Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Sähkön siirtohintojen korotukset eivät ole Carunan vika

  • Sähkön siirtohintojen korotukset eivät ole Carunan vika

Viime vuosina sähkön siirtohintojen nousemisen maskotiksi on julkisessa keskustelussa valittu verkkoyhtiö Caruna. Tosiasia kuitenkin on se, että näistä korotuksista saamme kiittää vain ja ainoastaan huonoa politiikkaa, eikä Caruna edes ole läheskään ahkerin siirtohintojen korottaja, kuten alla olevasta kaaviosta ja linkeistä voi tarkastaa.

Sähkön hintojen korotukseen on useampia syitä. Tärkein on se, että vuonna 2011, Tapani-myrskyn aiheuttamien sähkökatkojen jälkeen, poliitikot painoivat paniikkinappia ja tekivät jotain, jotta näyttäisi siltä, että he tekisivät jotain. Kataisen hallitus sääti, että toimitusvarmuutta on parannettava, mikä käytännössä johtaa kaapeleiden kaivamiseen maahan, mikä puolestaan on pirun kallista puuhaa.

Suomen infrastruktuuri, kuten tiestöt ja sähköverkot, on jätetty ajallaan korjaamatta ja niinpä niiden korjausvelka on useita miljardeja euroja. Kun tähän päälle heitetään vielä miljarditolkulla lisää velvoitteita, niin on selvää, että kantaverkosta huolehtimisen hinta nousee ja kuluttajan kukkaro kärsii. Nuorten kannattaa olla tässäkin asiassa hereillä, koska lasku on lankeamassa nuoremmille sukupolville, aivan kuten valtionvelan ja eläkejärjestelmänkin kanssa on käymässä.

Infrastruktuuria ei kuitenkaan voi jättää korjaamatta ja tietty toimitusvarmuus sähkön kaltaiselle välttämättömyyshyödykkeelle on taattava. Ainoa varma asia siis on se, etteivät sähkön siirtohintojen korotukset tule loppumaan aivan lähivuosina. Osa näistä pääomista menee vaadittuihin korjauksiin, mutta niin yksityiset omistajat kuin kaupunkien omistamat sähköyhtiötkin vetävät välistä minkä pystyvät, luonnollinen monopoli kun on oiva tuloautomaatti.

Mitä asialle sitten voidaan tehdä? Kuluttajan voi lohduttaa itseään sillä, että sähkö on Suomessa edelleen varsin halpaa, jos verrataan vaikkapa Energiewende-maihin Saksaan ja Tanskaan. Poliittisesti olisi viisasta yrittää keventää toimitusvarmuudelle asetettua vaatimusta ja pitää sähkön hinta alhaalla luvittamalla energiayhtiöille halpaa sähköä tuottavia laitoksia. Ja jokainen täysi-ikäinen voi tietysti äänestämällä varmistaa, että eduskunnassa on jatkossa enemmän logiikkaa ja matematiikkaa ymmärtäviä kansanedustajia. Vinkki vinkki;)

https://yle.fi/uutiset/3-6810328
https://www.is.fi/taloussan…/oma-raha/art-2000005922003.html
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005922926.html
https://www.rakennusteollisuus.fi/…/Korjausra…/Korjausvelka/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän ErkkiLatvala kuva
Erkki Latvala

Eilen MOT ohjelmassa oli puhetta asiasta,että viidessä minuutissa olisi selvinnyt että sähkön hinta nousee,vaikka poliitikot muuta väittivät.
https://yle.fi/aihe/mot

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Mikähän siinä kaapeloinnissa maksaa? 50 metrin salaojan kaivaminen on paljon halvempaa kuin yhden sähkötolpan pystyttäminen, ainakin jos minä sellaisen ostan.

Mitä taas kaapeliin itseensä tulee, niin sehän on jo valmiina. Ilmajohto vain lasketaan alas, tarvittaessa ajetaan koneella kumikerros päälle ja asetetaan kaapeli suojaputkeen niin, ettei sitä routa vetele. Sitten myydään pylväs sillan tai hirvitornin tekoon paikalliselle isännälle 50 eurolla. Tuossahan melkein pääsee voitolle?

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Ei se nyt aina niin helppoa ole. No juu, meidän mökkitontille kaapeli upposi helposti ja nopeasti, hyvää hiekkamaata kun on, mutta kiviseen tai vielä pahempaa kallioiseen maaperään kaapelinveto onkin jo huomattavasti hankalampaa. Pylväät taas on niin myrkyn kyllästämiä ettei niitä yksityisille myydä millään rahalla.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kovasti niitä tolppia on kuitenkin yksityismaille pystytelty sähköyhtiön toimesta. Myrkyn määrässä ei liene eroa silloin, kun tolppa on paikoillaan sähkönsiirtotarkoituksessa vs jossain muussa tarkoituksessa. Se on kyllä totta, ettei niitä kannata käyttää asuinrakennuksiin, lasten leikkipaikkoihin tms.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Miten minulla tulee tunne, ettei sadat tai tuhannet kilometrit ilmajohtoa heilahda maahan aivan noin yksinkertaisesti? Entä, kun pitää louhia? Routa muuten runnoo ne suojaputketkin ajan saatossa. Ja epäilen, ettei isännät ota ongelmajätteeksi luokiteltuja painekyllästettyjä tolppia riesakseen ainakaan niin, että maksaisivat siitä. Voit kuvitella, paljonko rahaa menee siihen 50 metriin kaivinkoneineen, työntekijöineen, kaapeleineen kaikkineen. Euro metrille ei taida aivan riittää.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei tarvitse louhia. Jos tarkoituksena on suojautua myrskytuhoilta, silloin kallioon vedetään rälläkällä ura, kaapeli sinne ja lälliä päälle.
Mitä taas tolppiin tulee, niin niille löytyy hyvin helposti markkinahinta kun ne laittaa myyntiin. Ongelma ei ole markkinoiden puute vaan se, ettei niitä saa myydä. Käyttöä niille kyllä löytyisi erilaisten epäkuranttien rakennusten ja rakennelmien perustuksina, siltoina, pengerryksinä yms.
Kaivinkonekustannuksia kannattaa verrata siihen, mitä maksaa esimerkiksi penkkatien tekeminen, metsäojan kaivaminen, salaojitus tms. Ei sormenpaksuiden kaapelin upottaminen voi kovin paljon enempää maksaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Minulla on vaatimaton vajaa kymmenen hehtaarin maapläntti ja sain korvauksia noin 1500 euroa. Menisköhän sähköjohtoa puolisen kilometriä, suurin kertakorvaus oli muuntajan sijoittamisesta metsänreunaan.

Osa linjoista menee keskellä peltoa. Helppohan sinne on kaivaa mutta en ihan ymmärrä miten huoltovarmuus paranee kaivamalla ilmalinja pellolla maahan.

Käsittääkseni noita vanhoja pylväitä ei myydä vaan toimitetaan ongelmajätteen käsittelyyn.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Minulla on tähän yksi esimerkki Varsinais-Suomesta, n. 35 km Turusta. Siellä pellolla olevia linjoja kaivettiin maahaan. Tosin kahdelle karjatilalle menevä linja jätettiin edelleen ilmajohdoksi ja edelleen jäi tolppamuuntaja. Jo Fortumin aikaan po. tilat tarjosivat Fortumille, että pistetään linja maahan. He olisivat kaivaneet omalla kustannuksella ojat jos Fortum olisi asentanut maakaapelin. Ei kelvannut tuo vaihtoehto. Tosin sitten ilmajohto jouduttiin vahvistamaan. Tietysti karjatiloilla täytyy olla varavoima joka tapauksessa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ei siinä paljon logiikan ja matematiikan ymmärrys auta, jos puolueen tilataksissa on sovittu että monopolin yksityistäminen on hyvä pisnes jollekin.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Kuten kuvasta näet, ongelma ei ole se, että Carunalle myytiin verkkoja, vaan jokin aivan muu. Suurimmista korotuksista vastaa kunnalliset energiayhtiöt.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Caruna ja Digita osoittavat hyvin sen minkä takia luonnoliset monopolit tulee jättää valtion tai muun julkisen yhteisön hoidettavaksi. Tai mikäli on pakko omistus on pakko siirtää osakeyhtiön hoidettavaksi niin tämän yrityksen tulee olla mahdollisimman vähän voittoa tuottava.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Carunahan on korottanut hintojaan muita vähemmän ja sen sallittuja hinnankorotuksia kontrolloidaan ministeriöstä käsin. En minäkään luonnollisten monopolien myymistä kannata, mutta selkeästi ongelma on pienempi kuin porukka kuvittelee. Todellinen ongelma käy ilmi kirjoituksesta.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Tätä on nyt pakko valitettavasti kommentoida.

Huonompaa esimerkkiä kuin Caruna ei oikeastaan ole olemassakaan, jos haluaa todistella, että sähkön siirtohinnan nostaminen johtuu muistakin seikoista kuin yhtiön omasta halusta.

Tämä on oikeastaan yksi osoitus siitä, miksi peräänkuulutan päättäjiltämme erityisen paljon enemmän myös muutakin, kuin pelkkää matemaattista ja loogista ajattelukykyä.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Paljon puhetta, ei ollenkaan perusteluita. Voisitko täsmentää vähän? Todisteet ovat selkeät, hinnat nousevat investointitarpeen takia ja Caruna ei ole ollut läheskään ahkerin siirtohintojen korottaja. Sulla on jotain muuta tietoa?

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Kovin vähän tekstiä ennätin eilen kommenttiini kirjoittelemaan.
Perustelut asialle ovat kyllä itsestään selvä monille, ainakin heistä jotka ovat seuranneet kyseisen yhtiön tarinaa sen syntyajoilta alkaen. Tokikaan tämä tieto ei löydy siirtohintaexceliä tutkimalla.

Niin paljon tätä yhtiötä ja muutamia muita tunnettuja vastaavankaltaisia tapauksia on käsitely julkisuudessa vuosien saatossa, että voisi toivoa päättävään asemaan pyrkivän ymmärtävän mitä on tapahtunut, ottamaan ainakin opiksi ja sen jälkeen osoittavan että osaa välttää vastaavat virheet tulevaisuudessa.

Tämä toiveeni esitän ihan meidän kaikkien täällä asuvien parasta tarkoittaen.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #26

Ja taas jäi ne perustelut uupumaan, kappas kehveliä. Minä en puolla Carunan myyntiä, mutta tilastollisesti on aivan selvää, että siirtohintojen nostopaine on Carunasta riippumaton ja sitä tapahtuu useissa firmoissa paljon enemmän kuin Carunassa. Tähän sulla ei ole oletettavasti mitään vastausta.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen Vastaus kommenttiin #27

Niin, tuon kyseisen yhtiön nostaminen otsikkoon ajatuksella, että se olisi vain lainsäädännön velvoitteiden takia pakotettu nostamaan hinnoitteluaan ja muutoin syytön asiaan, on näkökulma, jota ei voi olankohautuksella jättää kommentoimatta.

Edellisen kommenttisi perusteella oletan, että tunnet siis yhtiön katteenmuodostusperiaattet, jotka ovat olleet syynä kyseisen yhtiön osalta hintojen korotukseeen todella merkittävänä tekijänä, eli niitä on turha tässä sen enempää kertailla.

Tuon sähkönsiirron luotettavuusvelvoitteen vaikutus kaikkien sähkönsiirtoyhtiöiden hinnoitteluun on tietenkin aivan itsestään selvä asia ja jotkut yhtiöt ovat juuri sen vuoksi joutuneet nostamaan reilusti hintojaan, eikä tätä myöskään tarvitse sen enempää käsitellä.

Sähkönsiirron luotettavuusvelvoitteen osittainen keventäminen olisi mielestäni myös perusteltua.

Lisäksi sähkönsiirtoyhtiön tulonmuodostusperiaatteet ja monopoliliiketoiminnalle sallitun katteen laskentaperiaatteet olisi mieiestäni syytä nostaa uudelleenarvioitaviksi.

Käyttäjän KaustiRantalainen kuva
Kausti Rantalainen

"Osa näistä pääomista menee vaadittuihin korjauksiin, mutta niin yksityiset omistajat kuin kaupunkien omistamat sähköyhtiötkin vetävät välistä minkä pystyvät, luonnollinen monopoli kun on oiva tuloautomaatti."

Kumpi on haitallisempi "välistäveto" a) kansantaloudelle b) kuntalaiselle, kun vaihtoehdot ovat yksityinen tai kaupunkien/kuntien omistamat sähköyhtiöt.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Riippuu siitä, mihin rahat menevät. Jos yksityinen laittaa rahansa infraan ja julkinen vaikkapa tarpeettomien virkamiesten elättämiseen, niin haitallisempi on silloin julkisen välistäveto.

Käyttäjän KaustiRantalainen kuva
Kausti Rantalainen

Infraan rahan laittaminen ei ole välistä vetämistä, joten tuossa esimerkissä ei ole logiikkaa.

Virkamieheen rahan laittaminen verrattuna siihen, että koko rahamäärä siirtyisi verottajan ulottumattomiin, on sekä kansantaloudelle, että kuntalaiselle, parempi asia. Virkamies maksaa palkastaan sekä kunnallis- että valtionveroa.

Sekä yritys, että osakkeenomistajat voivat helposti siirtää voitot verottajan tavoittamattomiin.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Helsingin omistama Helen tulouttaa voittonsa kaupungin kassaan. Tässä mielessä sähköstä maksettu ylihinta on kunnallisveroa. Siihen joutuvat osallistumaan myös veroista vapautetut ihmiset. Tosin kaiketi Helenin voitosta maksetaan yhteisövero (20%) valtiolle.

Carunan osalta tietysti on hyvä asia se, että maakaapelit ja muuntajat ovat ja pysyvät Suomessa. Tosin niistä on maksettu kova hinta, mutta niitä ei kovin helposti voi viedä ulkomaille.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Myös Helsingin kaupungin omistama Helen nosti siirtohintoja, kun muutkin niin tekivät. Käsittääkseni Helsingissä keski- ja pienjänniteverkko on ollut jo kauan lähes kokonaan maakaapeloituna. Tähän asti investoinnit ja uusiminen on pystytty hoitamaan pienillä siirtohinnoilla.

Maaseudulla sitten kaapeloidaan harvaanasuttuja seutuja ja niistäkin osa tulee jäämään autioksi nykyisten asukkaiden muuttaessa pois. Tätä tapahtuu jo ihan suurehkojen asutuskeskusten lähellä, esim. n. 30 - 40 km etäisyydellä Turusta. Sinne jäävät maakaapelit ja muuntajat käyttämättöminä.

Siinä sitten maksetaan joka kuukausi siirtomaksuina nuo hukkainvestoinnit. Sillä hintaa olisi maksanut jo monet sulanneet pakasteet.

Näin jälkiviisaana voi sanoa, että sähkönsaannin turvaaminen olisi tullut aloittaa kaupungeista ja taajamista ja sitten tarvittaessa kaapeloida harvaan asuttuja seutuja.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Caruna on mainio keskustelunaihe tulevien eduskuntavaalien alla.
Kokoomus voisikin nostaa sen ihan näkyvimmäksi vaaliteemakseen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Puheenjohtajatentissä Carunakaupan järjestäneeltä ja valmistelleelta vihreiden puheenjohtajalta Pekka Haavistoltakin voisi kysellä : Kuis tämä nyt meni niinku omasta mielestä ?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Eipä olekaan. Se on täysin Espoon oma vika.

Kyllähän sitä voi kusta housuihinsa - se tuntuu lämpimältä hetken.

Haju taas? Teren puolueen ympärillä kyllä haisee Espoossa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset