Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Puuta riittää kaikkiin metsäteollisuuden investointihankkeisiin

  • Puun hakkaamiselle on myös vaihtoehto - Puun tuonti.
    Puun hakkaamiselle on myös vaihtoehto - Puun tuonti.

Hallitus ajautui heti alkumetreillään riitaan metsäteollisuuden investointihankkeista. Keskusta haluaa toteuttaa kaikki tehdashankkeet, muut puolueet korkeintaan yhden, jos sitäkään. Keskusta vetoaa kotimaisen teollisuuden ja talouden toimintaedellytyksiin, muut suomalaisen metsäluonnon suojelemiseen.

Molemmat ovat oikeassa. Ja väärässä. Tämän hallituksen alkutaipaleelle tyypillisesti ainoa esittämättä jäänyt asia on perusteltu ratkaisu käsillä olevaan ongelmaan. Ikävä kyllä.

Suomessa kasvaa puuta kiihtyvällä vauhdilla, n. 110 miljoonaa kuutiota vuodessa. Puuta hakataan n. 72 Mm3, hakkuukiintiön ollessa 80 Mm3. Käytännössä Metsä Groupin uuden “biotuotetehtaan” n. 7 Mm3 puunkulutuksen myötä törmätään kiintiöön, jonka ylittämisellä olisi merkittävät vaikutukset metsäluontomme hyvinvointiin. Siinä mielessä on oikein sanoa, ettei suomalaista puuta riitä jokaiseen suunnitteilla olevaan tehdashankkeeseen.

Mutta suomalaisen metsäteollisuuden, kuten muidenkaan teollisuudenalojen, ei tarvitse globaalilla markkinalla olla pelkästään suomalaisen alkutuotannon varassa, kun ei ole koskaan ollutkaan. Vuonna 2018 Suomeen tuotiin 11,6 Mm3 puuta jalostettavaksi, eikä estettä tuonnin lisäämiselle ole. Kauppa se on, mikä kannattaa.

Pahinta, mitä hallitus nyt voisi tehdä, olisi asettua estämään Suomeen tehtäviä miljardi-investointeja. Sellainen politiikka romahduttaisi kansainvälisten investorien jo entuudestaan alhaisen luottamuksen Suomeen sijoituskohteena. Samalla toteutumatta jääneet työllisyys- ja talousvaikutukset rapauttaisivat kansantalouttamme vuosikymmeniä, yli kokonaisen sukupolven. Tällainen politiikka olisi vastuutonta hallitukselta, joka nousi valtaan naputtamalla vuosikausia nuorten sukupolvien hyvinvoinnista.

Toisin sanoen, jos maailmanmarkkina vaatii lisää sellua, paperia, terästä tai mitä tahansa, tullaan ne tuotteet valmistamaan joka tapauksessa jossain. Suomalaisen ympäristölainsäädännön ja teollisuuden päästöjen puitteissa on niin Suomen kuin koko planeetankin etu, että nuo tehtaat rakennetaan nimenomaan Suomeen. Näin ollen valtion ei tule omilla toimillaan jarruttaa näitä investointeja, kunhan hankkeet täyttävät niille asetetut ympäristövelvoitteet ja perustellusti asetut vaatimukset. #terestroika

Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:
FACEBOOK
YOUTUBE
TWITTER
INSTA (politiikka)
INSTA (vapaa-aika)

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/282480-karna-ei-saa-vastakaikua-antti-rinne-usulle-krista-mikkonen-totesi-vain-faktan
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.390231

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kuule Tere, sinun pitäisi pistäytyä joskus metsässäkin eikä vain laskeskella puumääriä tilastoista. Puulla ja metsällä on muutakin arvoa kuin vain hakatun puun arvo ja kuumaisemaksi muokattu avohakattu aukko.

Pohjois-Suomeen suunniteltu kiinalaisella pääomalla ja operaattorilla varustettu Boreal Bioref Oy laskee jätevetensä Kemijärven säännösteltyyn vesistöön. Kemijärven säännöstelyvara on 7 m, joten talvella usean kuukauden ajan vettä järvessä on vain murto-osa normaaliin, joka sekin uhkaa saastua uuden tehtaan päästöillä.

Kiinalaisen Camce-yhtiön tekniikka ei varmasti ole samaa tasoa kuin mitä suomalaiset yhtiöt ovat sellutehtaita rakentaneet. Eikä kiinalaisia varmasti Suomen ympäristöasiat kiinnosta pätkän pätkää. Yhtiö on rakentanut sellutehtaan Valko-Venäjälle, joss he ovat aiheuttaneet suunnattomia ympäristöongelmia.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no puuta kyllä kasvo vain virallisesti 107 milj m3/v ja toisten mielestä voi hakata vain 68 milj m3/v ja toisten 83-84 milj m3/v.Kemijärven tehas ei saisi laskea tehasvedet Kemijärveen. Pitäisi olla parempi ratkaisu. Sellutehtaiden ongelma on lähijärvet, vai? Miten?

Miten dipl. inssi ratkaisiši asian?Jos me rakennamme hyvinvointia sillai, että järvet likaantuvat, se luo kustannuksia, järvet joudutaan puhdistamaan. Vai?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no voihan ne kansainväliset tahot investoida Suomeen, kunhan päästöt ei sotke sellutehtaissakin lähijärvet. Puhdistukset, eikö nekin voisi luoda työpaikkoja. Luonnossa elukat purkavat jätteet ja hyödyntävät ne. Miksi ihminen ei voisi samaakin tehdä?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kun kulkee Lapin luonnossa, ei tänne mahdu enää yhtään sellutehdasta. Niin karmeaa on jälki joka paikassa avohakkuiden jälkeen. Kun jo nyt hakataan metsiä kuin maailman lopun edellä, niin entä sitten, jos tänne kaksi tehdasta vielä lisää rakennetaan.

Tuskin suomalainen metsäteollisuus tarvitsee kansainvälisiä sijoittajia. Osaaminen on Suomessa ja suomalaisilla puunjalostustehtailla on omia rahastoja tehtaansa rakentaa. Periaatteessa itselläni ei ole mitään ulkomaisia sijoittajia vastaan, mutta Kemijärven tapauksessa suuresti epäilyttää kiinalaisten rooli.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Jos minä ehdottaisin tuollaista, niin kommentit olisivat luokkaa:

"Henry on putinisti, kun käskee ostamaan pääasiassa Venäjältä. Ja Venäjä voisi milloin vain lopettaa puun myynnin ja näin laittaisi suuren osan Suomen vientikaupasta sekaisin. Annat pirulle pikkusormen..."

Onko Tere putinisti? ;)

Henry

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Tere ei puhunut mitään Venäjästä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tere tietää, että yli puolet tuontipuusta tulee Venäjältä. Hän suosittaa puuntuontia salaten tämän faktan. aivan kuin muutkin putinistit.
MOT ;)
_____________________________

(Edelleen; tämän suuntaiset olisivat kommentit, jos minä olisin tuon blogin kirjoittanut. Joka tapauksessa; jatka vain samaan malliin. Kyllä kannattaa naapureiden kanssa käydä kauppaa: Venäjän lisäksi, Ruotsi, Norja ja Itämeren maat. Ja opiskella heidän kieliäänkin. Paitsi stalinistisella pakolla.)

Henry

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No median kertomuksien mukaan on kuulemma Pohjoisen alueella ollut kasvua ja hakkuurästejäkin oisi. Sitten tavoite, että puuta saadaan kasvamaan 150 milj m3/v vuoteen 2030--2050--luvulle. No sitten on tutkimuskoe olemassa, jossa puuta saatiin kasvamaa 80% enemmän kuin mitä on normaali kasvu. Jälsisolua oli peukaloitu ja sillai puu saatiin kasvamaan 80% enemmän. Geenijuttuja.Geenikoivuja on jo istutettu. Veli Pohjonen on kertonut, miten puuta voidaan lisätä.Jne. Kiinalaiset ovat kotimaassa metsittäneet paljon hiekka--aavikoitaan.Suunnitteilla on Kemin tehas, Kemijärvi, Paltamo. Pohjoisen alueelle. Työpaikkojahan näistä kyllä syntyisi, mutta miten lähivesien käy. Puunkasvua pitäs nopeuttaa ja metsiä lisätä. Metsäraja on kyllä ollut kauan sitten ylempänä Pohjoisen alueella kuin nykyään( kirja Haila--Levins:Ekologian Ulottuvuudet)Jne.Luontaisia metsiä oli 8000 vuotta sitten 62 milj km2 ja nyt niitä on vain 8.4 milj km2. Metsiä kait nyt on yht. jotain 40 milj km2 pallossa. Aavikoita on kyllä metsitetty pallossa nykyään.Puunsolu kun jakaantuu kasvamalla, niin aikaa menee 20päivää jne.Ilmeisesti geenitekniikka laajenee metsien tuottoon ja sähköinen paperi taitaa lisääntyä. Vai?

Käyttäjän RistoHuovinen kuva
Risto Huovinen

Vaikka puuta hakattaisiin vuodessa 100 milj. kiintokuutiota, ei puun määrä metsissämme vähenisi, vaan lisääntyisi yhä. Lisäksi metsien hyvä hoito vauhdittaa niiden kasvua. Siinä missä harventamattomassa ryteikössä kasvava puu kasvaa leveyttä vain millin vuodessa, voi sama puu kasvaa harvennetussa metsässä leveyttä 6-8 milliä vuodessa. Lisäksi hiilinielut voivat kasvaa, varsinkin jos suuri määrä hakatusta tukista käytetään rakentamiseen, jolloin siinä oleva hiili varastoituu rakennukseen.

Metsienkäyttö ja metsien monimuotoituus eivät ole myöskään toisiaan poissulkevia asioita. Monimuotoisuus voidaan huomioida nykyistä paremmin talousmetsissä, jättämällä aluskasvillisuutta harvennusmetsiin yms.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Aivan Huovinen. Hyvä metsänhoito kannattaa. Vanhat puut ei iäkkäänä enää kovin sido hiiltä ja ne lahoaa ja luovuttavat hiiltä ilmaankin.Maatuvat maahan.Metsien kasvua voidaan nopeuttaa myös. Jalostus, geenitekniikka, harvennus,jne. Onhan meillä jalostettu esim puutarhakasvit. Luonnossa ei porkkana ole kovin iso ja esim. retiisi, jne.Taimivaiheessa puu ei kovin paljoo sido hiiltä. Kasvaessaan sitoo kyllä.Nykyiset metsät, ne ei saisi olla yksipuulajinen. Sammaleet, lieko, kortteet, saniaiset, näistä metsät ovat kehittyneet ja sitten on kukkakasvit tulleet mukaan.Alussa kasvi oli vain muutaman sentin pituinen ja lisäänty itiöistä.

Jos hakataan avohakkuulla, metsä kyllä siitäkin syntyy. Maapohjassa on tarvikkeet.Ympäristöministeri puhui, että nyt vireillä olevat bioselluhankkeet eivät kaikki voisi toteutua. Ministeri siis kannattaa jonkun biosellutehtaan syntymistä, yksi tai kaksi--ajatteluna. Ministeri kuitenkin kommentoi, että metsäyhtiöt ite päättävät.Metsäyhtiöt ite kyllä tietävät, miksi pitää tehä uusia biosellutehtaita. Metsäyhtiöiden kannattaisi mediassa kerto ihmisille syyt, miksi pitää tehä uusia biosellutehtaita ja miten suojellaan järviä. Jne.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset