Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Kun henkilökohtaisista tiedoista tehdään ammuksia some-riitelyyn

  • Tampereen yliopiston opintorekisteriä tuskin on tarkoitettu Raatikaisen Twitter-riitojen setvimiseen.
    Tampereen yliopiston opintorekisteriä tuskin on tarkoitettu Raatikaisen Twitter-riitojen setvimiseen.

Pari viime päivää Twitterissä on käyty kiivasta keskustelua laadullisen tutkimuksen luotettavuudesta tieteellisen tutkimuksen metodina. Keskustelun aloitti MTV:n toimittaja Ivan Puopolo, jonka valmius keskustella asiasta pysyi jatkuvasti asiallisella linjalla. Harmillisesti aivan liian moni akatemian edustaja sortui vastaväitteissään erilaisiin argumentaatiovirheisiin, kuten auktoriteettiin vetoamiseen ja argumentointiin henkilöä vastaan.

Kenties äänekkäin Puopoloa haukkunut akatemian edustaja oli Tampereen yliopiston apulaisprofessori ja filosofi Panu Raatikainen, jonka poliittinen asenteellisuus esimerkiksi feminismikriitikkoja tai ketä tahansa markkinaliberaalia kohtaan on jokaiselle twitteristille tuttu juttu. Tampereen yliopiston työntekijänä Raatikaisella on sattumoisin, Twitterin lisäksi, myös pääsy oppilaitoksen opiskelijarekisteriin.

Niinpä Raatikainen tehosti henkilöön käyvää viestiään julkaisemalla tietoja Puopolon opintorekisteristä maalatakseen hänestä kuvaa epärehellisenä ja epäluotettavana keskustelijana. Toki huomio Puopolon tieteenfilosofian opinnoista oli oikea, mutta sinällään turhaa, sillä Puopolo oli korjannut Skeptikko-lehdessä olleet tiedot jo paljon aikaisemmin. Muutenkin ammattifilosofin olisi voinut kuvitella kykenevän edes alkeelliseen eettiseen pohdiskeluun siitä, onko tällainen yritys hyökätä vastaväittäjän henkilöä vastaan moraalisesti kestävällä pohjalla vai ei.  Keskustelijan argumentin uskottavuus kun ei määräydy koulutuksen mukaan, se opitaan jo lukion filosofian tunnilla.

Tilanteen huolestuttavin ulottuvuus on tietysti se, että yliopiston henkilökunta ottaa käytössään olevat henkilörekisterit aseiksi nettikeskusteluissa. Herää myös kysymys, onko yliopistojen rekistereissä henkilöturvatunnuksen, osoitteiden ja kurssikavereiden nimien kaltaisia tietoja, joita moraaliltaan rakoileva hallinnollinen auktoriteetti voisi käyttää kiusantekoon? Millaiseen taantumuksen tilaan yliopistot jumittuvat, jos niiden opiskelijat joutuvat pelkäämään henkilökunnan vuotavan henkilökohtaisia tietoja julkisuuteen mustamaalatakseen yleisiä oppirakennelmia haastavia kriitikoita? 

Tapausta seuratessa ei voi välttyä siltä ironiselta mielikuvalta, jossa Puopolo perustellulla kritiikillään edustaa Kopernikuksen ja Galileon kaltaisia edistyksellisiä ajattelijoita siinä, missä tutkintoaan jalustana käyttävä filosofi näyttäytyy lähinnä uskonkappaleisiinsa tukeutuvalta inkvisiittorilta.

Älkääkä kuvitelko väärin, pidän akatemiaa suuressa arvossa. Ja juuri siksi koen niin epäoikeudenmukaiseksi, että sen äänekkäimmät edustajat ovat paljolti politisoituneita näennäisviisaita, joiden elämäntehtäväksi on muodostunut uskonnollinen suhtautuminen omien ennakkokäsitystensä erehtymättömyyteen. Edes vihjaus siitä, että laadullisen tutkimuksen tuottamissa tuloksissa on merkittäviä ongelmia, johtaa välittömään kirkonkiroukseen ja noitajahtiin. Näin siitä huolimatta, että viime vuosina on saanut hyväksytyn pro gradun pohtimalla epiduraalipuudutuksen patriarkaalista luonnetta ja väitöskirjan nettikuvista kollaaseja töhertämällä.

Akatemian taantuminen poliittisen aktivismin juoksuhaudaksi olisi menetys, jota ei saa päästää tapahtumaan. Akatemian uskottavuuden rapautuminen on oikea ongelma. Ongelma, jota ei voi ratkaista käpertymällä oman mukavuusalueen nurkkaan ja pelottelemalla muut hiljaiseksi. 
 

Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:
FACEBOOK
YOUTUBE
TWITTER
INSTA (politiikka)
INSTA (vapaa-aika)


http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95961/978-951-44-9535-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94520/GRADU-1383121752.pdf?sequence=1
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Olen tuosta Raatikaisen pöllöilystä täsmälleen samaa mieltä. Toki Ivan Puopolo on viime aikoina kehdannut esittää vääriä mielipiteitä, joten häneen eivät oikeamielisten logiikan mukaan päde samat säännöt.

Kuitenkin, koska ajatuksenasi oli kritisoida yliopistojen rekisterien väärinkäyttöä, on pakko huomauttaa että opinnäytetöiden julkisuutta ja sähköistä formaattia on tuskin toteutettu se ajatus edellä, että niitä ivallisesti revitään nettikeskusteluissa. Ota siis edes tuo viittaamasi gradun linkki pois.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Liitteenä oleva gradu ja väitöskirja ovat esimerkkeinä siitä, miksi tieteellisen metodin toteutumista on vahdittava erityisellä tarkkuudella nimenomaan tieteen tekijöiden toimesta. Tunnen pitkän liudan ihmisiä, jotka ovat nähneet massiivisesti vaivaa tuottaakseen insinöörityökseen, pro gradukseen tai väitöskirjakseen jotain tieteellisesti relevanttia. Murentaa kaikkien näiden tekijöiden työn arvoa, että esimerkkipaperit on koskaan hyväksytty. Liittyy myös olennaisesti laadullisen tutkimuksen sudenkuoppiin, joista koko keskustelu alunperin lähti liikkeelle.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Sinulla on toki oikeus mielipiteeseesi, mutta jos vaivaudut katsomaan gradujen arvostelukriteereitä, huomaat että siellä sallitaan puutteita, myös metodologiassa. Siksi siellä on se arvosteluasteikko, että ne hyvät ja harvat jollain tavalla tieteellisesti merkitykselliset työt erottuvat. Enemmistö on kuitenkin ihan puhtaasti opinnäytteitä, jonkinlaisia "harjoitelmia".

Väitöskirjat ovat toki eri asia. Siksi en Särmän kirjan mainitsemista kommentoinutkaan.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Niin. Kysymys on hankala.

Toisaalta tuossa selvästi korjataan asiavirhe. Jos joku sanoo, että hänellä on pitkä koulutus tämä on asiaväite. Ja sen kumoaminen tapahtuu juuri näin. Tosiasiaväitetasolla tässä ei ole mitään ongelmaa. Joku väittää jotain tosiasiallista ja tätä läpikäydään relevanttia kritiikkiä esittäen.

Toinen on se, että "miksi vaivautua käymään läpi ja jakamaan tietoa". Joka ei koske sitä että onko auktoriteetilla väliä vaan tietohallintoon liittyviä asioita. Eettinen ja juridinen kysymys mitä tietoja jakaa milloinkin.

Kolmas asia on että jos asialla ei ole filosofian alkeiskurssinkaan kannalta mitään merkitystä niin miksi Puopolo esittelee asiaa kuin se olisi tärkeää tietoa? Koska somekontekstissa ei vaadita tieteellisiä kriteereitä keskustelulta? Jos näin niin miksi Raatikaistakaan koskisivat nuo rajoitteet? Onko akateemisten meriittien kertominen tai niistä valehtelu ylipäätään asia jolla on väliä ja jota saa jakaa tässä kontekstissa. Mikä on se konteksti joka koskee molempia osapuolia.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

Näinpä, lisäksi Tere kirjoittaa:

"Toki huomio Puopolon tieteenfilosofian opinnoista oli oikea, mutta sinällään turhaa, sillä Puopolo oli korjannut Skeptikko-lehdessä olleet tiedot jo paljon aikaisemmin."

Kyllä Puopolo ihan tuolla twitter-keskustelussa vielä eilen väitti käyneensä pitkän sivuaineen tieteenfilosofiaa. Eli ei liennyt ihan turhaa kuitenkaan?

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Noilla kysymyksillä voidaan toki spekuloida, mutta yleisesti ottaen Raatikaisella ei ole moraalista oikeutta eikä ilmeisesti myöskään juridista sellaista tuoda yliopiston rekistereistä dataa oman vendettansa tueksi.

Kuten sanottua, Puopolo jo täsmensi eilen tuota statementiaan, ymmärtääkseni myös tänään. Raatikainen ja pari muuta hengenheimolaistaan vetoavat keskustelussa kuin keskustelussa omaan tutkintoonsa, veikkaan Puopolon lähteneen tuohon kilpalauluun aivan turhaan.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

"Keskustelijan argumentin uskottavuus kun ei määräydy koulutuksen mukaan, se opitaan jo lukion filosofian tunnilla."

Kyllä se minusta tässä tapauksessa jotain voi vaikuttaa, liekö se sitten jotain punavihreää aivopesua mutta itse olen sekä laadullisia että tilastollisia menetelmiä opetellut enkä kyllä menisi väittämään ettei laadullisilla menetelmillä voitaisi tuottaa tieteellisesti mielekästä tietoa. Tässä ei nyt esitetty millä argumenteilla laadullista tutkimusta kritisoitiin, mutta muistanpa että tilastotieteen proffakin painotti että "tilastot eivät valehtele, ainoastaan niiden tulkitsijat". Tuolla perusteella myös suurta osaa määrällisestä tutkimuksesta voi pitää hölynpölynä. Lisäksi tilastotieteessä on aina oletettava että kyselyaineistoihin vastanneet ovat olleet rehellisiä vastauksissaan.

Laadullinen ja määrällinen tutkimus tuottavat hyvin erilaista tietoa, määrällisen tutkimus tuottaa isosta määrästä dataa vähän yleistettävissä olevaa tietoa. Laadullinen tutkimus on kiinnostunut enemmän erikoistapauksista. Nämä erikoistapaukset voivat olla niin harvinaisia, ettei niistä voi johtaa tilastollista analyysiä pienen otoskoon vuoksi. Jos jättäisimme laadullisen tutkimuksen, miten noita erikoistapauksia sitten tutkittaisiin? Koska määrällinen ja laadullinen tutkimus eivät sovi jokaiseen tilanteeseen, molempia tarvitaan.

Toki itsekin ymmärtäisin tämän kritiikin paljon paremmin jos se koskisi vaikka jotain tiettyä laadullisen tutkimuksen metodia, eikä koko metodisuuntausta. Tuskin kukaan määrällinenkään tutkija (kuten minä) olisi hylkäämässä määrällistä tutkimusta vain koska mallintaminen ei tuottanut haluttuja tuloksia. Tilastolliseenkin tutkimukseen kun kuuluu paljon "arvovalintoja" joita tutkija joutuu tekemään sekä perustelemaan. Sepä siitä objektiivisesta tieteestä sitten.

"Edes vihjaus siitä, että laadullisen tutkimuksen tuottamissa tuloksissa on merkittäviä ongelmia, johtaa välittömään kirkonkiroukseen ja noitajahtiin. Näin siitä huolimatta, että viime vuosina on saanut hyväksytyn pro gradun pohtimalla epiduraalipuudutuksen patriarkaalista luonnetta ja väitöskirjan nettikuvista kollaaseja töhertämällä."

Jäi epäselväksi mitä merkittäviä ongelmia noiden tutkimusten tuottamissa tuloksissa on? Ja jos haluat vedota laadulliseen tutkimukseen niin Pro gradujen tai väikkäreiden taso tuskin kertoo vielä laadullisesta tutkimuksesta paljoakaan.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Lisäksi tilastotieteessä on aina oletettava että kyselyaineistoihin vastanneet ovat olleet rehellisiä vastauksissaan."

Haluaisitko kertoa lisää? Aloita vaikka Wikipedian "Response bias" -artikkelista, ja palataan sitten asiaan.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Aloin nyt pohtimaan, onko lainkaan luvallista julkaista opintorekisteritietoja, sillä ne ovat käsittääkseni salassa pidettäviä henkilötietoja. Tämä siis koskisi opiskelijaa, joka ei ole valmistunut. (Ks. esim. TaMK Henkilötieto-ohje.)

Kurssisuoritukset kuitenkin sisältyvät tutkintotodistukseen, joka on täysin julkinen asiakirja.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Niin no, tampereen yliopisto on kuitenkin jo ilmoittanut että heidän rekisteriään on käytetty väärin.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Suoritetut kurssit, tutkinnot tai niistä saadut arvosanat eivät ole salassa pidettäviä henkilötietoja. Kuten tuolla linkkaamassasi tekstissä lukee: "Opintotietorekisteri on julkisuuslain 16.3 §:ssä tarkoitettu viranomaisen henkilörekisteri".

Julkisuuslain 16 § toteaa: "Viranomaisen ratkaisuista automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidetyn rekisterin julkisista tiedoista on oikeus saada kopio teknisenä tallenteena tai muutoin sähköisessä muodossa, jollei erityisistä syistä muuta johdu."

Sen lisäksi Opetushallitus toteaa: "Vakiintuneen tulkinnan mukaan myös tenttitulokset ja vastaavasti koesuoritusten arvosanat ovat julkisia, ja niistä annetaan pyynnöstä tietoja. Opintosuoritusrekisteri on näiden tietojen osalta julkinen asiakirja." (sivu 25).

Ja vielä kouluneuvos, oikeustieteen kandidaatti Pirjo Vehkamäki luennollaan:

"Kun asiakirja on julkinen, pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään (toisin ehdollisesti salassa pidettävien tietojen ja harkinnanvaraisesti julkisten tietojen antaminen sekä henkilörekisterin tietojen luovuttaminen, 13.2 §) [....] Opintosuoritusrekisteri on julkinen asiakirja."

Eli lyhyesti ja ytimekkäästi: kyse ei ole salassa pidettävistä henkilötiedoista, ja opintosuoritukset ovat mitä ilmeisimmin, ellen ole väärin tulkinnut, täysin julkisia.

Se, että asiakirja on julkinen, ei tietystikään tarkoita sitä, että sen levittely sosiaalisessa mediassa olisi mikään hyvä idea, etenkin jos sattuu olemaan yliopiston henkilökunnan jäsen. Ja asiakirjan saaminen tietysti edellyttää muodollista pyyntöä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Niin se vain on, että yhteiskunta- ja ihmistieteissä yleisemmin ilmiöitä selitetään edelleenkin pääsääntöisesti toisilla sosiaalisilla ja yhteiskunnallisilla ilmiöillä ja siten luonnontieteistä tutut empiiriset ja toistettavat tieteen tekemisen menetelmät saavat ainoastaan teorioita tukevan tai niitä kehystävän sijan.

Esimerkiksi Neuvostoliiton romahtamista on erittäin vaikeaa uskottavasti selittää kommunistien geeniperimän heikkoudella tms. reduktionismiin viittaavilla luonnontieteistä tutuilla eksaktisti mitattavilla tavoilla. Elintarvikkeiden vähäisyys, ruoan yksipuoleisuus ja ympäristösaasteet tietenkin nopeuttivat tietenkin neuvostokansalaisten sitoutumisen purkautumista valtion ylläpitokoneiston osasina, mutta noistakaan tekijöistä ei voida johtaa yksiselitteistä syytä koko valtiomallin hajaantumiselle...

Laadullinen standpoint-metodologia, näkökulmasidonnaisuus siis, on eräs merkittävä keino kaivaa yhteiskunnallisten ilmiöiden syyt esille tutkittaviksi ja se menetelmä on jo itsessään "politisoitunutta". Nkökulmasidonnaisuudesta taas seuraa se, että tapahtumien tai ilmiöiden kausaliteetti selviää (jos on selvitäkseen) vasta useiden erilaisten näkökulmien synteesinä...

Sinänsä siis en ota nyt kantaa siihen kysymykseen, kuka nyt pölöttää pahimmin twitterissä ja mikä sen pölöttämisen sosiaalinen tarkoitus tällä kertaa onkaan :)

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Erikoisinta on tosiaan se, että Tampereen yliopiston apulaisprofessori (Panu Raatikainen) kairaa laittomasti tietoja yliopiston henkilörekisteristä twiittinsä tueksi. Yliopisto ehti jo pahoittelemaan, mutta eikö tässä nyt lakia ole rikottu?

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen

Esimerkiksi nyt tuore GDPR. Raatikaisella ei ole (laillista) perustetta mennä rekisterille. Se, että on pääsy rekisteriin ei tarkoita, että sitä saa selata kun huvittaa.

Jos haluaisi, tästä voisi kannella.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Katso kommenttini ylempää. Opintosuorituksia koskevat tiedot näyttäisivät olevan julkisia. Henkilötietoja tai arkaluontoisia tunnistetietoja tässä ei ole jaettu. Tosin opintosuorituksia koskevan tiedon saaminen ymmärtääkseni edellyttäisi aina muodollista pyyntöä, koska sellaisen myös yliopiston ulkopuolinen tiedustelija joutuu jättämään.

Mutta kuten sanoin, en suosittelisi moisten tietojen jakamista sosiaalisessa mediassa, koska eipä se mikään järin hyvä idea ole, yliopiston henkilökuntaan kuuluvalta se on varsin huono idea, ja tässä tapauksessa se on vielä lisäksi täysin tarpeetontakin.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Yliopiston vastineen mukaan tietojen julkaisuun ei ollut oikeutta.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Se on vielä arvoitus että mitä Raatikainen on nähnyt kun on selannut henkilörekisteriä. Onko hän nähnyt tietoja joita hänellä ei ole oikeus nähdä.

Jouni Haimi Vastaus kommenttiin #20

Ja nitä muita tietoja ja mihin tarkoitukseen panu raatikainen on penkonut?

Sami Liedes

En välttämättä ole pääpointistasi (jos sen oikein löysin) mitenkään eri mieltä, mutta huomauttaisin, että:

1) Opintosuoritusrekisteri on julkinen asiakirja;

2) Sillä ei ole mitään väliä, mihin se asiakirja on "tarkoitettu";

3) Tällaisten tietojen kaivaminen sieltä on nähdäkseni sen keskiössä, mitä varten asiakirjojen julkisuudesta on säädetty.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Toimittaja Puopolo herättelee toiveita paremmasta suomalaisesta journalismista! Ymmärrettävästi joitakin pimeyden voimia tämä ärsyttää.

Esimerkkinä toimittaja Puopolon laadukkaasta tuotannosta voitaneen linkittää vaikka tämä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ivan-puopolon-...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset