Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Kysymys vasemmistolle: Miten kasvatetaan tulonsiirtoja ilman talouskasvua?

  • Vähemmän talouskasvua tarkoittaa vähemmän hyvinvointia.
    Vähemmän talouskasvua tarkoittaa vähemmän hyvinvointia.

Talouspoliittinen keskustelu ei tarvitse enää Pahkasikaa, riittää kun kurkkaa näin vaalien alla Twitteriin ja lukee vasemmistoehdokkaiden kirjoituksia. Tällä kertaa tulonsiirtojen lisäämistä vaativan puolueen ehdokas kertoo, ettei hänen uudessa utopiassaan enää tarvita talouskasvua. Aivan niin kuin olisin kuullut tämän joskus ennenkin...

Ilman sarvia ja hampaita, haluaisin nyt tehdä yhden asian selväksi: Ilman talouskasvua tämä meidän Suomeksi kutsuma hyvinvointiunelma kippaa nopeammin kuin moni arvaakaan. Kymmenen vuotta taantumaan vei meidät todella lähelle katastrofia, toinen samanlainen ajaa meidät IMF:n ohjaukseen, jos emme uudista työmarkkinoita ja verotusta sekä tähtää kovaan talouskasvuun, uskokaa tai älkää.

Talouskasvun ongelma on tietysti kulutuksen aiheuttamat ympäristöhaitat. Koska esimerkiksi suomalaiset eivät halua, eivätkä teknisesti edes voi, leikata kulutustaan merkittäväksi, jää ainoaksi keinoksi rakentaa lisää vähäpäästöistä energiantuotantoa. Sattumoisin ko. puolueen, jonka edustajien kommentit on täysin sattumalta anonymisoitu punaisen ja vihreän sävyillä, ovat vuosikymmeniä rakentaneet poliittisen kannatuksensa tehokkaan ja vähäpäästöisen ydinvoiman vastustamisella.

Ihmettelen, miten vasemmisto ei näe näitä epäloogisuuksia talous-, energia- ja ympäristöpolitiikassaan:

- Vihataan talouskasvua, mutta vaaditaan julkisten menojen kasvattamista, jopa velaksi.

- Rahan haaliminen leimataan syntiseksi ahneudeksi, mutta politiikkansa perustuu tulonsiirtojen lupaamiselle.

- Ollaan huolissaan ilmastosta, mutta vastustetaan sitä ainoaa teknologiaa, ydinvoimaa, jolla koko maan energiantuotanto voitaisiin puhdistaa.

- Haaveillaan uudesta talousjärjestelmästä osaamatta kertoa, mikä se voisi olla.

Pähkinänkuoressa: Pidit siitä tai et, talouskasvua on oltava, muuten ei ole rahaa tulonsiirtoihin eikä muihin hyvinvointivaltion palveluihin. Talouskasvu syntyy tehdyn työn ja sen tehokkuuden funktiona, joten valtiovallan tulisi loogisesti olla työn ja sen tehostamisen mahdollistaja. #terestroika

- Tere Sammallahti, eduskuntavaaliehdokas, Uusimaa

Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:
FACEBOOK
YOUTUBE
TWITTER
INSTA (politiikka)
INSTA (vapaa-aika)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Eipä tuo oma logiikkasikaan kestä.

Oletetaan, että vuonna N yleishyödylliset eivät maksa veroa eli tilanne on sama kuin nyt.

Päätetään, että vuonna N+1 laitetaan yleishyödyllisille veroja 5%.

Tämä verokertymä kohdistetaan vähävaraisten perheiden auttamiseen tulonsiirtona.

Tällä kertaa vuosien N ja N+1 välillä talous ei kasvanut vaan pysyi samana.

Vaatiko siis tulonsiirtojen kasvattaminen talouskasvua?

Tämä ei ollut kannanotto sen puolesta, ettei Suomen kannata tavoitella enää talouskasvua vaan esimerkki siitä, kuinka toisin ajattelevan tahon leimaaminen yksinkertaistuksellasi ei oikein toimi.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Jos sun analyysi talouden dynamiikasta on noin yksinkertainen, niin liekö keskustelua järkeä jatkaa? Unohditko tahallaan vai tahattomasti analyysin veronkorotuksen vaikutuksista, jotka alkavat vuonna N+1 jatkuen aina niin pitkään, kun kyseinen veromuoto on voimassa?

Voit testata oudon teoriasi vedenpitävyyttä nostamalla veroprosentin 90 %:iin ja pohtimalla, mikä tilanne on vuonna N+2?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kyse esimerkissä oli viidestä prosentista. Asian heittäminen 90%:n on tyypillinen olkiukko sinulta - jälleen kerran.

Kun sulla tuo analyysi on verissä ja tunnut sen kaiketi sitten hanskaavan, niin mikä on sinun arviosi tuon maltillisen veron vaikutuksista talouteen N+2 ja sen jälkeen?

Viiltävää talousasiantuntijan analyysiä odottaen...

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #5

Tulonsiirtoja on kasvatettu edelliset m vuotta. Jos nyt tuo 5% siirrettäisiin tulonsiirtoihin, niitäkö ei enää tarvitsisi kasvattaa vaan kaikki olisivat tyytyväisiä? Eli seuraavana vuonna ei vaadittaisi kasvattamaan verotusta 5% lisää?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #7

Aina voi vaatimuksia esittää, mutta niiden toteutuminen ei ole automaattista.

Tulonsiirrot muuten laskivat 2017, Tilastokeskus kertoo: "Saatuja tulonsiirtoja asuntokunnat saivat vuonna 2017 keskimäärin 15 180 euron edestä, missä vähennystä edellisvuoteen verrattuna on 0,6 prosenttia."

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8

Tuo keskimääräinen luku ei käsittääkseni kerro mitään siitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö tulonsiirrot.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #8

On normaalia, että työllisyysasteen parantuessa keskimääräiset maksetut tuet vähenevät. Eli talous on kasvanut ja maksajia on enemmän, joten tulonsiirtojen määrä on keskimäärin pienentynyt. Jos ei tällaista kausaliteettia ymmärrä, niin en kauheasti vinoilisi muiden kyvystä talouspoliittiseen analyysiin.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #5

Mikä ihmeen olkiukko on testata teoriaasi siitä, ettei tulonsiirroilla ole mitään vaikutusta talouteen? Etsit nyt vastauksia minulta, vaikka itse olet tehnyt väittämän. Jospa analysoisit itse ensin oudon lausuntosi, niin katsotaan sitten lisää.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #28

Koitahan nyt pitää joku logiikka tuossa ajatusketjussasi.

Esitit blogissa, että talouskasvu on vättämätön tulonsiirtoja lisätessä.

Tällöin esitin sinulle esimerkin tilanteesta, jossa tulonsiirrot kasvoivat ilman, että talouskasvua tapahtui. Näin ollen se ei ole VÄLTTÄMÄTÖN tulonsiirron kasvun kannalta.

Nyt sitten kerrot minulle: "Mikä ihmeen olkiukko on testata teoriaasi siitä, ettei tulonsiirroilla ole mitään vaikutusta talouteen?"

Ensinnäkin en ole MISSÄÄN väittänyt etteikö tulonsiirroilla olisi mitään vaikutuksia talouteen. Kyseessä on VÄÄRÄ väittämä kirjoittamastani. Osoitin ettei se ole aina välttämätön.

Toiseksi maltillisen viiden prosentin yleishyödyllisten verotuksen kääntö 90:en prosenttiin on nimenomaan olkiukkoilua.

Testisi on älytön. Koita nyt saada jotain johdonmukaisuutta näihin ajatusketjuihisi ja äläkä myöskään väitä sellaista, mitä en ole kirjoittanut.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #31

"Tällöin esitin sinulle esimerkin tilanteesta, jossa tulonsiirrot kasvoivat ilman, että talouskasvua tapahtui."

Esitit staattisen tilanteen ilman normaalia pidemmän aikavälin tarkastelua. Jos me otamme vain yhden sekunnin maailmankaikkeudesta ja sen aikana jaamme kaiken maailman varallisuuden tasan planeetan ihmisten kesken, niin ei, talouskasvua ei tarvittu. Mutta kai vähän yksinkertaisempikin kaveri tajuaa, että kun puhumme budjettirahoituksen kasvattamisesta, puhumme pitkän aikaävälin vaikutuksista. Siksi on syytä tarkastella julkisen sektorin menojen kasvattamista esimerkiksi vaalikauden yli tai vaikkapa 10 vuoden aikasyklillä.

"Toiseksi maltillisen viiden prosentin yleishyödyllisten verotuksen kääntö 90:en prosenttiin on nimenomaan olkiukkoilua."

Sillä prosenttimäärällä ei ole merkitystä, koska A) esimerkkisi ei koske sitä, mistä aloituksessa puhutaan ja B) esityksesi pitäisi toimia millä tahansa prosentilla.

Sinä tässä sen testin ja myös älyttömyyden olet luonut. Et jostain syystä kykene käsittämään, ettei kansantaloutta mitata kahden vierekkäisen sekunnin välillä, vaan pidemmillä ajanjaksoilla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #33

Eli mielestäsi kahden vuoden aikajänne on sekunti? Ja toisaalta prosenteilla ei ole väliä? Toisaalta ei kuulemma desimaaleillakaan sanoo puolueesi puheenjohtaja?

Jos testaisin polttoaineveron korotusta viidellä prosentilla, niin olisiko sen vaikutuksiin jotenkin validi testata polttoaineveron korotusta 90%:iin? Ja jos olisi niin miksi? Kas kun ei sata.

Prosenttimäärällä ei ole siis merkitystä, totta hemmetissä on. Yhtä lailla kaikkien puheidesi ansiotulovero- tai pääomaveroprosenteista pitäisi toimia kaikilla prosenteilla. Miksi edes taistelisit prosenteista ellei niillä ole merkitystä, tuohan nyt on aivan järjetön väite?

Esitä meille tulovero- ja pääomaveroesityksesi, joka toimii millä tahansa prosentilla kuten halusit minulta?

Kun nyt esitystäni kritisoit ja kerrot kuinka kansantaloudellisella tasolla asiat toimivat, niin kerrohan miten kansantalouteen vaikuttaisi analyysisi mukaan se, että ehdotukseni mukaan ylsihyödyllisiä verotettaisiin viidellä prosentilla ja se siirrettäisiin vähävaraisille perheille?

Päätös tapahtuisi sekunnissa, mutta mitkä olisivat vaikutukset talouteen?

Kuten aiemmin totesin jossain muualla, niin Kokoomus on näköjään saanut Kärnänsä. Et ole koskaan väärässä ja populismi on verissä. Paljon kertoo mm se, että kerroin sinun vetäneen aivan vääriä johtopäätöskiä sanomistani, muttet toki ole siitä lainkaan pahoillasi.

Erehtymättömiä julistajia ei tarvita enää eduskuntaan, Väyrysten aika on ohi - ainakin toivottavasti.

Käyttäjän jarirobson kuva
Jari Robson

Kuten sanoit, ”talouskasvun ongelma on tietysti kulutuksen aiheuttamat ympäristöhaitat”, ja suuremmassa mittakaavassa talouskasvu ei ota huomioon luonnon tasapainoa ollenkaan. Talouskasvu perustuu olettamukseen, että luonnon resurssit ovat loputtomat ja kulutus aina kasvavaa, joka on kaikessa yksinkertaisuudessaan matemaattisesti mahdotonta rajallisissa oloissa, kuten meidän planeetalla. Jos siis otat huomioon fyysisen maailman reaaliteetit, tämä totuus olisi sinullekin selvä.

Toki tämä markkinatalousjärjetelmä on ollut paras malli tähän mennessä, mutta rajat ovat nähtävissä hyvinkin selkeästi. Ainoa kestävä tapa on kehittää talousjärjestelmää suuntaan, mikä ottaisi huomioon rajalliset resurssit ja luonnon kanto- ja uusiutumiskyvyn. Tämä ei voi tapahtua mallissa, joka perustuu ikuiseen ja etenkin kasvavaan kuluttamiseen. Resurssipohjainen talous tarjoaa ainakin tähän ongelmaan ratkaisun, jonka omaksuminen ei ole kylläkään realistista lähitulevaisuudessa meidän arvopohjalla, mutta siinä olisi yksi malli sinulle, mihin tutustua.

Mitä rahaan tulee, sekin on vain oleellista silloin, kun luonnonresurssit ja tuottamisen mekanismit ovat riittämättömiä, ja toki näin tulee varmasti pitkään olemaan. Tämä onkin syy, miksi on syntynyt meidänkin järjestelmä, missä ihmiselle annetaan arvoa taitojaan vastaan vastineeksi tekemälleen työlle. Jos tuottamisen menetelmät olisivat yltäkylläistä valtion tuottamina; esimerkiksi oltaisiin omavaraisia sähkön- ja ruoantuotannon suhteen, nämä menettäisivät nopeasti rahallisen arvonsa - kärjistetysti on vaikea myydä jäätä eskimoille.

Toki ei Suomen talous markkinatalousjärjestelmän sisällä voi pyöriä ilman talouskasvua ja siihen on näillä näkyminen tähdättävä, jotta voimme ylipäätänsä ylläpitää palveluitamme ja saamme pelivaraa tehdä niitä ekologisia ratkaisuja, ja tosiaan ydinvoima on kaikkein järkevin tapa nykytiedolla puhdistaa nykyinen energiatuotanto. Kiirekin on, sillä aiomme luopua kivihiilestä 2020-luvun aikana.

Talouskasvu ei vain synny tehdyn työn ja sen tehokkuuden funktiona, vaan laajalti myös tehottomuudesta, sillä talouskasvua palvelee kaikki kielteinen kehitys, kannustaa luomaan keinotekoisia tarpeita sekä suunnittelemaan tuotteet mahdollisimman tehottomasti syklisen kuluttamisprosessin ylläpitämiseksi. Nykyinen malli ei tule kestämään ja siihen on vaikka kuinka todisteita – uskoisin sinunkin lukevana ihmisenä olevan näistä tietoinen.

Pähkinänkuoressa: markkinatalousjärjestelmä on tullut teknologisen kehityksen imussa mukana. Se myös on nykytietämyksellä tehoton tapa ohjata ja hallita työvoimaa sekä resursseja. Vain tietämättömät fanaatikot näkevät siinä tulevaisuuden.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Sinä sotket taloukasvun, resurssien käytön ja resurssien nettokäytön. Ja sen tuloksena analyysisi on täysin pielessä.

Käyttäjän HarriLeinonen kuva
Harri Leinonen

Talouskasvuahan tapahtuu koko ajan, siitä pitää huolen kuluttajien määrän kasvu yli kuudella miljoonalla kuukaudessa. Tuotantoa pitää kasvattaa koko ajan koska jokainen lisäkuluttaja vaatii kaikkea mahdollista vedestä ja leivästä aina kännyköihin ja autoihin asti.
Se olisi sitten suotavampaa, että tarvittava lisätuotanto saataisiin enemmän esimerkiksi niihin EU maihin (Esimerkiksi Suomeen) jossa tuotantotavat ovat valvotumpia ja puhtaampia kuin esimerkiksi Kiinassa tai Intiassa. Samalla saataisiin niitä työpaikkojakin takaisin jotka osittain päästökaupan ajamina on sinne menetetty.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Fyysisen maailman realiteetit on mulle ihan selvät. Mutta tiedän, ettei fyysisen maailman rajat ole lähelläkään asettaa rajoja talouskasvulle. Meillä on esimerkiksi keinot muuttaa energiajärjestelmämme vähäpäästöisiksi.

Minä en myöskään väittänyt, että markkinatalous ajaisi ikuista kasvua. Markkinatalous on mekanismi, joka toimii niin taantumassa kuin nousukaudellakin. Nimenomaan hyvinvointivaltio, jota vasemmisto muka niin kiivaasti puolustaa, tarvitsee talouskasvua, joka ei heidän asettamillaan reunaehdoilla ole mahdollinen.

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen

Kaksi vihreiden edustajaa ja yksi itseään kylähulluksi tituleeraava.

Ovatko kaikki vasemmiston eduskuntavaaliehdokkaita?

Käyttäjän paavosallinen kuva
Paavo Sallinen

Kannattaisi tarkastella Vasemmiston mallia omana kokonaisuutenaan. Esim, vaihtoehtobudjetti 2019:

https://vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/11/V...

Sammallahti pyrkii ottamaan sieltä yhden tai kaksi palikkaa erikseen, todeten sitten, että tämähän ei sovi Kokoomuksen talousmallin sallimiin puitteisiin! Siinäpä onkin ihmettelemistä.

Kokoomuksen ajama turbokapitalistinen talousmalli on lyhytjänteinen, epäoikeudenmukainen ja epäekologinen. Ei meillä ole aikomusta tulla sinne teidän kuplanne sisälle.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Vasemmiston vaihtoehtobudjetissa oletusarvoilla -13 000 työpaikkaa. Mites ne kasvavat tulonsiirrot maksetaan, kun yhä harvempi käy töissä?

https://youtu.be/nbJQz7z0Ulo?t=91

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mahdatko ymmärtää mitään ko simulaation toteutuksesta ja ymmärrätkö valitun oletuskertoimen 0,25:n vaikutusta varrattuna VATT:in aiemmin käyttämään 0,10:en?

Kun sisäistät ne ja osaat selittää ne, niin palaahan asiaan.

Katellaan sitten uudestaan, DI:n kuvittelisi tutustuvan asiaan ennen juutuubivideoitaan. Ainakin toivon niin.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #32

Oletetaan, etten tiedä. Valaise minua, oi oraakkeli!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #34

Vaikka puolueesi ja sinun tapasi onkin ulkoistaa työ muille, niin väittämän esittäjänä sinun tehtävänäsi lienee siitä kertoa. Kun väittämän esitit, niin kaiketi ymmärrät sen taustat?

Vai oliko fantsumpaa tehdä vaan kiva video?

Eihän meidän tarvitse olettaa tietämättömyydestäsi mitään...

Tosin ellet onnistu kertomaan, niin siitä voidaan vetää jotain johtopäätöksiä.

Odotan kertomuksiasi mielenkiinnolla ja valaistumista odottavana oi oraakkeli.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kokoomuslaista viiltävää analyysiä, käsitteet ja ymmärrys tosin hiukan kadoksissa, mitäs siitä, kun kravatti vaan on suorassa. :)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Viiltävä vastakommentti artikkelin aiheeseen, perustelut tosin hiukan kadoksissa, mutta mitäs siitä, kun vaan pilkkaa kokoomusta.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Sulla oli tuolla solvausten seassa jokin itse keskusteluun liittyvä argumentti? En nimittäin löytänyt pikaisella vilkaisulla.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

TS: "Miten kasvatetaan tulonsiirtoja ilman talouskasvua?"

Kuten hyvin tiedät, esimerkiksi yritystukea myöntämällä. Sehän on (valikoivaa) yritysperustuloa. Suorat ja epäsuorat tuet yhteensä ovat vuosittain useiden miljardien kustannuserä veronmaksajille. Verot taas kerätään suurelta osin tasaveromuotoisina (tästäkin kiitos etenkin Kokoomukselle, joskin Vihreät syyllistyvät haittaverojen korostuksessaan samoin varattomammille ja keskituloisille rasituksen sälyttämiseen). Yritystuet ovat lähinnä tehottomia, ja kilpailua vääristävinä myös haitallisia ja ovat omiaan säilyttämään tehotonta tuotantoa, jota ei sitten tarvitse kehittää ja/tai löytää uutta. Yritystuet ovat kooltaan valtavaa, vastikkeetonta tulonsiirtoa, joka näyttää elävän omaa elämäänsä ilman yhteyttä talouteen, sen kasvuun tai supistumiseen.

Näiden tulonsiirtojen tuki ja turva, loppuun asti, maksoi mitä maksoi, on erityisesti Kokoomus (vaikka kanssasyyllisiä sille onkin tietyissä muissa puolueissa).

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Kuten hyvin tiedät, minä en kannata yritystukia. Mutta tämä viestisi ilmeisesti liittyi jotenkin alustukseeni? Mysteeriksi vain jäi, että miten.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Pitemmän päälle talouskasvu on mahdoton, ellei sitten huijata jotenkin. Ehkä vielä keksitään jokin huijaustapa, jolla kestetään yksi lisävuosikymmen (tämä vuosikymmen mentiin nolla- tai NIRP -koroilla), mutta ennemmin tai myöhemmin järjestelmä romahtaa.

Vasemmisto (käytännössä vain jotkut yksilöt) ovat sinänsä ihan oikealla asialla. Jokin uusi -ismi tarvitaan, sellaisesta ei ole vielä kuultu.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ikuinen kasvu voi olla mahdollista koska se voi perustua aineettomiin hyödykkeisiin. Emme voi loputtomiin porata maasta enemmän ja enemmän öljyä tai louhia enemmän ja enemmän rautaa, mutta voimme kirjoittaa aina vain parempia ja parempia kirjoja tai tietokoneohjelmia, säveltää aina vain parempaa ja parempaa musiikkia jne.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Heidän mielestään sähkö tulee töpselistä, vesi hanasta, ruoka kaupasta, rahaa saa seinästä, globaali ilmasto katastrofi estetään jopoilla, ratikoilla ja busseilla. Kuka oikeasti näitä tauskeja äänestää?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kylläpä olet näppärä. Jos nyt katsotaan vihreiden kärkihahmoista paria, niin Satu Hassi on ensin sähkötekniikan diplomi-insinööri ja sittemmin lisensiaatti ja Jyrki Kasvi tuotantotalouden diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta. Voin itse taata kokemuksesta, että opetusohjelmassa ollaan ihan riittävästi käsitelty, miten talous ja tekniikka mainitsemiesi asioiden toteutumiseksi toimii.

Mutta vanha hyvä läppä, jatkakaa sitä - tauskit.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Satu Hassi on ensin sähkötekniikan diplomi-insinööri"

Ei kyllä uskoisi kun hänen energiajuttujaan lukee.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Voin taata esimerkiksi Hassin kanssa paljon keskustelleena, ettei hän ymmärrä energiantuotannosta tuon taivaallista, ei sen puoliin taloudestakaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #22

Tjaa, henkilökohtaista kokemustahan on mahdoton kiistää. Siinä mielessä kätevä argumentti.

Hämmentävää olisi että ko korkeakoulusta pääsisi tuolta linjalta läpi ymmärtämättä näitä asioita. Omanana aikanani esim sähkövoimatekniikka labratöineen oli pakollinen ja energiantuotantoakin oli mukana ihan mukavasti, mutta se taisi olla jonkin verran Hassia myöhemmin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #22
Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ihan semmoinen pikkuvinkki Sammallahden kouhotuksen keskelle: Vaalikampanjassa on viisaampaa keskittyä omaan peliin. Jatkuva vastustajan puolelle huutelu (vieläpä höpsösti olkiukkoillen) ei tuo ääniä. Ja onko se Twitter muka oikea paikka kaivaa esiin puolueiden talouslinjauksia? Tai ylipäätään mitään järjellistä...

Tuo esiin omaa vaihtoehtoasi, kerro miten asioiden pitäisi olla. Nykymeiningillä et erotu Simon Elosta kuin paremman parran verran. No, ovat virkkeesikin pidempiä ja etevämpiä.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Saisinpa euron joka kerta, kun kuulen tuon klassikon kritisoidessani jotain aivan älyvapaata ulostuloa. Tosiasia on, että vasemmistopuolueiden keskuudessa talouskasvua pidetään paljolti jopa haitallisena, se voidaan jälleen tarkastaa vaalikonedatasta parin viikon päästä. Tosiasia myös on se, ettei unelma kasvavista tulonsiirroista ja talouden taantumisesta ole realistista politiikkaa ja sen halusin tuoda esille. Toin myös sen oman näkemykseni aiheesta esille, kuten tarkkasilmäinen lukija saattoi huomata.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset