Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Vuoden paras aika erota kirkosta

Itse asiassa melkeinpä mikä tahansa hetki on paras aika erota järjestäytyneestä uskonnollisesta liikkeestä, mutta eroamalla ennen vuodenvaihdetta vältyt ensi vuoden kirkollisverolta. Jos taas eroat vasta ensi vuonna, maksat kirkollisveroa sen vuoden loppuun asti.

Merkittävän rahasumman säästäminen on tietysti se ilmiselvin syy, mutta mitä hyötyä kirkosta eroamisessa sitten on? Asiaa voidaan lähestyä analogian kautta:

Kuvittele Suomi, jonka julkisrahoitteisissa kouluissa opetettaisiin saatananpalvontaa oppiaineena. Vanhempiensa Saatnan seurakuntaan liittämät alakoululaiset olisivat velvoitettuja käymään kuusi tuntia viikossa läpi saatananpalvonnan oppirakennelmaa ja historiaa. Perjantaiaamuisin piltit vietäisiin koulun liikuntasaliin aamunavaukseen kuulemaan paikallisesta seurakunnasta tulleen noidan tai nekromancerin ilosanomaa Saatanan ylivertaisuudesta. Yläkouluissa ja lukioissa keskusradiosta kuuluisi Luciferin ylipapin tai maguksen tulkintoja Mustaan Raamattuun kätketyistä viisauksista.

Juhlapäivisin lapset vietäisiin mustaan temppeliin tai uhrilehtoon kuuntelemaan myyttejä Valontuojasta, ylistämään Saatanaa sekä laulamaan ylistyslauluja herrallemme Perkeleelle. Opetushallituksen avulla peruskouluihin lanseerattaisiin "Sielunvihollisvisa", jonka myötä äidinkielentunneilla kirjoitettaisiin runoja Perkeleestä, kuvaamataidossa piirrettäisiin kuvia demonien riivaamista sieluista ja liikuntatunneilla harjoiteltaisiin vuohiaskellusta black metallin tahtiin. Ensimmäisistä kesätöistään lähtien lapset ja nuoret olisivat velvollisia tilittämään Saatanan seurakunnalle veroja, joilla maksettaisiin ammatti-saatananpalvojille leveä elämä.

Voit vapaasti vaihtaa ajatusleikissäsi saatananpalvonnan tilalle minkä tahansa aatteen tai uskonnon. Kokeilkaa vaikka kommunismia, islamia, aatteellista vihreyttä tai kapitalismia.

Ei varmaankaan tarvitse taivutella enempää rautalankaa?

  1. Kirkkolaitoksella on lakiin kirjattuja erityisoikeuksia, joita sillä ei tulisi olla. Esimerkiksi vastasyntynyt lapsi voidaan liittää kirkon juridiseksi jäseneksi vanhempien päätöksellä, jonka seurauksena lapsi on lain mukaan velvoitettu maksamaan kirkolle veroja ja osallistumaan peruskoulussa aatteelliseen opetukseen. Edes lasten vanhemmilla ei ole oikeutta lastensa omaisuuteen, mutta kirkkolaitoksella on.
  2. Kirkkolaitos vastustaa uskonnonvapauden toteutumista mm. tunkeutumalla julkisiin oppilaitoksiin ja julkishallinnon toimintaan. Esimerkiksi Ylen taannoin tekemässä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että lakiin kirjattua oikeutta kieltäytyä osallistumasta uskonnon harjoittamiseen ei kunnioiteta isossa osassa maamme kouluja. Aito uskonnonvapaus tarkoittaisi sitä, että kaikki yhdistykset saatettaisiin lain edessä tasavertaiseen asemaan ja kirkkolaitoksen yhteiskunnallisten erioikeuksien pitkä jatkumo lopetettaisiin.
  3. Järjestäytyneet uskonnot, eli myös evankelisluterilainen kirkko, ovat yhteiskuntamme laajuisia kiusaamiskoneistoja. Autoritääriset, ylhäältä johdetut uskonnolliset yhteisöt ovat vuosituhansia ylläpitäneet sosiokulttuurista pelon ilmapiiriä, joka on luotu puhumalla kadotuksesta ja Jumalan vihasta sekä sallimalla sosiaalinen eristäminen ja kiusaaminen psykologisina painostuskeinoina.

Jos vaikkapa jossain ministeriössä johtajat yksikantaan ilmoittaisivat, että meillehän ei sitten naisia tänne oteta töihin eikä varsinkaan johtajiksi, niin raastuvassa oltaisiin alta aikayksikön. Yksikään uskonnollinen johtaja ei varmasti kehtaisi julkisesti puoltaa sukupuolisyrjintää saati muuta koulu- tai työpaikkakiusaajien toimintaa. Paitsi tietysti silloin, kun puhutaan seksuaalivähemmistöjen yhteiskunnallisista oikeuksista, naispappeudesta, muista uskontokunnista tai taistellaan muuten vain oman perusteettoman yhteiskunnallisen erityisaseman puolesta. Silloin valehtelu, mustamaalaaminen, kiusaaminen ja sosiaalinen eristäminen muuttuvatkin hyväksyttäviksi keinoiksi pitää omasta ideologiasta kiinni.

Kaikista naurettavin on väite, jonka mukaan Suomessa kirkko ja valtio on erotettu toisistaan. Valtiossa, jossa uskonmenot ovat näkyvä osa julkishallinnon toimintaa, jossa valtio on vain uskontokunnille verorahaa keräävä välikäsi, ja jossa yhdelle uskontokunnalle on annettu erioikeuksia laatimallasille aivan omat lait, ei kirkkoa ja valtiota ole erotettu. Tässä valossa Suomi muistuttaa enemmän teokratiaa kuin sekulaaria demokratiaa.

Julkishallinnon tietyille uskontokunnille ojentamat erioikeudet niin julkisrahoitteisissa kouluissa kuin muuallakin yhteiskunnassa ovat eettisesti äärimmäisen ongelmallisia ja niistä tulisikin luopua välittömästi. Tämä ei ikävä kyllä tapahdu ennen kuin eri uskontokuntien jäsenmäärä tippuu merkittävästi.

Kun meitä suomalaisia on lapsuudesta asti aivopesty kirkon jäsenyyden autuaaksi tekevään voimaan, niin monen on varmasti vaikeaa päästää ajatuksesta irti. Omaa erohakemustani vuonna 2005 lähettäessäni temppu tuntui isolta hypyltä tyhjän päälle, mutta aika todisti huoleni täysin turhiksi.

Kirkosta tai muusta organisoidusta uskonnosta eroaminen ei tarkoita…

  1. …uskostasi, hengellisyydestäsi tai jumalasuhteestasi luopumista. Miksi uskossa oleva ihminen tarvitsisi pappeja tai uskonnollisen pyramidiorganisaation neuvoja hengellisyytensä tai jumalasuhteensa määrittelemiseksi?
  2. … auttamisesta tai hyväntekeväisyydestä luopumista. Itse asiassa voit valita apusi kohteet huomattavasti paremmin lahjoittamalla oikealle hyväntekeväisyysorganisaatiolle kirkon sijaan. Monesti kuulee, että kirkollisveroa kannattaa maksaa, koska kirkko tekee niin paljon hyväntekeväisyyttä. Tosiasiassa kirkon n. Miljardin euron vuosittaisesta budjetista pelkästään henkilöstökuluihin ja ostopalveluihin menee yli 800 miljoonaa euroa. Vain n. 40 miljoonaa euroa menee ns. Avustustyöhön, josta siitäkin suurin osa on uskonnollista käännytystyötä, kuten lähetystyötä ja diakoniatyötä.
  3. …suomalaisuudestasi tai suomalaisesta kulttuurista luopumista. Kulttuurimme ja identiteettimme muodostuvat kaikkien meidän suomalaisten arvostamista asioista ja käyttäytymismalleista. Suomalaisten muuttuessa kulttuurimme ei lakkaa olemasta, vaan se vain muuttuu heijastelemaan uuden sukupolven asenteita ja mieltymyksiä.
  4. …häistä, hautajaisista, joulusta, muista juhlapyhistä, kummeudesta, kummeista, tai mistään muustakaan suomalaisesta perinteestä luopumista. Voit viettää kaikkia itsellesi tärkeitä juhlia, vaalia ihmissuhteitasi ja kohdata elämäsi ilot, surut ja virstanpylväät aivan mainiosti ilman kirkkolaitostakin.

En ole kirkosta eroamisen seurauksena jäänyt mistään paitsi. Rauhoitun edelleen jouluisin perheeni ja ystävieni kanssa, käyn häissä ja hautajaisissa, ja kohtaan kaiken elämän raadollisuuden ja gloorian läheisimpieni tukena ja tuella. Uskonnolliset auktoriteetit eivät heiluttele moraalisen kompassini neulaa, vaan minun täytyy itse tietää minne se osoittaa ja miksi. Jos johonkin Jumalaan uskoisinkin, kuvittelisin pystyväni siihen antamatta rahaa maalliselle auktoriteetille, kuten kirkkolaitokselle.
Kirkosta eroaminen käy vaivattomasti ja nopeasti eroakirkosta.fi:n nettilomakkeen kautta. Muistutan vielä, että ennen vuodenvaihdetta eronneet eivät maksa ensi vuodelta kirkollisveroa, joka yleisesti ottaen on n. 1-2 % vuosipalkastasi riippuen kuitenkin paikkakunnasta. Jo 2000 euron kuukausituloilla maksat kirkolle karkeasti arvioiden 200-400 euroa vuodessa. Muut aikaisemmin luetellut edut realisoituvat tulevaisuudessa riippuen siitä, kuinka nopeasti suomalaiset vetävät tukensa kirkon erityisasemalta, toivottavasti mahdollisimman pian.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P6
http://www.virsivisa.fi/virsipuuhaa
http://yle.fi/uutiset/3-7252972
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054
http://evl.fi/documents/1327140/4629794/Seurakuntien+talous+2015+ja+2014...
https://www.eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/erolomake
http://eroakirkosta.fi/verolaskuri

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Maksan papille palkkaa mieluusti. Onhan se omaisillekin mukava, kun minusta aika jättää niin kuulla lyhyt referaatti elämästäni muistotilaisuudessa. Voin sitten taputtaa käsiäni vaikka pilven reunalta.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Minä toivoisin, että omissa hautajaisissani joku läheisistäni referoisi elämääni sen sijaan, että sen tekee joku, joka ei edes tunne minua kunnolla.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Voihan niitä olla tuttujakin pappeja.

Käyttäjän ReijoMatilainen kuva
Reijo Matilainen

Ev.lut. kirkon tekopyhyys ja populismi saivat itseni siitä aikanaan eroamaan. Kun piispat alkoivat vaikuttaa enempi seksuaaliterapeuteilta kuin hengenmiehiltä/-naisilta oli aika nostaa kytkintä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Erosin kirkosta heti, kun pystyin, enkä ole katunut.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Lopun päivät ovat käsillä! Siis vuoden lopun ja kirkollisveron maksamisen.

Eroaminen vaikuttaisi jäävän tänä vuonna aika keskivertotasolle, jos ei homoiltojen huippuvuosia lasketa. Noin 45 000 – 50 000 jäsentä pois murentaa argumenttia Suomesta kristillisenä maana hyvää tahtia.

Suomalaisista myös yhä harvempi uskoo Jumalaan. Sinällään demografian tulkitseminen on aika moniselitteistä. On silmiinpistävää, että nuoret ovat verraten uskonnollisia, mutta nuoret aikuiset eivät. Onko juuri koittamassa käänne uskonnollisuudessa vai onko kyseessä yksilönkehityksen vaihe? Onko kyse samasta myös vanhempien ihmisten demografiassa? Sinällään mielenkiintoista, että itseään piti ateistina 16 % väestöstä; tavallisesti kun on kysytty käyttäen omituista termiä "vakaumuksellinen ateisti", ollaan saatu hyvin pieniä prosentteja.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Kristittyjen määrä maailmassa on 2376 miljoonaa (33%). Ateisteja on 137 miljoonaa (2%). http://yle.fi/uutiset/3-7137181

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Niin tuossa uutisessa sanotaan, mutta merkittävää olisi tietää, millä tavalla on mitattu. En löytänyt alkuperäistä lähdettä.

Kuten edellä huomautin, kysymällä "Oletko vakaumuksellinen ateisti?", saadaan juuri tuollaisia parin prosentin lukemia verrattuna siihen, että kysytään, "Oletko ateisti?" Siinäkin vielä edellytetään ateistista itseidentifiointia. Ateismin laveamman määritelmän mukaan kaikki jumaliin uskomattomat voidaan laskea ateisteiksi ilman identifioitumista eli käytännössä suuri osa "uskonnottomien" kategoriasta.

Kirkossa ja lähetysjärjestöissä on ainakin aiemmin vaikuttanut olevan tahto määritellä ateismi nimenomaisesti "vakaumukselliseksi uskoksi" Jumalan olemassa olemattomuudesta, nähtävästi markkinointisyistä (saadaan marginalisoitua todellisuudessa merkittävä vastaryhmä). Tämän kaltaisilla tarkoitushakuisilla määritelmillä epäilemättä päästään pieniin prosentteihin. Toisaalta monet ateistitkin kannattavat suppeita määritelmiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset