Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Työehtojen keventäminen auttaa nuoria työllistymään

Työmarkkinareformissa epäonnistunut Juha Sipilän johtama hallitus otti vihdoin härkää sarvista ja päätti aloittaa työmarkkinasääntelyn keventämisen lapsen askelin. Uudistuksen myötä henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan alle 20:n hengen yrityksissä ja alle 30-vuotiaiden, yli kolme kuukautta työttömänä olleiden, kohdalla vaatimus työsopimuksen määräaikaisuuden perusteelle puretaan. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjien riski virherekrytointiin pienenee ja samalla kannustin palkata pitkäaikaistyöttömyyteen ajautumassa oleva alle kolmekymppinen nousee rutkasti.

Silti, nuorista ja pitkäaikaistyöttömistä vaalipuheissaan huolissaan olleiden vasemmistopuolueiden, ja teollistumisen ajan poteroissaan lymyilevän AY-liikkeen vastaisku oli ällistyttävä.

Vihreät ovat vuosia vaatineet nuorten tukemista velkaelvyttämällä julkista sektoria, mutta nyt Vihreistä kuultiin vaikerrusta talouskurimuksen maksattamisesta nuorilla, sekä tietysti jankutettiin jo kyllästymiseen asti kuultua mantraa “hallituksen epäinhimillisestä politiikasta”. Vasemmistoliitosta maalailtiin uhkakuvia kymmenien vuosien määräaikaisuusketjutuksista sekä oltiin huolissaan siitä, kuinka nyt työnantajat potkivat kaikki työntekijänsä tuosta noin vain pihalle, aivan niin kuin kapitalisti pystyisi riistämään proletariaattia teettämättä sillä työtä.

Demareiden Antti “#suklaatayrittäjille” Rinne taas tiesi kertoa, että yrittäjänä, ja satojen ihmisten työllistäjänä, miljoonaomaisuuden takonut pääministeri Sipilä ei muka ymmärrä työelämästä yhtään mitään. Ilmeisesti herrahississä elämänsä suhannut AY-politrukki sitten ymmärtää? Sellaisesta puheenollen, AY-liikkeen edustajat alentuivat retoriikassaan jo erään videoblogeja tekevän harrastelijapoliitikon tasolle, sellaisia ei uskalla edes ääneen lukea.

Mielestäni on todella huolestuttavaa, että suomalaisen puolue- ja työmarkkinapolitiikan kirkkaimmat sekä vaikutusvaltaisimmat nimet eivät kykene edes alkeellisten loogisten päättelyketjujen rakentamiseen.

Voin yrittäjäperheestä tulevana laskutaitoisena ihmisenä kertoa teille sen saman, mitä yrittäjät ja markkinoiden toimintaa ymmärtävät ihmiset ovat yrittäneet jo vuosikymmeniä sanoa: Työllistäminen on Suomessa valtava riski. Suuryrityksille toki pienempi riski kuin keskisuurille yrityksille, mutta molemmissa tapauksissa huono rekrytointi on tarpeeton kuluerä ja yrityksen kasvua, työilmapiiriä sekä taloudellista vakautta uhkaava riski.

Pienyrityksille, joita irtisanomisoikeuden keventäminen nyt koskee, huono rekrytointi on koko yrityksen vakautta dramaattisella tavalla uhkaava, tai koko yrityksen kaatava riski. Jos Suomessa oikeasti kuunneltaisiin yrittäjiä niin paljon kuin vaalipuheissa lupaillaan, saattaisivat päättäjät tietää, millaisia absurdin rajamailla liikkuvia tarinoita yrittämiseen liittyy.

Oletteko koskaan kuulleet työntekijästä, joka heitti hanskat tiskiin heti koeajan päätyttyä ja hakeutui toistuville sairaslomille lähes vuoden ajan, kunnes kirstun pohjaa raapiva työnantaja irtisanoi hänet. Hätiin kutsuttiin liiton juristit ja asiaa entisen työnantajan toimistolla selvitettäessä ex-työntekijällä oli vieläpä pokkaa virnistellä yrittäjälle tietäen, ettei yrittäjällä ole muuta mahdollisuutta kuin niellä kiukkunsa ja maksaa. Yrittäjä päätyi sovintomenettelyn kautta korvaamaan työntekijälle useamman kuukauden palkan perusteettomasta irtisanomisesta, koska oikeusasteisiin lähteminen olisi tiennyt potentiaalisesti vielä isompia tappioita, jopa koko yritystoiminnan kaatumista. 

Oletteko koskaan kuulleet syrjäkylän yksinäisestä kahvilayrittäjästä, joka palkkasi nuorukaisen samalta kylältä keventämään yrittäjän yli 80-tuntiseksi venyviä työviikkoja? Pian koeajan päätyttyä työntekijä ilmoitti olevansa raskaana ja jäi pari vuotta kestävälle äitiyslomalle. Tyhjenevässä kylässä yrittäjä pyörittää edelleen kahvilaansa yksin, mutta joutui maksamaan myös työntekijänsä kulut. Vastaan rimpuilu johti AY-juristin välittömään yhteydenottoon ja uhkaukseen viedä asia käräjille. 

Jostain syystä iso osa poliitikoistamme tukee tällaista korporatismia samalla, kun pelkäävät Monsanton kaltaisten korporaatioiden ja TTIP:n kaltaisten vapaakauppasopimusten ajavan pienyrittäjät, tai jopa kokonaiset valtiot, orjikseen vastaavien oikeusmenettelyjen kautta. 

Tiukan työmarkkinasääntelyn kannattajat jaksavat aina muistuttaa siitä, että sääntelyn purkaminen pakottaa työntekijän, pienen ihmisen, ottamaan isomman riskin globaalin talouden heilahteluista ja työmarkkinatilanteen muutoksista. Mutta ihminen se yrittäjäkin on, ja pienyrittäjien tapauksessa he useimmiten vastaavat yritystoimintansa riskeistä koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Sen omaisuuden, eli vuosikymmenien aikana maksetun kodin, perheen toimeentulon ja hyvinvoinnin, voi tällä hetkellä tuhota yksi huono rekrytointipäätös. Yksi välinpitämätön tai pahantahtoinen ihminen voi tuhota yrittäjän elämäntyön, ja pahimmillaan koko elämän, yhdessä silmänräpäyksessä. Ainoa mihin yrittäjä voi tuolloin luottaa on se, että AY-juristit ovat varmistamassa kaiken kaatumisen yrittäjän harteille, vaikka yrittäjä olisi painanut niska limassa töitä ja maksanut palkat säntillisesti vuosikymmenien ajan.

Kaikki tämä on mahdollista siksi, että Suomessa työntekijällä ajatellaan olevan lähinnä oikeuksia ja työnantajalla velvollisuuksia. Pienikin ehdotettu muutos työmarkkinajärjestelmään johtaa aina vasemmistopuolueiden ja AY-liikkeen taholta valtavaan pelottelukampanjaan siitä, kuinka koko hyvinvointivaltio sortuu, jos me aikuiset sittenkin kantaisimme vastuun elämään toisinaan kuuluvista pettymyksistä. 

Vastoin kriitikoiden kuvitelmia, jo vuosikymmeniä vanhaan työmarkkinamalliin takertumalla ei saavuteta vakaampia, pitkäaikaisempia tai useampia työsuhteita, vaan se johtaa harvempiin työsuhteisiin, korkeampaan työttömyyteen sekä kiihtyvään syrjäytymiseen. Jotta työsuhde voisi edes päättyä, on sellainen ensin oltava olemassa. Työsuhteen päättyminenkin on parempi asia kuin se, ettei koskaan edes päässyt töihin, kuten niin monille, eritoten nuorille, on menneisyyden työmarkkinaratkaisuihin takertuvassa Suomessa käynyt.

Toki työmarkkinapolitiikan jarrumiehet sanovat, että oravanpyörästä tippumassa olevia pitäisi kouluttaa, tukityöllistää tai sosiaalistaa lisää, veronmaksajien rahoilla tietysti. Tosiasia kuitenkin on se, että jos et pari vuosikymmentä koulua käytyäsi ja kymmeniä tai satoja työhakemuksia lähetettyäsi vetoa työnantajiin, niin lisäkoulutus tuskin muuttaa tilannetta olennaisesti. 

Jos minä olisin alle 30-vuotias pitkäaikaistyötön tai työelämän rattailta tippumassa oleva nuori, niin kiljuisin riemusta tällaisen hallituksen luoman etuoikeuden saatuani. Jos työelämään ei pääse kiinni, koska osaaminen, työkokemus, sosiaaliset taidot tai jokin muu rekryä helpottava ominaisuus ei ole riittävällä tasolla, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tinkiä esimerkiksi palkasta tai muista työehdoista, kunnes vaatimukset täyttyvät työkokemuksen myötä.

Ja juuri sellaisen mahdollisuuden tämä uudistus luo, eli antaa pahnan pohjimmaisillekin paremmat mahdollisuudet päästä työelämään kiinni, kun nuorille työntekijöille annettu mahdollisuus ei ole yrityksen tulevaisuutta uhkaava riski. 

Ainoa, mistä tätä hallituksen uudistusta voi kritisoida on tosiaankin se, että se pistää työntekijät eriarvoiseen asemaan. Siksi sama reformi pitäisi ulottaa koskemaan kaikkia suomalaisia, ei vain alle 30-vuotiaita ja pienyrityksiä. Ja jos oikein toden teolla haluttaisiin kasvattaa työllisyysprosenttia sekä leipoa sitä poliitikkojen joka kääntessä lupailemaa kakkua, niin työehtosopimusten yleissitovuus poistettaisiin sekä työllistämisen että työnteon verotusta laskettaisiin. Kuvitelkaapa millaista olisi elää Suomessa, jossa kestävyysvajeesta puhumisen sijaan voisimme keskustella julkisen talouden ylijäämästä ja hyvinvoinnin kasvusta?

https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-paatti-alle-30-vuotiaan-maaraaikai...
https://www.vihreat.fi/blogit/veli-liikanen/2018/04/hallitus-jatkaa-nuor...
https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1891010354251011
https://blogit.kansanuutiset.fi/ole-se-muutos-jonka-haluat-maailmassa-na...
http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hallitukselta-jaakylmaa-vetta-t...
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246250-antti-rinne-perkaa-sipilan-esime...
https://demokraatti.fi/sdpn-europarlamentaarikolta-madonluvut-ei-auta-ku...
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246351-entinen-tyoministeri-potkujen-he...
https://www.pam.fi/uutiset/2018/04/hallituksen-kehysriihi-lahes-puoli-mi...
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246810-ay-pomo-arahtaa-ei-voi-kuin-ihme...
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3884089-tyomarkkinapomolla-paloi-...
http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/allekirjoita-kansalaisaloite-ttip...
https://www.vihreat.fi/blogit/kasvi-jyrki/2014/03/ttip-310-miljardin-eur...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Olet täsmälleen oikeassa..ja ilman palkkaa ja ilman ehtoja vasta työpaikkoja olisikin.

Oletko muuten töitä vaille vai kitisetkö tarpeesta palkkaan ja ehtoihin?

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Ilman palkkaa ja työehtoja? Kukas sellaisesta puhui?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Käytkö omaa loogisuuttasi vastaan vai?

Minähän mahdollisesti tarjoan työtä tässä ja sinä alat sitten kuitenkin kitisemään ehdoista ja palkasta.

Taidat olla työnvieroksuja. Mikäli ehkä seuraavalla kerralla voitaisiin jo keskustella ehdoista,jos lopputulos miellyttää,minua. Palkasta ei tarvitse edes keskustella,koska työy loppuisivat muuten vai sitäkö tahdot,lisää työttömyyttä??

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #7

Lukaan ei sanonut, että kaikkiin tarjouksiin pitää suostua, vaan että täytyy olla mahdollista tarjota. Rakentelet outoja olkiukkoja.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat:"Oletteko koskaan kuulleet syrjäkylän yksinäisestä kahvilayrittäjästä, joka palkkasi nuorukaisen samalta kylältä keventämään yrittäjän yli 80-tuntiseksi venyviä työviikkoja? Pian koeajan päätyttyä työntekijä ilmoitti olevansa raskaana ja jäi pari vuotta kestävälle äitiyslomalle. Tyhjenevässä kylässä yrittäjä pyörittää edelleen kahvilaansa yksin, mutta joutui maksamaan myös työntekijänsä kulut. Vastaan rimpuilu johti AY-juristin välittömään yhteydenottoon ja uhkaukseen viedä asia käräjille."

Katsotaanpa sitten mitä Kelan asiantuntija kertoo työnantajan kuluista:

"Suomen vuosittain synnyttävästä 60 000 äidistä vain alle puolet saa palkallista äitiyslomaa. Suurimman osan lapsen hoitokuluista maksaa silloinkin Kela.
- Jos työntekijä saa palkkaa, silloin parilta ensimmäiseltä kuukaudelta Kela korvaa 90 prosenttia ja työnantaja loput 10 prosenttia, selvittää Haataja.
Seuraavista kahdesta kuukaudesta Kela korvaa 70 prosenttia ja työnantaja maksaa palkkaa loput 30 prosenttia. Työnantajan maksuosuus loppuu tähän ja Kela rahoittaa sairausvakuutusrahoilla loput vanhempainvapaasta."

Lopputulemana vastaan, että en ole kuullut ja ihmettelen mistä sinä olet tämän kuullut, kun se ei vaikuta lainkaan pitävän käytännössä paikkaansa vallitsevien lakien ja käytäntöjen mukaan.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Niin, minä sanoin, että joutui maksamaan työntekijänsä kulut. En sanonut, että olisi maksanut kahden vuoden palkkaa, kuten ilmeisesti ymmärsit.

Jos palkkaa jonkun vakituiseen työsuhteeseen, ja toinen lähtee heti kahdeksi vuodeksi pois, niin yrittäjä joutuu maksamaan tyhjästä ja jää jälleen pyörittämään liiketoimintaa yksin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, usein vaan kertomatta kummasti jää todellinen kulujen määrä jättäen paljon tulkinnanvaraa. Jos nyt veikkaan nuoren kahvilatyöntekijän palkaksi 2000 euroa, niin tuosta saadaan kustannuksisiksi ensimmäiselle neljälle kuukaudelle 400 euroa plus 1200 euroa eli 1600 euroa. Tämän jälkeen kustannuksia ei tule loppuajalta eli 20:ltä kuukaudelta. Ja joo jotain sivukuluja tulee myös alkuun.

Vaihtoehtoisena jos nyt irtisanomisaika olisi kuukausi, niin silloin kulua tulisi 2000 euroa. Kenties lyhyellä työsuhteella se olisi kaksi viikkoa eli 1000 euroa, joten tokihan se hitusen halvemmaksi tulisi. Tässä on myös sivukulut.

Toinen asia on sitten onko sinun ja puolueesi linja se että alle 20 hengen yrityksissä, jotka siis sisältävät yli 90% yrityksistä, äidiksi tulemisen haluttaisiin olevan irtisanomisperuste?

Hitusen tuntuu olevan ristiriidassa monien muiden tavoitteiden kuten huolen syntyvyydestä tai jopa tavoitellun nuorten työllistymisen kanssa. Saattaa jopa olla kansainvälisten sopimusten vastainen.

Noin 600 euron lisäkustannus siis näyttäisi muodostavan esteen kahvilayrittäjällesi palkata itselleen kahden vuoden aikana määräaikaista apua, johon äitiysloman myötä muodostuu suoraan peruste.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #5

Totta helvetissä äidiksi tulemisen pitäisi olla "irtisanomisperuste" aivan kuten senkin että kaverilla on vääränväriset kengät tai hän on vasenkätinen.

Juuri se että työnantaja pelkää työntekijän jäävän heti äitiyslomalle tai nuoren saikulle vaikeuttaa nuorten naisten ja yleensäkin nuorten työllistymistä. Tätä nämä lyhytnäköiset vasuri-idiootit eivät vain näytä ymmärtävän.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #5

Kuten aanottua, kuluja on, mitään muuta en ole väittänyt, joten turhaan jankutat ja saivartelet.

Ei, minun linjani ei ole se, että jonkun asian pitäisi olla irtisanomisperuste vaan, että voi olla irtisanomisperuste. Puoleeni puolesta en puhu, ne tavoitteet löytynevät poliittisista ohjelmista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #13

Saivartelua on näemmä kyseenalaistaa populistinen tuubasi faktoilla.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Tuskin tuossa monenkaan kahvilayrittäjän rohkeus enää riittäisi palkkaamaan sijaista, vaikka siinä olisikin peruste määräaikaiselle työsopimukselle.

Joitain aloja on vielä, joilla ei makseta palkkaa äitiysloman ajalta. Noissa tilastoissa saattaa olla niitä tapauksia, jotka ovat opiskelijoita tai niitä jotka opintojen jälkeen eivät ole vielä menneet töihin. Niissä tapauksissa ei löydy palkanmaksajaa.

Kaikkein parasta olisi, jos äitiysloman kustannukset jäisivät kokonaan Kelalle. Se helpottaisi nuorten naisten työnsaantia. Selvyyden vuoksi voisi todeta, että irtisanomisten helpottaminen koskisi vain henkilöstä itsestään johtuvien syiden takia tapahtuvia irtisanomisia.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Työehtojen keventäminen=voittojen kasvattaminen. Siitähän tässä on kyse. Rekrytöintivirheet ovat sumutusta.

Sipilän oikeistohallitus on keventänyt työehtoja ja työttömyysturvaa jo kolme vuotta.

Mikä on tulos? Pätkä- ja osa-aikatyöt vat lisääntyneet vauhdilla, sosiaalisten avustusten tarve myös!

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

"Demareiden Antti “#suklaatayrittäjille” Rinne taas tiesi kertoa, että yrittäjänä, ja satojen ihmisten työllistäjänä, miljoonaomaisuuden takonut pääministeri Sipilä ei muka ymmärrä työelämästä yhtään mitään. Ilmeisesti herrahississä elämänsä suhannut AY-politrukki sitten ymmärtää"?

Jokin Antti “#suklaatayrittäjille” Rinteeltäkin on jäänyt ymmärtämättä. Ilmeisesti työoikeuden luennoista on jäänyt epäselväksi mitä tarkoittaa työrauhavelvoite ja sen valvontavelvoite. Nimittäin Rinteen puheenjohtajakautena Ammattiliitto Pro ja sen jäsenyhdistykset tuomittiin työrauhavelvoitteen ja valvontavelvoitteen laiminlyönneistä satoihin hyvityssakkoihin työtuomioistuimessa, kts, esim. vuosi 2013.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Sipilän hallituksen työllistäjät varmaankin ajattelevat nuorten työllistymisestä, että kun tarpeeksi kyykkyyn nuori menee, niin tuosta syntyy työpaikkoja - joita ei muuten syntyisi? Vai mihin perustuu irtisanomisen helppouden myötä lisääntyvät työpaikat. Toki jos työmaalla on odottamassa monta kyykyssä olevaa nuorta (ja vanhempaakin), niin ainakin palkan suuruden suhteen sopimisessa työnantaja on etuasemassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset