Olen kiinnostunut yhteiskunnallisten asioiden ja politiikan käsittelemisestä logiikan ja rationaalisen analyysin kautta. Haaveenani on Suomi, jonka poliittinen päätöksentekokoneisto on vapaa puoluekoneistojen ylivallasta, puoluekurista, eturyhmäsuhmuroinnista ja sokeasta idealismista
Ajan muutosta nykyiseen suomalaiseen demokratiamalliin, jota pyöritetään parin puolueen puheenjohtajien ehdoilla, ja jossa kieltäminen, sääntely ja holhoaminen ovat vallitseva paradigma.
Antaisitko rynnäkkökiväärin 'pieniä vihreitä miehiä vastaan' henkilölle, jonka tiedetään toimineen esimerkiksi putinistisessa järjestössä ja ehkä olevan jopa Kremlin isännän lojaaleja sudeettimaanmiehiä? Entä uusnatsille tai ISIS-fanille tai paatuneelle anarkistille - et kai?
Verinen hyökkäys tavallisia lauantai-iltaansa viettäviä ihmisiä vastaan Lontoossa tuli vain pari viikkoa Manchesterin pommi-iskun jälkeen. Valtioiden johtajat eri puolilta maailmaa ovat ilmaisseet tukensa ja osanottonsa briteille.
Moraali, hyvä ja paha, oikea ja väärä ovat kovin subjektiivisia asioita. Yrittämällä kohdella kaikki mahdollisimman samanarvoisesti on lainsäädännössä pyrittävä kohti objektiivisuutta. Tällöin yksilöiden ajoittaiset tuntemukset eivät voi vaikuttaa tuomioihin.
Iltasanomien päätoimittaja osaa kirjoittaa ja kertoa sen niin kuin pitää. Ilman sarvia ja hampaita, sarvilla ja hampailla.
Lukekaa ajatuksella, niin minä tein.
On ääripäitä, joista on puhuttava, niitä ei pidä unohtaa, kumpaakaan. Tätä keskustelua pitää jatkaa, järkevästi, ei puoliksi, eikä toista väheksyen. Ääripäissä ei ole kaunisteltavaa.
Jälleen keskustellaan aiheellisesti rasismista ja kyvyttömyydestä hallita vihan tunteita. Sosiaalinen media ylläpitää vastakkainasettelua ja huutaa pahaa oloaan.
Hienoa, että keskustelu rasismista, vihapuheesta ja poliitikkojen yhteyksistä äärijärjestöihin on avannut yhä useamman silmät ja poliisijohtajakin perää jämäkämpää valvontaa ja puuttumista törsäpuheeseen. Poliitikotkin rohkenevat jo osallistua rasismin vastaiseen mielenosoitukseen. Pääministeri ei hyväksy poliitikkojen yhteyksiä äärijärjestöihin.
Kokonaista kansakuntaa kuohuttaneesta tapahtumasta tuli mieleeni kirjoittaa päivitys. Kerrataanpa tapahtumien kulku. Poliittisen vastustajansa väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi joutunut nuori mies kuolee myöhemmin päähän saamiinsa vammoihin. Poliittiset liittolaiset sekä läheisissä poliittisissa järjestöissä että saman mielisissä medioissa ottavat heti kaiken irti kovasti tunteisiin vetoavasta tragediasta.
..mikäli mediaan ja opposition edustajiin on uskominen.
Viime päivien uutisointi Helsingin asema-aukiolla sattuneeseen pahoinpitelyyn ja sitä seuranneeseen kuolemaan viikon kuluttua tapahtumasta, on muuttunut vähintäänkin erikoiseksi. Ensinnäkin kyseessä on erittäin valitettava nuoren ihmisen kuolema, jossa murhenäytelmää käytetään häikäilemättä politiikan välineenä.
Ajassa on ilmiöitä, jotka kertovat joko sensuuritarpeen lisääntymisestä tai sensuroinnin suoranaisesta kasvusta. Jälkimmäinen tapahtuu kiusallisesti, sillä se on näkyvää ja jälkikäteistä. Tuoreimpana esimerkkinä tästä sensuroinnista on eilisen Kempeleellä tapahtuneen 14-vuotiaan tytön raiskausta käsitellyt STT:n levittämä uutinen, joka kertoi pääministerin kutsuneen koolle kriisikokouksen raiskaustapauksen johdosta.
Olen kiinnostunut yhteiskunnallisten asioiden ja politiikan käsittelemisestä logiikan ja rationaalisen analyysin kautta. Haaveenani on Suomi, jonka poliittinen päätöksentekokoneisto on vapaa puoluekoneistojen ylivallasta, puoluekurista, eturyhmäsuhmuroinnista ja sokeasta idealismista
Ajan muutosta nykyiseen suomalaiseen demokratiamalliin, jota pyöritetään parin puolueen puheenjohtajien ehdoilla, ja jossa kieltäminen, sääntely ja holhoaminen ovat vallitseva paradigma.