Maaseudut vs. kaupungit – Lapsellista siltarumpupolitikointia
Tasaisin määräajoin julkiseen keskusteluun nousee jonkinlainen tarina maaseudun muka päähän potkituista asukkaista, joiden elämä olisi muuten aivan siedettävää ilman kaupungeissa asuvia riistäjiä. Samanlaista tarinaa kerrotaan myös kaupunkilaisten pohjattomasta kärsimyksestä, kun kaikilla ei maksukyky riitä asuntoon kalleimmilla asuinalueilla ja viisilapsisen perheen työttömillä vanhemmilla on rahasta tiukkaa. Yleensä uutisen seurauksena on julkinen keskustelu, jonka myötä varsinkin poliitikot palailevat henkisesti hiekkalaatikkoajoille jankuttamaan, kuinka viriviritööttööt muut ovat, jos eivät suostu tulonsiirtojen kasvattamiseen.
Esimerkkejä on vuosien varrella kerääntynyt arkistoon lukuisia. Yhdessä niistä, kymmenien kilometrien päässä mistään asutuskeskuksesta asuva, pariskunta on käärmeissään Sodankylän kunnalle, koska läheistä kyläkoulua ei pidetä yllä kolmen lapsen takia, eikä kunta maksa heille kakkosasuntoa Sodankylästä arkipäivien ajaksi. Kenen tahansa sydän särkyy kuunnellessa tarinaa eri paikkakunnilla asuvasta lapsiperheestä, mutta kyllä aikuisten ihmisten täytyy ymmärtää myös realiteetit tällaisten päätösten takana. Ei meidän helvettiin asti velkaantuneessa kansantaloudessa, saati taloudellisesti korahtelevassa Sodankylässä, ole yksinkertaisesti tarpeeksi resursseja järjestää jokaiselle perheelle erillistä koulua ja päivähoitoa asuinpaikasta riippumatta.
Toinen esimerkki Kolttasaamelaisten kulttuuriyhdistys, joka julkaisi vertailun siitä, mihin asti helsinkiläisen täytyisi lähteä, jos matkat pääkaupunkiseudulla olisivat samat kuin Sevettijärvellä. Toki, kartassa osoitetut matkat tuntuvat pitkiltä, mutta Sevettijärvi on jotakuinkin kauimpana mistään asutuskeskuksesta tässä maassa. Sevettijärven kylässä asuu n. 350 ihmistä. Vertailun vuoksi, pelkästään Mattlidens gymnasiumissa, eli Matinkylän lukiossa, on yli 500 oppilasta. Matinkylän asukastiheys on n. 1000 as./km2, Inarin kunnan alueella taas 0,45 as./km2. Siihen on aivan ilmiselvä syy, miksi sevettijärveläiselle kauppaan, automaatille tai sairaalaan lähtö on vähän erilainen prosessi kuin kasvukeskuksessa asuvalle.
Muutenkin, pitää tykätä veroista aivan erityisen perverssillä tavalla, jos lähtee näillä luvuilla peesaamaan unelmaa kasvukeskusten palvelutasosta kaikkialla Suomessa. Onko aivan kohtuutonta pyytää aikuisilta ihmisiltä, edes siltä kovimmalta Lapin pikkukunnista ääniä kalastelevalta kärnäilijältä, ymmärrystä siitä, että palvelun taso ei yksinkertaisesti voi olla syrjäseuduilla sama kuin tiheästi asutuissa kasvukeskuksissa?
Ilmeisesti, sillä viimeisimpänä esimerkkinä suomalaisten ymmärryskyvyn taantumisesta Yle julkaisi Taloustutkimuksella teettämänsä kyselyn, jossa suurin osa vastaajista pohjimmiltaan ilmoittaa haluavansa tukea maaseudulla asumista. Siis kunhan Joku Muu kuittaa laskun, eikä itse tarvitse muuttaa pois kaupungista.
Ei ollut vaikeaa arvata, että kysely paljastaisi eräissä kepulaisissa piilevän populistisen herravihan ja agraarikommunismin synkän perinnön. “Kyllä kansa tietää”, totesi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. “Suomalaiset haluavat”, tiesi pääministeri Sipilä, aivan niin kuin tälläkään hallituskaudella olisi kyselty kansalta mielipidettä siitä, mikä on kansantaloudellisesti järkevää tai tarpeellista. Pohjat veti kuitenkin kepun oma risujemmaaja Mauri Pekkarinen, jonka soinimaisen näkemyksen mukaan “kansa tietää, eliitti ei”, ja joka ehdottaa uusia tukimuotoja kaupunkilaisten omaisuuden siirtämiseksi maaseudulla asuvien taskuihin.
Mainitun kyselytutkimuksen kysymyksenasettelu olikin sen heikointa antia, heti eräiden poliitikkojen siitä tekemien analyysien jälkeen. Kysely ei tarjoa vastaajille mitään taustatietoa toivomuksensa kustannusvaikutusta, millä on kuitenkin valtava merkitys siihen, mitä ollaan valmiita haluamaan ja mitä ei. Voisimme myös esittää kysymyksen “Oletko valmis maksamaan 1000 euroa vuodessa lisää veroja, jotta Keskusta-puolueen ydinkannatusalueille saataisiin rakennettua lisää siltarumpuja?”.
Kun kysymys sisältäisi viitteen valinnan vaikutuksesta, niin tulos olisi todennäköisesti jyrkkä ei. Onkin poliitikolta äärimmäisen halpamaista ja opportunistista käyttää tällaista kyselyä perusteeksi veronmaksajien rahojen siirtämiseen omille eturyhmille, kun edes aiheen ympärillä pyörinyt kansalaiskeskustelu ei anna vastaajalle keinoja arvioida päätöksen vaikutuksia.
Tuhat euroa vuodessa saattaa muuten kuulostaa isolta, mutta ei todellisuudessa ole lähelläkään sitä, paljonko maaseudulla asumista oikeasti tuetaan. Esimerkiksi osassa Lapin kunnista valtionosuuksia maksetaan n. 5300 €/asukas/vuosi. Se on suunnilleen kaksinkertainen summa mediaaniin verrattuna ja n. 5000 € enemmän vuodessa, kuin vastaava luku jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohti. Maaseutujen asukkaita siis ei ole unohdettu tai jätetty heitteille, vaan päin vastoin, kalliissa ruuhka-Suomessa asuvat suomalaiset maksavat veroillaan myös moninkertaiset tulonsiirrot maaseudulla asuville kanssakansalaisilleen. Se ei ole syytös, vaan fakta.
Näitä tulonsiirtoja on jatkettu vuosikymmenestä toiseen, vaikka siltarumpuhankkeiden tehottomuuden tietävät kaikki. Aihetta tutkittaessa on huomattu, että aluetukien positiivinen vaikutus on paikallinen ja se lakkaa heti tulonsiirron loputtua. Silti jopa aivan pääministeriä myöten osa suomalaisista uskoo, että uusi kulta-aika koittaa, kunhan rahaa siirretään lisää taloudellisissa vaikeuksissa painiville syrjäseuduille. Siinä Sipilä toki on oikeassa, että digitalisaatio ja hyvät rakenneuudistukset antavat mahdollisuuden tehostaa palveluiden tuottamista ja tehdä niistä saavutettavempia maaseudullakin. Mutta rahan siirtäminen syrjäseuduille kalliiden hallintohimmeleiden ja epäterveiden elinkeinorakenteiden tekohengittämiseksi ei todellakaan ole se oikea tapa.
Ja vaikka olenkin nyt piiskannut syrjäseutuja, niin tosiasia on, että samanlaisia tukien perään vinkujia löytyy kaupungeistakin. Esimerkiksi vasemmistopuolueiden pitkään jauhama mantra veronmaksajien rahoilla tuetun sosiaalisen asuntotuotannon välttämättömyydestä on aivan vakiokamaa vaalien alla. Kaupungissa asuvalle sosialistille se tarkoittaa tietysti valtavia lisätulonsiirtoja sellaiselle määrittämättömälle ihmisryhmälle kuin “vähäosaiset”, joiden perustarpeet tuntuvat city-vasemmistolaisten mielestä ylittävän vuosi vuodelta yhä useamman palkansaajan elintason.
Toisinaan tässä keskustelussa vedotaan perustuslain yhdeksänteen pykälään, joka antaa maassa laillisesti olevalle oikeuden valita asuinpaikkansa. Väittäisin, että tämän lain henki on ennemminkin se, että laillisesti maassa oleskelevaa ei voida estää muuttamasta valitsemaansa paikkaan, jos hän kykenee sen itse kustantamaan. Kyseessä on siis niin sanottu negatiivinen vapaus. Tuskinpa lain henki olisi antaa kenelle tahansa vapaat kädet valita asuntonsa muiden piikkiin. Jos näin hullusti todella olisi, kuka tahansa voisi perustuslakiin ja ihmisoikeuksiin vedoten vaatia haluamansa kokoista asuntoa vaikkapa Saimaan rannalta, Leviltä tai Kampista.
Kaupunkipolitiikkaan tällainen ajattelu kuitenkin on rantautumassa, ja vaatimuksia ryyditetään vetoamalla sosiaalisen sekoittumisen mukanaan tuomaan yleiseen hyvään. Esimerkiksi Vihreiden Nuorten puheenjohtajan, Sameli Sivosen, mielestä myös Helsingin kantakaupunki kuuluu kaikille, vaikka myös useimmille meistä palkansaajista stadin keskusta on saavuttamaton ajatus. City-aktivistien kaanonille uskollisena Sivonen vetoaa sosiaaliluokkien sekoittumiseen, mikä toki sinällään on aivan kannatettavaa ja tervehenkistä. En hyvästä tarkoituksesta huolimatta näe, että tuo tavoite olisi syytä toteuttaa laittamalla veronmaksajat kustantamaan työttömille asuntoja Suomen kalleimilta asuinalueilta. Kalliossa tai Punavuoressa muiden rahoilla asuminen ei ole mikään ihmisoikeus, eikä johda muuhun kuin kiittämättömän roolinsa vankeina kärvistelevien veronmaksajien katkeroitumiseen.
En muutenkaan ymmärrä tätä city-aktivistien ristiriitaista suhtautumista ylistämäänsä kaupunkilaisuuteen ja kaupungistumiseen. Kun maaseudulta vetovoimatekijöiden perässä muuttanut työntekijä kaupunkilaistuu, rikastuu ja muokkaa entisestä ongelmalähiöstä turvallisen, niin eikö joku oman elämänsä Äiti Teresa keksi seuraavaksi, että keskiluokkaistuminen onkin pahasta! Silloin työmuurahaisen rooliksi muodostuukin maksaa pakkosiirrot naapurustoon sille samalle porukalle, jonka väitetään aiheuttavan ongelmia köyhemmissä kaupunginosissa. Ei kelpaa sosiaaliluokkien segregaatio, ei myöskään keskiluokkaistuminen, eikä varsinkaan ihmisten vapaus päättää omasta puolestaan, miksi?
Outo on myös se city-aktivisteihin juurtunut tapa suitsuttaa kaupunkien ylivertaisuutta asiassa kuin asiassa, vaikka monen kaupunkilaisenkin lämpimimmät muistot löytyvät sieltä maaseudulta, kuten mökkirannasta tai laskettelurinteestä. Minusta kaupungissa asumisessa on selkeästi puolensa. Mutta jos saisin pitää elintasoni, läheiset lähellä ja kaiken sen, mikä minulle kaupungeissa on tärkeää, niin voisin asua aivan mielelläni järven rannalla Pohjois-Pohjanmaalla tai vaikkapa Lapissa.
Mutta sehän tässä on, kun kaikkea ei voi saada. Kampissa asuvalla ei ole maaseudun rauhaa, eikä kerrostalossa asuvalla omakotitalon rauhaa. Kantakaupungissa asuminen on kallista, mutta ratikka kulkee oven alta, eikä tarvitse välttämättä jonotella länsiväylällä aamuin illoin. Maaseudulla välimatkat ovat pitkiä, mutta rivarikämpän lainat on makseltu takaisin ennen eläkeikää, toisin kuin nuottaniemeläisellä insinöörillä.
Eivät nämä ole mitään salaisuuksia joten en ymmärrä, miksi aikuiset ihmiset alentuvat lapselliseen nahisteluun siitä, kumpi vaihtoehto on muka absoluuttisesti parempi, ja näin ollen veronmaksajien rahoilla pakkotuettava elämänvalinta? Eiköhän jokainen tervejärkinen aikuinen osaa päättää asuinpaikastaan mielihalujensa ja resurssiensa puitteissa, ei tällaisiin aikuisten ihmisten vapaisiin päätöksiin mitään keskussuunnittelulautakunnan apua tarvita!
Siksi meidän pitäisikin poistaa erilaiset tulonsiirtohimmelit ja annetaan ihmisten itse päättää puolestaan. Ja kääntyy muuttoliike muutoksen seurauksena mihin tahansa suuntaan, niin ainakin se tapahtuu yksilöiden ehdoilla, ei norsunluutornista annetun mahtikäskyn myötä.
Ei tietenkään ole reilua tukea kaupunkeja maaseudun kustannuksella tai toisin päin, siksi markkina pitää muuttaa oikeudenmukaiseksi eli mahdollisimman vapaaksi. Yksi tapa olisi siirtyä verottamaan kiinteistöjen ansiotonta arvonnousua ja maapohjan arvoa. Esimerkiksi yhteisestä pussista maksettujen infranparannushankkeiden, kuten länsimetron, aiheuttama arvonnousu on oikeudenmukaista verottaa takaisin yhteiseksi käyttöpääomaksi sen sijaan, että se annetaan ilmaisena lahjana läheisten kiinteistöjen omistajille. Myös asuntolainojen korkovähennys, varainsiirtovero, arava-järjestelmät, asumistuet ja muut asuntomarkkinoiden dynamiikkaan vaikuttavat kummajaiset voidaan purkaa markkinan tervehdyttämiseksi.
Kun pelikenttä tasaantuu ja kustannustaakka jakautuu oikeudenmukaisesti sekä tehokkaasti, niin näemme oikeasti, mihin ihmiset haluavat asettua. Sen jälkeen ei tarvitse enää kinastella kuin kakarat. Ja ehkäpä tuon muutoksen seurauksena me suomalaiset oppisimme paremmin ymmärtämään, että aikuisten on kannettava vastuu itseään ja perhettään koskevista päätöksistä.
Kaikille suomalaisille tulee tietysti taata ihmisarvoinen elintaso, asunto ja tietyt palvelut, mutta sitä tavoitetta ei voida lähteä täyttämään hinnasta ja veronmaksajien niskaan kaatuvasta taakasta välittämättä. Mitään kuntaa tai asuinaluetta ei tarvitse keskusjohtoisesti sen enempää elvyttää kuin taannuttaakaan, vaan kuntien on annettava vapaasti kehittyä kansalaisten valintojen seurauksena, ilman vaakaa kallistavia tulonsiirtoja. Oli kyse sitten Sevettijärvestä, Espoosta tai Kallion kaupunginosasta.
http://www.hs.fi/elama/a1439523508924
https://www.facebook.com/saaminuett/photos/gm.600876243393847/1015323700…
http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/havainnollistava-kuva-sevetti…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matinkyl%C3%A4
https://fi.wikipedia.org/wiki/Inari
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sevettij%C3%A4rvi
https://yle.fi/uutiset/3-10016487
https://yle.fi/uutiset/3-10313405
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005766703.html
https://twitter.com/timoaro/status/761612778020872192
https://yle.fi/uutiset/3-8720046
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2733085
http://personal.lse.ac.uk/einio/LEGI_Einio_Overman.pdf
http://www.hs.fi/politiikka/a146137538969
https://twitter.com/samelisivonen/status/1019915583444447236
https://twitter.com/timoaro/status/1021772531819151360
Pääkaupungin siirto Pihtiputaalle ratkaisisi osan ongelmista, ei toki Sevettijärven syrjäisyyttä.
Blogisti näyttäisi antavan markkinvoimien ohjata. Kuitenkin blogistin puoluetoveri lupasi ottaa ensi sunnuntaina niskalenkin markkinavoimista jo vuonna 2010.
Ilmoita asiaton viesti
Minäpä en vastaakaan puoluekavereideni puheista. En varsinkaan niistä jutuista, joita on puhuttu silloin, kun en edes ole asunut Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
“Oletko valmis maksamaan” johdattelevalla logiikalla voidaan kysyä mitä vain tulonsiirroista.
Otsikoita:
”Ensi vuonna miljardi maahanmuuttoon”, oletko valmis maksamaan?.
”Suomi maksaa EU:lle maataloustukia x määrä ja palautuu x määrä takaisin”, oletko valmis maksamaan?.
Kaikkihan on vain suhteellista.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko valmis tukemaan italialaista Grimaldien laivanvarustajasukua että voivat ostaa uusia laivoja Kiinasta? Kokoomus on valmis.
Ilmoita asiaton viesti
No ei ainakaan äkikseltään kuulosta diililtä, jota olisi valmis kannattamaan. Mihin mahdat viitata ja miten se liittyy minuun?
Ilmoita asiaton viesti
Sitä vaan että Suomessa pitäisi toteuttaa tasapuolista ja kustannustehokasta aluepolitiikkaa ja lopettaa tuhlaamasta veronmaksajien rahoja turhuuksiin ja haitallisiin kohteisiin kuten varustamoille ja muille toimeentuleville yhtiöille, tuulimyllyihin, Saksan ja Ranskan pankeille, Kreikalle tai täysihoitoon tuleville elintasoturisteille. Puolueesi kokoomus on ollut suurimpia verovarojen tuhlaajia.
Ilmoita asiaton viesti
Ja kun minä oikeastaan kannata mitään noista, niin tämä asia liittyy minuun, niin millä tavalla? Huomaathan, etten ole Kokoomuksessa missään päättävässä asiassa, mulla ei ole natsoja reivata puolueen purjetta mihinkään suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tulonsiirto.
Liekkä Sammallahdelle valjennut mistä se raha syntyy.
Otetaan esimerkiksi yritys, jonka pääkonttori sijaitsee kehä 3 sisäpuolella, mutta tuotantolaitokset sijaitsevat ympäri Suomea. Yrityksen jalostuvat tuotteet tekevät ne ihmiset, jotka käyvät siellä maaseudulla asuessaan pakertamassa tulosta yrityksen kassaan. Tuote myydään ja siitä maksetaan mitä erilaisempia veroja, kuten myös sen työntekijän palkasta. Lopulta yritys maksaa yhteisöveroa.
Fiffasitko?
Toinen esimerkki.
Maaseudulla syntynyt kakara koulutetaan reippaaksi ja arvostetuksi työntekijäksi maalaiskunnan varoin sinne ruuhka Suomeen tekemään sitä aivotyötä, puhutaan aivotuonnista tai viennistä riippuen mistäpäin katsotaan.
Fiffasitko II?
Ilmoita asiaton viesti
Yhtiön maksama yhteisövero jakautuu käsittääkseni kuntien kesken työpaikkojen suhteessa.
Verontilityslaki 3 luku 13 §.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, mulle ei myöskään ole kertotaulu tai yhteenlaskuoppi mitenkään ymmärryksen tavoittamattomissa.
Miten kysymyksesi liittyivät blogaukseeni? En minä ole esittänyt maaseutua tyhjennettäväksi, jos sitä kuvittelet. Sanoin vain, että on aivan selvää, miksei syrjäseudun palvelutaso voi olla yhtä hyvä kuin kasvukeskuksessa. Mulle on aivan se ja sama, missä ihmiset asuvat, toivon kaikkien suomalaisten menestyvän elämässään ja elävän hyvän elämän. Mutta koko pelikenttää ei voida tasoittaa veronmaksajien piikkiin, vaan aikuisten pitää ymmärtää, että asuinpaikan valinnalla on tiettyjä vaikutuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion osuus verovuoden 2016 yhteisöverosta on 69,08 prosenttia ja kuntaryhmän osuus on 30,92 prosenttia. Kuntaryhmään kuuluvat kunnat ja seurakunnat.
Siis osa tuosta 30% jää tuotantolaitoksen paikkakunnalle jaettuna vielä sillä työntekijämäärällä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuotantolaitokset maksavat kyllä veroja sijaintipaikkakunnalleen. On tyypillistä tietämättömyyttä luulla, että olisi olemassa joku pääkonttoritalous, joka selittäisi Uudenmaan tuottavuuden ja maaseudun kurjuuden. Tuotteen kehittäjät ja myyjät ym. (usein pääkonttorin kaupunkilaiset) eivät ole sinulle minkään väärtejä arvon lisäämisen ketjussa? Vain mutterinvääntäjä ja kananpaskan säkittäjä tms. tekevät sitä oikeaa työtä?
Koululaiset koulutetaan pääosin valtionosuuksilla. Suurin osa kunnista pistää siihen päälle jotain omiakin, mutta suurimmassa osassa Suomen kunnista sekin raha on peräisin 32 valtionosuuden tasausta maksavista elättäjäkunnista.
Ja mikä ihmeen sana on fiffasitko?
Ilmoita asiaton viesti
Et todellakaan hiffannut. Mutta enhän sinulle sitä osoittanutkaan.
Yleensä sivistyssanakirja auttaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Asukaa missä haluatte – omilla rahoillanne” on hyvin epäisänmaallinen otsikko.
Aivan niinkuin ei olisi tarvetta kansallinen omavaraisuus olisi aivan toissijainen asia.
No, nyky-kokkarit tiedetään; Business über Alles!
Henry
Ilmoita asiaton viesti
En näe viestisi relevanssia. Se, että jokainen saa asua kaupungissa tai maaseudulla, kunhan ei vaadi muita maksamaan asuinpaikalleen tyypillisiä puutteita, kuten kaukana olevia palveluita tai korkeata asumisen hintaa, on minusta ihan järkevää. Sinusta ei?
Ilmoita asiaton viesti
Jos jokainen joutuu maksamaan kaiken itse, niin karkeasti ottaen Oulu-Lappeenrannan pohjoispuolella ei olisi montaakaan asukasta.
Enivej, näen koko maan asuttamisen tärkeänä sekä maanpuolustuksen kannalta että myös ruuan tuotannon (omavaraisuuden) kannalta.
Toisaalta on aivan mieletöntä, että lisää ihmisiä muuttaa keskuksiin ja näin nostaa edelleen mm. vuokrien hintoja, jotka sitten maksetaan gryndereille asumistukien muodossa.
Toisaalta, jos asumistukia ei makseta, Kehä III sisäpuolella ei asuisi yhtään siivoojaa (palkat) ja te siellä pääkaupunkiseudulla hukkuisitte paskaan.
Eli Kokoomus (muiden kanssa yhdessä) rakentaa/on rakentanut gryndereille lypsyautomaatin, jolla valtiolta lypsetään yhä enenevissä määrin asumistukia.
Sitten Kokkarit, korskeitten hevosten selästä selittävät ”kuinka köyhiä autetaan”, vaikka kaikki asumistukirahat menee gryndereille.
Ja vetävät (mukamas) herneen nenäänsä siitä, että autettavia rassukoita [heikompaa ainesta jne.] on niin paljon.
Kokkarit ovat ihmisistä piittaamattomia, ahneita, itsekkäitä ja epäisänmaallisia olioita.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Huomauttaisin, etten ole vaatinut ketään maksamaan KAIKKEA ITSE, vaan pyytänyt ihmisiä ymmärtämään, että susirajan takana palveluita on saatavilla eri tavalla kuin kasvukeskuksissa ihan ilmiselvistä syistä.
No niin, tämä oli näköjään Henrylle väylä purkaa omaa pahaa oloaan. Tuliko parempi mieli?
Ilmoita asiaton viesti
Älä yritä puhua vaarille kuin lapselle – se ei vaan toimi.
Ajattele tulevaisuutta: Hyvin pian automatiikka, tietsikat, robotiikka vie puolet työpaikoista ja samalla yritetään pitää yhteiskuntaa yllä vanhoin keinoin.
Eli lisäämällää toistemme paitojen pesijöitä.
Sitten kun Sinunkin lapsesi, veljesi, sisaresi, ehkä itsekin, pesette toistenne paitoja…, ehkä muistat tämän keskustelun.
Todennäköisesti et, koska olet luuseri, joka on aina oikeassa, muttei koskaan ajoissa.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Voisiko joku selittää, mitä tekemistä sillä, että jossain syrjäseudulla asuu jokunen ihminen on tekemistä maanpuolustuksen kanssa noin niin kuin oikeasti vuonna 2018.
Tätä maanpuolustusargumenttia hoetaan kyllä ahkerasti, mutta taitaa 2000-luvun sisältö puuttua. Eiköhän ne ajat ole ohi, jolloin rajaseudun korpimetsiä kierrettiin tsekkaamassa, mitä kieltä jossakin savussa puhutaan ja mitä kuvaa kumarretaan.
Ilmoita asiaton viesti
Voin toki selittää.
Vastavoima – oli kriisi mikä tahansa – tarvitsee tukipaikan, joka tuntee olot, ympäristön jne.
Onko kyselijä sivari vai muuten vain tietämätön?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Naurettavaa roskaa, kansallismielinen typerä satu. Ei tavan rajaseudun siviilejä sellaiseen tarvita nykyaikana. Riittävät paikkatiedot voidaan saada ja kerätä etukäteen ihan muutenkin. Ja on varmasti kerättykin ammattilaisvoimin.
Ilmoita asiaton viesti
Varmasti on kerätty, mutta onko käytettävissä?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Haluan hieman selventää.
Esa Mäkisen lause: ”Riittävät paikkatiedot voidaan saada ja kerätä etukäteen ihan muutenkin.”
Seuraava sota ei ole millään lailla samanlainen kuin edellinen. Menemättä yksityiskohtaisiin spekulaatioihin – se menee näin:
– Suomi miehitetään, valtio antautuu.
– Sitten alkaa sota.
Jos mielessäni mietin viime vuosikymmenten kärkipolitikkoja: Ainakin neljä antautuisi heti. Kaksi heistä, koska haistaisivat hienot virat.
Kaksi, jottei sattuisi pahemmin.
Kaikille näille on yhteistä se, että lukitsevat kaiken tiedon mitä sodan jatkamiseen tarvitaan samaan kassakaappiin, missä Tiitisen lista nyt on.
Toisin sanoen, jos Suomen kansa luottaa poliittiseen johtoonsa, on se tuhon oma.
Petoksia on vain liikaa 1990-luvulta lähtien. Jos vähänkin lukee lehtiä, niin huomaa, että näitä pettureita on (melkein?) joka puolueessa.
Joissakin puolueissa se on jo mantra.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Kaikille muille paitsi kansallismielisille höperehtijöille on selvää, että seuraava sota, jos se nyt ikinä tulee, ei ole samanlainen kuin mitkään edelliset. Vastauksesi on asian vierestä ja turhanpäiväistä horinaa. Vieläkään ei ole tullut mitään järjellistä vastausta siihen, mitä maanpuolustuksellista tarvetta palvelisi koko maan asuttuna pitäminen. Väitän, että ei sellaista olekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olen valmis maksamaan siitä!! Olen valmis maksamaan siitä että vanhus ei joudu muuttamaan kaupunkiin jotta saisi perusterveydenhuoltoa. Ja olen valmis maksamaan siitä että lapset voivat asua kylissä eikä tarvitse muuttaa kaupunkiin!
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä. Toivotaan, että tällaisia kyläkouluprojekteja varten perustetaan esim. joukkorahoituskampanjoita, joita voit sitten tukea. Minä taas en halua, että kokonaista koulua pyöritetään kolmen oppilaan takia.
Ilmoita asiaton viesti
Entäs 100 lapsen takia joilla on vanhemmat töissä ja isovanhemmat omassa talossaan pari km sisällä.. jolloin Isovanhemman lapset =lapsien vanhemmat auttavat. Eikä tarvite lähettää niitä paskavaippoihin yksin makamaan jonnekin laitokseen?
Ilmoita asiaton viesti
Usko ”sosiaalisen sekoittumisen” autuaaksi tekevään voimaan on jotenkin järkyttävän vahvan aseman saanut doktri. Yleisestihän sen epäilijöitä pidetään joko mielenvikaisina tai ”punaniskanatsilibertaareina”, jotka vähän välittävät kansalaisten hyvinvoinnista.
Kun ”sosiaalinen sekoittaminen” on ”ilman muuta” hyvää ja tavoiteltavaa, niin kyseisten toimien kustannustehokkuutta tai edes tasapuolisuutta ei tietenkään saa mitenkään kyseenalaistaa. Päin vastoin meidän kaikkien pitäisi iloita siitä, että täysin läpinäkymättömän prosessin kautta 1/1000 puotinharjulaisesta pääsee asumaan merenrannalle uuteen haluttuun kaupunginosaan.
Oikeasti tieteellinen tutkimus näytäisi viittaavan siihen, että sosiaalisen sekoittamisen projektit maksavat maltaita – ja hyödyt ovat käytännössä olemattomia – ja itseasiassa haitat ehkä selkeästi merkittävämpiä. Tältä pohjalta joku voisi tietysti kysyä, että jos ”menestyshaasteellisen” kansanosan tilanteen parantamiseksi pitäisi jotain tehdä, niin löytyisikö kustannustehokkaammat tavat vaikkapa koulutukseen panostamisesta ja paremmista sosiaalipalveluista vtr. tappiot, joita syntyy kunnan vuokratalon / HITAS-kohteen rakentamisesta halutuimmille paraatipaikoille…
Tässä linkki aika hyvään sosiaalista asuntotuotantoa harrastavan säätiön teettämään tutkimuskatsaukseen:
https://www.jrf.org.uk/report/are-mixed-communitie…
Ilmoita asiaton viesti
#11 Tere: ”En minä ole esittänyt maaseutua tyhjennettäväksi, jos sitä kuvittelet.”
Mutta mitä tapahtuisi, jos maaseutu oikeasti tyhjenisi? Maatalous olisi lopetettu tottakai, mutta miten metsäteollisuus pyörisi? Löytyisikö kaupungeista metsäkoneen kuljettajia hommiin keskelle-ei-mitään? Olisiko järkeä pitää yllä tieverkkoa, jota vain metsäteollisuus tarvitsisi? Entä olisiko työntekijöitä turvesoille kesäkausiksi?
Ilmoita asiaton viesti
Turhaa jossittelua. Niin ei tule käymään. Tietenkin alkutuotantoa pyörittämään jää riittävä, tarvittava ja kannattava määrä ihmisiä. Ei nykyäänkään ole mikään pakko asua siellä tuotannon keskellä, moni reissaa jo nykyään taajamista metsäkonetta käyttelemään tai turverekkaa kuljettamaan tai vaikka kaivokseen töihin.
Kannattavan tuotannon raja saattaisi kyllä siirtyä etelämmäs jos keinotekoinen tukeminen lopetetaan. Kemijärven sellutehdas jo kertaalleen suljettiin, kun raaka-aineen hankkiminen söi kannattavuuden. Lapissa on yhä syrjäisiä erämaita, joiden metsät ovat säästyneet, koska niiden hakkaaminen ei olisi taloudellisesti kannattavaa.
Ilmoita asiaton viesti