Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Vanha rakennustekniikka ylivoimaista uuteen verrattuna?

Arkkitehti Juulia Mikkolan 14.11. Helsingin Sanomissa julkaistu vieraskynä-kirjoitus oli sanalla sanoen ällistyttävä. Siinä esitettiin lukuisia väitteitä, joiden uskon nostattavan useammankin rakennusalan ammattilaisen kulmakarvoja.

Jos Mikkolan ydinteesi, "...ne [rakentamismääräykset] estävät käytännössä kokonaan pitkäikäisten, terveiden ja ympäristöystävällisten asuinrakennusten tekemisen" olisi totta, uskoisin rakennusalalla käytävän asiasta vilkkaampaakin julkista keskustelua. Myyttiä rakennusmääräysten epätarkoituksenmukaisuudesta toisteleekin tyypillisesti henkilö, jonka käsitys energia-, rakenne- ja talotekniikasta sekä rakennusten sisäilmastosta on vinoutettu romantisoimalla vanhoja teknologioita. Mikkolan kirjoitus visioineen hirsirakentamisesta, massiivirakenteista ja painovoimaisesta ilmanvaihdosta ei siis poikkea trendistä.

"Energiatehokkuutta korostetaan muiden asioiden kustannuksella", väittää Mikkola. Kuitenkin rakennusten sisäilmastolle standardit asettavat Rakentamismääräyskokoelman osa D2 sekä Sisäilmayhdistys Ry:n Sisäilmaluokitus ovat johdonmukaisesti tiukentuneet, kuten kaikki muutkin rakentamiseen liittyvät määräykset. Samalla rakennuttajien ja käyttäjien vaatimukset rakennusten toiminnallisuudelle, sisäilmastolle, akustiikalle, energiatehokkuudelle ja muille tekijöille ovat kiristyneet huomattavasti vuosien saatossa. Mikkola ei näytä tietävän, että modernissa rakentamisessa on energiatehokkuuden lisäksi täytettävä huomattava määrä standardeja, joita 1900-luvun alun rakennukset eivät edes saneerattuina tule koskaan täyttämään.

Mikkola väittää, että "...uusien määräysten mukaiset rakennukset tuhoavat terveytemme", ja että yli satavuotiaat talot ovat energiatehokkaampia kuin uudet rakennukset. Viimeiset kolme vuotta rakennusten energiatehokkuuskonsultointia tehneenä uskallan sanoa suoraan, ettei moisille väitteille ole mitään perusteita. Päin vastoin, suomalaiset kiinteistöt ovat koneellisen ilmanvaihdon, ilmansuodatuksen, tarpeenmukaisen ohjauksen, parempien ulkovaippojen ja muiden modernien ominaisuuksien ansiosta takuulla terveellisempiä sekä käyttömukavuudeltaan ja energiatehokkuudeltaan parempia kuin koskaan aikaisemmin. Päreet, koksi, polttoöljy, epäpuhtauksia täynnä oleva sisäilma, kakluunit, yöastiat, syöpäläiset, jääkylmät lattiat talvisin tai 30 asteen sisälämpötila kesäisin ovat vain paha muisto menneisyydessä. Romantikkojen mukaan talojen pitää kuulemma "hengittää". Saneeraamattomassa rintamamiestalossa tai vanhassa hirsitalossa koskaan asunut tietää hengittämisen olevan synonyymi sille, että talvisin sisällä ollaan ulkovaatteet päällä, kun seinän läpi puhaltava pohjoistuuli pyörittää sukkia jalassa.

Mikkola tietää, että osa 1960-luvulla ja myöhemmin rakennetuista rakennuksista on purettu antaen ymmärtää, että se indikoisi modernien rakennusmääräysten kelvottomuutta. 1960-luvun ja vuoden 2015 rakennusmääräykset ja rakennusten toimintaan liittyvät teknologiat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, joten yhtäläisyysmerkkien vetäminen niiden väliin on perusteetonta. Pitää myös muistaa, että huomattava osa Mikkolan ihannoimista 1870-1920-luvun taloista on purettu jo ennen ensimmäistenkään rakennusmääräysten laatimista, ja edelleen pystyssä olevia on peruskorjattu jo moneen otteeseen vastaamaan modernin kuluttajan vaatimuksia.

Kulmakarvoja nostattaa myös väite, jonka mukaan "Rakennusmääräyksiä pitäisikin muuttaa siten, että mitattaisiin rakennusten todellista energiankulutusta". Ei missään tapauksessa pidä. Rakennusten mitattu energiankulutus ei ota huomioon sitä suurinta tekijää, eli käyttäjien tottumuksia, jolloin mitatut tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Voisimme esimerkiksi rakentaa kaksi identtistä omakotitaloa, joista toisessa asuu paljon matkustava poikamies ja toisessa viisihenkinen perhe. Vaikka poikamiehen talouden mitattu energiankulutus on huomattavasti pienempi, ei se tee hänen talostaan energiatehokkaampaa.

Olen yllättynyt, että  Suomessa on vielä vuonna 2015 rakennusalan ammattilainen, joka vannoo "perinteisen rakentamisen" ja painovoimaisen ilmanvaihdon nimeen käyden samalla vendettaa koneellista ilmanvaihtoa ja ilmatiivistä rakentamista vastaan. Tosiasia on kuitenkin se, että sähkövalo on turvallisempi ja vaivattomampi kuin päreiden polttaminen, vesiviemäri hygieenisempi kuin yöastia ja koneellinen ilmanvaihto energiatehokkuudeltaan huomattavasti parempi kuin painovoimainen, jos rakennuksen käyttäjäviihtyvyydelle asetetaan samat kriteerit.

1800-luvulle palaaminen ei ole ratkaisu suomalaisen rakentamisen ongelmiin, energiatehokkuuden parantamiseen saati rakennuskannan arvon ylläpitämiseen. Jos olisi, niin New Yorkiin, Singaporeen, Lontooseen, Hong Kongiin ja muihin maailman kasvukeskuksiin nousisi painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettuja massiivirakenne- ja hirsitaloja. Mutta kun ei nouse, miksiköhän?

Tässä vielä vastaus osaan vaille syvempää analyysiä jääneistä väittämistä:

  • "Suomen ilmaston ei ole ymmärretty poikkeavan muusta Euroopasta" - Kyllä on, sen voi todeta ihan rakentamismääräyskokoelmasta tai vaikka käymällä rakennusvalvontavirastossa asiantuntijoiden juttusilla.
  • "Suomessa ei kannata pyrkiä siihen, ettei taloja tarvitsisi lainkaan lämmittää talvikaudella" - Ei niin eikä sellaista lie kukaan ehdottanutkaan, talven mitoituspakkasilla kun lämmitystarvetta on väistämättä.
  • "Liian paksut eristekerrokset johtavat rakenteiden kastumiseen, kun sisältä ulos johtuva lämpö ei enää riitä kuivaamaan rakenteita" - Lämpö ei merkittävästi kuivaa rakenteita, vaan rakenteiden läpi liikkuva ilmavirta, mikä kasvaessaan huonontaa rakennuksen energiatehokkuutta. Uuteen höyrytiiviiseen rakenteeseen ei tiivisty samalla tavalla kosteutta kuin "hengittävään" seinään, siksi sitä ei tarvitse tuulettaa kuin vanhaa hirsiseinää.
  • "Höyrytiiviiden rakenteiden ja koneellisen ilmanvaihdon yhdistelmä synnyttää helposti sisäilmaongelmia, kun rakenteista imeytyy sisäilmaan kemikaaleja ja mikrobeja." - Uusissa rakennuksissa ilmaa nimenomaan liikkuu vähemmän rakenteiden läpi, jolloin myös epäpuhtauksia imeytyy sisäilmaan vähemmän.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (79 kommenttia)

Tapani Lahnakoski

Miksi sitten uusissa taloissa on runsaasti homeongelmia? Eikö määräyksiä noudateta?

Minä pahoin pelkään, että uusista 0-enrgiataloista tulee vielä pahempia homepommeja.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Siksi, etteivät ne kestä elämää, eivätkä sähkö- tai putkimiehen vierailua, hiirestä, oravasta tai koiranpennusta puhumattakaan. Pahimmillaan voivat sopivissa olosuhteissa kyykätä pelkästä sähkökatkosta.
Ne saa homehtumaan kahvikupillisella vettä, kun vesi laitetaan sopivaan paikkaan. Teoriassa vettä ei pitäisi väärään paikkaa mennä, mutta tosielämässä kaikkea pientä sattuu.
Taloista siis puuttuu ominaisuus josta käytetään termiä vaurionsieto. Rakenneturvallisuuden osalta vaurionsietoa on vaadittu, mutta kosteustekniseltä käyttäytymiseltä ei.

Tapani Lahnakoski

Varmaan näin eivätkä talot siedä myöskään edes pieniä rakennusvirheitä, puhumattakaan uusista 0-energiataloista. Tulevia kustannuksia voi vain arvailla.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Miten niin runsaasti? Verrattuna mihin? Mihin tilastoon mahdat vedota?

Kyseessä on todennäköisesti illuusio. Uusien rakennusten homeongelmat näkyvät korostetusti, koska vanhoilla tekniikoilla rakennetut homehtuneet rakennukset on purettu jo aikoja sitten.

Tapani Lahnakoski

Voi olla illuusio. Näistä hometaloista vaan on jo pitkän aikaa puhuttu, ei pääsääntöisesti ihan uusista taloista. Yleensä on kyse julkisista rakennuksista. Tulee mielikuva, että juuri julkiset rakennukset homehtuvat jostain syystä paljon useammin kuin asuintalot, vaikka niistäkin on kirjoiteltu.

Rakennusmääräysten noudattamisessa on ongelmia, mutta mistä syystä. Onko virheiden syntymisen helppoudelle syynä itse määräykset?

Hurjista summista puhutaan, mitä tarvittaisiin yksin homekoulujen korjaamiseen. Ihan pelkästä illuusiosta ei siis voi olla kyse.

Tässä naapurissa rakennettiin koulu 80-luvun lopulla. Muutaman vuoden kuluttua jouduttiin koko katto uusimaan. Syytä en tiedä.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #14

Jos juuri julkiset rakennukset homehtuvat, niin eikö vika tällä Mikkolan yksinkertaistetulla logiikalla ole siinä, että rakennus on julkishallinnon omistuksessa? Ongelma voitaisiin selättää vain myymällä rakennukset yksityisille?

Edelleen, 1980-luvun rakentaminen ei leimaa 2015 vuoden rakentamista. Toisekseen, jos sääntelyn korkea määrä on syynä rakennusten ongelmiin, niin silloinhan uusien rakennusten pitäisi olla vielä 80-lukulaisia huonompia. Näin ei kuitenkaan ymmärtääkseni ole, joten saattaa olla, että totuus löytyy 80-luvun rakennusmääräyksistä ja rakentajista eikä moderneista rakennustekniikoista.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #25

Noinhan se voi olla, jos ei ole senttiäkään kiinni, ei huolehdi. Tästä on esimerkkinä vuokrattavat loma-asunnot vs. lomaosakkeet, vaikka vain viikon omistus/osakas, remonttiväli on kuulemma kolminkertainen vuokramökkeihin nähden.

Uusimmasta rakentamisesta emme tiedä vielä mitään. Minua epäilyttävät eniten 0-energiatalot. Se on niin uusi ilmiö, että tilastotietoa ei oikein voi olla ainakaan mahdollisista homevaurioista.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #25

Täytyy ensin kehua että todella hyvä ja analyyttinen kirjoitus!

"Jos juuri julkiset rakennukset homehtuvat, niin eikö vika tällä Mikkolan yksinkertaistetulla logiikalla ole siinä, että rakennus on julkishallinnon omistuksessa?"

Tässä ironisessa heitossa voisi spekuloida olevan hieman totuuden siementä mukana. Suurimman osan elämänsä aikana tekemästä työstä asuntoon sijoittanut ei välttämättä halua kovin suureen ääneen huudella talonsa olevan homepommi, kun taas julkisten rakennusten tapauksessa voidaan olla avoimempia.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Vastauksena otsikon kysymykseen: "Vaikuttaa vahvasti siltä, että näin todella on!"

Aloituksessa kirjoitit: "Olen yllättynyt, että Suomessa on vielä vuonna 2015 rakennusalan ammattilainen, joka vannoo "perinteisen rakentamisen" ja painovoimaisen ilmanvaihdon nimeen käyden samalla vendettaa koneellista ilmanvaihtoa ja ilmatiivistä rakentamista vastaan."

Minä, vuorostani, en ole yllättynyt ollenkaan, mutta vikani taitaa olla siinä, että luen säännöllisesti Panu Kailaa...

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

"Vaikuttaa vahvasti siltä, että näin todella on!"

Millä perusteella?

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Olipahan ilmassa tukevasti leijuva pamfletti homerakentamisen puolesta.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti
Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Pelttikatto voittaa pärekaton ja sähköt on OK, mutta muuten 1800-luvun rakennustekniikka on nykyistä parempaa. Mm. kapillaarivesi ei kulje oikeista kivistä tehdyssä kivijalassa, hirsirunko ei homehdu tai lahoa helposti, nykyään muka myrkyllisenä kielletty lyijyoksidi-öljymaali tekee lautaverhouksesta lähes ikuisen, ja ulkosauna ei tuo kosteutta sisätiloihin ja on muutenkin mukavampi kuin pieneen koppiin ahdattu sisäsuna. Ja mitä yöastiaan ja ulkohuusiin tulee, tottumiskysymys.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Viimeisin muuttoni tapahtui hyvin rakennetusta, mutta hapettoman tunkkaisesta, konevoimalla toimivasta uustalon puolikkaasta 30-luvulla rakennettuun hirsipirttiin.

Pirtin puolelle tulee vettä ainoastaan keittiön hanaan ja menee rossipohjan läpi viemäriin.

Sauna on ulkona ja blogistin tarkoittamana yöastiana käytän lämpimään kuistiin rakentamaani, modernia vesivessaa. Pesupaljuna puolestaan toimii yhtä moderni suihkukoppi, joka on vielä sijoitettu moninkertaisesti kosteudelta suojattujen sisärakenteiden ja tuulettuvan ulkorakenteen suojaan. Vesivahinkojen riski on minimoitu kaikin tavoin, koska läpivientejä lukuun ottamatta, putket ovat pintavedolla.

Sisäilma on huippuhyvä ja sähköä kuluu vajaa 7 000 kWh/a. Lisäksi menee pari säkkiä pellettiä ja vajaa motti klapeja.

Perinteisen ja modernin yhdistäminen ei tunnu lainkaan typerältä vaihtoehdolta. En vaihtaisi mistään hinnasta uuteen pullotaloon.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Kuten sanoin, kun asumismukavuudelle asetetaan samat kriteerit, uusi rakentaminen voittaa mennen tullen. Kapillaarivesi ei ehkä kulje graniitissa, mutta eipä se nouse rakenteisiin oikein rakennetussa modernissa kivijalassakaan.

Hirsirunko ei ehkä homehdu tai lahoa helposti, mutta eipä niin tee muutkaan oikein rakennetut seinärakenteet. Tosin uusissa taloissa ilmatiiveys ja ilmanvaihto takaavat hyvän sisäilmaston.

Tietysti jos ei koe ulkosaunaa, yöastiaa tai ulkohuussia ongelmina, niin mikäs siinä. Vertailu on kuitenkin mielekästä vain silloin, kun rakennuksen kuluttajaominaisuudet ovat vertailukelpoisia. Yhtä hyvin voisit sanoa, että korpikuusen kannon alla on energiatehokkaampaa asua kuin 2015 rakennetussa kerrostalossa.

Lyijyoksidin myrkyllisyydesta: "Kuten monet muut lyijy-yhdisteet, myös lyijydioksidi on myrkyllistä. Aineen nielemisestä aiheutuvan lyijymyrkytyksen oireita ovat huonovointisuus ja kivut vatsassa sekä oksentaminen. Pitkäaikainen altistuminen aineella voi aiheuttaa vaurioita luuytimessä ja hermostossa. Lyijydioksidi voi olla karsinogeeninen ja aiheuttaa perimävaurioita. Luonnossa yhdiste kertyy ravintoketjussa erityisesti nisäkkäisiin"

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Homeongelmia aiheuttavat rakentamisen laatuongelmat, joihin taas osatekijöinä ovat säästämisen nimissä tehdyt aliurakointiketjut sekä epärealistiset aikataulut. Perinnerakentamisen puolustajat usein tuntuvat unohtavan, että myös ennenvanhaan syntyi sekundataloja. Niitä vaan enää ei ole olemassa, ne on jo purettu.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä Lohja ja Partek RKP:n ministerin myötävaikutuksella ovat tuoneet tasakattoineen ja lyhyine rästäineen meille nämä ongelmat,"Ikuinen työ tuo ikuisen nälän"!

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #23

Mistä ihmeestä mahdat puhua?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #26

Jos lukisit edes palonkestävyysmääräykset.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #36

Mitä keskustelun kannalta relevanttia niistä sitten löytyy? En oikein pysty seuraamaan ajatuksenjuoksuasi, kun et anna mitään kontekstia.

Eero Mattila

Nykyisin ei enää osata tehdä 100 vuotta kestäviä taloja. Nykymääräystten mukainen talo puretaan home- ja/tai kosteusongelmien takia todennäköisesti jo ennen kuin se täyttää 20 vuotta.
- Paskoja lakeja ja asetuksia Suomessa osataan tehdä. Erityisesti maankäyttöön ja rakentamiseen liittyen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jos ajatellaan vaikkapa Kanta-Helsingin satavuotiaita rakennuksia, niin alkuperäistä niissä on massivinen seinärakenne. Kaikki muu on vaihdettu, monesti jo useamman kerran. Kyllä samanlaisia rakenteita nykymääräystenkin mukaan saa toteuttaa.

Eero Mattila

Satuin asumaan Torkkelinmäellä vanhassa kerrostalossa jossa suojelumääräysten vuoksi oli vain painovoimainen ilmanvaihto. Kesällä oli kuuma, mutta ilmanlaatu oli hyvä. Ei mitään ongelmaa.
- En vaihtaisi sitä homealtistukseen väärin peruskorjatussa talossa.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

"Nykymääräystten mukainen talo puretaan home- ja/tai kosteusongelmien takia todennäköisesti jo ennen kuin se täyttää 20 vuotta."

Millä perusteella väität moista?

Eero Mattila

No satun tuntemaan useammankin rakentajan, joiden puheista tiedän että parasta aikaa rakenteilla olevissa tai peruskorjattavissa ns. huputetuissa taloissa on jo rakennusaikana kosteusongelmia. Rakennetaan väärään aikaan ja väärillä materiaaleilla. Kosteus jää rakenteiden sisään ja homehtuminen alkaa ennen kuin asiakkaat muuttaa sisään...
- Esimerkkejä on lukemattomia. Kiasma, musiikkitalo, useita kouluja. Usein peruskorjausten ja ilmastointikojeiden asennuksen jälkeen vanhakin talo saadaan homehtumaan.
- Asun itse yli 100 vuotta vanhassa hirsitalossa eikä ole kosteusongelmia. Onneksi tätä ei ole osaamattomat konsultit peruskorjanneet. Ei asuintalossa ihan aikuisten oikeasti tarvita ilmastointia Suomen oloissa. Jos sellaisia tehdään tai kosteuden luonnollinen poistuminen rakenteista estetään ollaan ongelmissa, joita ei osata korjata. Nyt näkyy vasta jäävuoren huippu sisäilmaongelmista, joista tulee lähitulevaisuudessa järkyttävä lasku sekä rakenteiden korjausten että ihmisten sairauksien suhteen.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #63

En vieläkään ymmärrä, miten vika voisi olla rakennusmääräyksissä, jos virhe tehdään nimenomaan rakennusvaiheessa urakoitsijan toimesta? Konsultithan eivät sinällään korjaa mitään, vaan ovat yleisesti suunnittelupuolen ja projektinjohdon osaajia.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kuitenkin hyvä nosto aiheesta vaikka blogistin näkökulma on Juulia Mikkolan teesejä väheksyvä.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Jos Mikkola olisi promotoinut esimerkiksi puurakentamisen sääntelyn helpottamista, niin olisin voinut olla hänen tukenaan. Kun kirjoitus on täynnä perustelemattomia väitteitä, jotka sotivat jopa fysiikan lakeja vastaan, en voi vain hymistellä vaikka hänen tarkoituksensa olisi kuinka hyvä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Puurakentamisen sääntelyn helpottamista hän tuskin vastustikaan. Olen muuten kuullut että suuret kansainväliset ilmastointilaitteiden valmistajat kontrolloivat suomalaista rakentamista. Ja ihmisille tulee kuulovamma kun pitää elää koneellisen hurinan keskellä.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #19

"Olen muuten kuullut että suuret kansainväliset ilmastointilaitteiden valmistajat kontrolloivat suomalaista rakentamista."

No tällaiselle väitteelle pitää kyllä löytyä vähän lihaa luiden ympärille. Kuulostaa kyllä erikoiselta ottaen huomioon, että laitetoimittajat ovat rakennusprojekteissa alisteisia asiakkaan toiveille.

"Ja ihmisille tulee kuulovamma kun pitää elää koneellisen hurinan keskellä."

Ei tule, ilmanvaihtolaitteiston huonetilaan aiheuttama melu on tiukasti säänneltyä. Rakennusmääräyskokoelma antaa maksimiarvot tälle äänelle ja rakennusvalvontavirastot valvovat toteutuspuolta.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #27

No ihmiset voi parhaiten terveissä vanhanaikaisissa puutaloissa ja kaikkia syitä ei ole kartoitettu. Ei kannata suhtautua ylimielisesti. Koneellinen ilmastointi on uusi juttu, eikä kaikkia sivuvaikutuksia tunneta.
Jostain syystä kun on kylässä vanhassa terveessä puutalossa tuntuu kuin nousisi sosiaalisesti, pääsisi linnaan. Jostain syystä vaikka kuinka komea uusi talo ei tuota sitä kokemusta. Minun korvien väli ei ole mikään pienempi asia kuin grynderin mahtava valta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #30

Oikeastaan kommenttini on turha, koska tunnistit Sini itsekin viimeisessä lauseessa todennäköisen selityksen. Itselleni tapahtuu sama ilmiö kartanossa vieraillessa...

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #30

"No ihmiset voi parhaiten terveissä vanhanaikaisissa puutaloissa"

Missä näin on todettu?

Koneellinen ilmastointi ei ole mikään uusi juttu. Koneellisia tulo-poisto-järjestelmiä on rakennettu vuosikymmeniä ja koneellisia poistojärjestelmiä vielä pidempään. En näe, mitä tekemistä gryndereillä on asian kanssa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #45

Missä on todettu etteivät voi paremmin terveissä vanhoissa taloissa? Koska tutkimuksia ei ole täytyy uskoa esim sosiologista silmää. Rikkaammat asuvat vanhoissa kaupunkikeskustoissa. Rikkaat ovat terveempiä.
Grynderi on synonyymi rakennusbisnekselle. Sato yit sksnska ja poliitikot jotka sattumoisin ovat sekä keinottelijoita että kaavoitusvastaavia. Kauko Koskinen. Koko ala on törkeä.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #48

No missä on todettu, ettei Jumalaa ole olemassa tai ettei vieressäsi istu näkymätöntä pinkki elefantti? Kuvitteletko, ettei ylemmän tulotason ihmisten terveyteen vaikuta mikään muu kuin asuntonsa sijainti? Tsiisus, tähän keskusteluun en enää alennu...

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #50

No jos katsotaan hintoja. Vanhat ennen 1950-lukua rakennetut kerrostaloasunnot ovat kalliimpia. Hyvästä saa maksaa.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #27

Niin kyllä ilmanvaihdon melusta tarkat mittaukset tehdään jokaisesta huonetilasta erikseen, ja jotka loppukatselmuksen yhteydessä käydään läpi ja arkistoidaankin rakennusvalvontavirastoon. Ainakin täällä Helsingissä pientalossa 5 vuotta sitten.

Olemme asuneet talossamme nyt 9 vuotta, ja olen erittäin tyytyväinen koneelliseen ilmanvaihtoon. Talo on puuta, jossa on höyrynsulkumuovit, lämpiää suoralla sähköllä ja varaavalla leivinuunilla.

Talostahan täytyy pitää huolta riittävästi, tarkoittaa että tarkkailla jonkin verran toimintoja. Omakotitaloasuminen ei sovellu ihmiselle, jota huolehtiminen ei kiinnosta.

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

Me täällä länsimaissa konellistettujen, tekniikkaa täynnä olevien rakennustemme kanssa olemme marginaalissa.

Mikkolan puheenvuoro (on niitä muitakin, esimerkiksi Hautajärven puheenvuoro hesarissa tai Lars-Erik Mattilan diplomityö: http://archinfo.fi/2015/01/diplomitoita-lars-erik-...) on tervetullut.

Suomalaisessa rakentamisessa jylläävät voimakkaat lobbaajat. Esimerkiksi takavuosina nykyisesssä Aallossa oli "Talotekniikan instituutti" jonka suitset olivat puhtaasti talotekniikkateollisuuden käsissä. Tällainen instituutti ei voi sidosryhmiensä takia tehdä mitään muuta kuin lobata rakennuksiin lisää talotekniikkaa. Ei tekniikka voi olla itsetarkoitus.

Ja tällainen herättelevä juttu hesarissa, ei-niin-kovin-täynnä-tekniikkaa-oleva-talo: http://www.hs.fi/koti/a1444964831734

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Mattila on Mikkolan kollega arkkitehtitoimisto Livadyssa. En sinällään ihmettele, että he toistelevat samoja teesejä.

600 000 euroa pienestä mökistä Lempäälässä. Entäs me, jotka asumme kaupungeissa, teemme töitä toimistokerrostaloissa emmekä omista rahapuuta?

Paaereiden talossa muuten kuluu saman verran sähköä kuin normaalilla taloteknisillä ratkaisuilla varustetuissa taloissa. Eikö tällaisen talon pitäisi kuluttaa vähemmän, koska siinä on vähemmän sähkölaitteita? Hienoa, että he ovat tyytyväisiä taloonsa, mutta se ei missään nimessä ole ratkaisu suurimmalle osalle Suomen rakennuskannasta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Melko hyvänä pakettina voin kokemuksen perusteella sanoa olevan hyvin ja asianmukaisesti rakennetun painovoimaisella ilmanvaihdolla ja rossipohjalla olevan hirsitalon asianmukaisin ikkunoin ja ovin, josta löytyy purueristettä sekä alapohjassa, että välipohjassa tiivistettynä 40 cm verran. Tällainen kun vielä lämmitetään maalämmöllä, niin ei pahasti käy edes kukkarolle.

Kosteiden tilojen ja putkistojen hallintaan on kiinnitettävä suurta huomiota.

Etuna näissä on vielä se, että vesivuodon mahdollisesti sattuessa korjaustoimet ovat rajattuja ja melko yksinkertaisia korjata.

Vuodessa 40 kWh / m2 ja 12 kwh / M3.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Niin, kaikki rakentaminen pitäisi toteuttaa hyvin ja asianmukaisesti. Mikkola vertaa kuitenkin appelsiineja omenoihin verratessaan vanhaa hyvin rakennettua massiivirakenteista taloa huonosti rakennettuun 80-luvun tönöön. Ja samalla tietysti jättää huomiotta, että iso osa 1900-luvun taitteessa rakennetuista taloista on purettu jo ennen ensimmäisiäkään rakennusmääräyksiä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Taannoin joku kanadalainen arkkitehti kävi Helsingissä ja ylisti juuri näitä 100 vuotiaita paksuseinäisiä tiilestä rakennettuja kerrostaloja hunajaisin sanoin.

Katsotaanpa, nöytääkö google ?

Rakennustekniikan Grand Old Man Mark Bomberg.

http://www.rakennuslehti.fi/2015/10/miksi-sata-vuo...

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #32

Niin, yhtä hyvin hän olisi voinut ylistää niitä moderneja taloja, joissa ei ole pelätyn kaltaisia sisäilmaongelmia. 100-vuotiaista taloista ne huonot ja kelvottomat on purettu pois ennen kuin kumpikaan meistä on edes syntynyt.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Em. hirsitalo on muuten yli 60-vuotias ja ikkunatkin ovat vielä alkuperäiset - tosin välipokat lisättyinä myöhemmin 1990-luvulla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuossa lienee villakoiran ydin. On helppo kritisoida minimivaatimusten mukaan suunniteltua, mahdollisesti huonosti rakennettua taloa. Ei kai mikään estä tekemästä kerrostaloa jossa on metriset tiiliseinät? Ei lainkaan yllätä että pisimpään säilyvät rakennukset joiden rakennuttaja on ollut luomassa jotain "ikuista". Sattuneesta syystä niistä rakennuksista myös huolehditaan paremmin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei kovin asianmukaiselta näytä rakennustyömailla joita täällä on pilvin pimein; eristeet saattavat olla viikkokaupalla sateille alttiina ja sitten vaan lätkäistään verhoilu päälle. Rikkoutuneet elementit jossa eristeet kastuneet laastitaan umpeen.
Mitenhän kauvan styroksilevyt kestävät routaeristeinä?

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #52

Rakentamisen ongelmat eivät liity olennaisesti liity asianmukaisiin rakentamismääräyksiin. Asetusten mukaan eristeet pitää suojata säältä ja jos näin ei tehdä, on vika urakoitsijoissa.

Styroksi ei ole routaeriste, vaan lämmöneriste, ja se on sellainen materiaali, ettei se sieltä alapohjasta mihinkään katoa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #76

Jos joidenkin rakennusmääräysten ainoa perustelu on energiansäästö samalla perusteella pitäisi kieltää lehtipuhaltimet ja turhien nurmikoiden ajelu.
Sukat pyörii pakkasella jalassa kun hyvät kolminkertaiset ikkunat vaihdettiin energian säästämiseksi.
On todella järkyttävää jos ruvetaan vaatimaan vanhoihin kerrostaloihin massiivisia lisä-eristyksiä.
En haluaisi asua talossa jossa ei voi edes tuulettaa avaamalla ikkunoita.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

1800-luvulla taloissa käytettiin tuhansien vuosien aikana jalostettuja ja hyväksi koettuja tekniikoita. Niiden pitkäaikainen toimivuus tiedettiin kokemuksesta. Yleisin syy miksi vanha talo homehtuu purkukuntoon johtuu sen tuunaamisesta 70-luvun tekniikoilla ja materiaaleilla. Onneksi nykynormisto on korjannut 70-luvun virheellisiä ajatuksia.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eestiläiset sanovat heidän rapattujen talojensä kalkkimaalilla maalattuina kestäneen säänvaihtelut, mutta ei Lassen Talomaalia joka tiputti rappaukset alas, myäskin muovi ei taida olla paras ratkaisu hirsitaloihin.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

T. Sammallahden kiivaista mielipiteistä pättelen hänen olevan pohjimmiltaan rakennus- ja rakennusmateriaaliteollisuuden asialla.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Tuli vielä mieleeni Eviran päällikkö, joka radiossa kehui ruokatuotteitten lisäaineden siunauksellisuutta jättäen tietenkin mainitsematta sen, että niitä tarvitsee lähinnä nykyinen ruokatuotannon ansaintalogiikka.

Tapani Lahnakoski

Menee pahasti ohi aiheen, mutta ei kannata niputtaa kaikkia lisäaineita samaan pussiin. Suurin osa lisäaineista on luonnollisia ruokatarpeita, kuten väriaineet, esim. mustikka porkkana ja punajuuri. Niitä pitää kutsua lisäaineiksi, koska ne eivät ole sitä varsinaista myytävää tuotetta, esim. lihaa.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Niin, ehkä esittämäni argumentit voi ohittaa myös tuolla tavalla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tämä on aivan mahtava ketju! 40 kommenttia ja 4 salaliittoteoriaa, se on jo Puhenvuorossakin paljon.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Tässä kaikille herkkua puolituntia, kommenttiosiotkin mielenkiintoista luettavaa, Suomi mainittu , torilla tavataan

https://www.youtube.com/watch?v=_3J5wkJFJzE

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

Sammalahti:"Päin vastoin, suomalaiset kiinteistöt ovat koneellisen ilmanvaihdon,...ansiosta takuulla terveellisempiä sekä käyttömukavuudeltaan ja energiatehokkuudeltaan parempia kuin koskaan aikaisemmin."

Painovoimaisesta ilmanvaihdosta siirryttiin koneelliseen varustamalla rakennukset koneellisella poistoilmanvaihdolla, joka on aiheuttanut paljon sisäilmaongelmia alipaineen repiessä rakenteista sisäilmaan kaikki mahdolliset epäpuhtaudet. Energiaakin koneellinen ilmanvaihto haaskaa pääsääntöisesti enemmän, mikäli järjestelmässä ei ole lämmöntalteenottoa poistoilmasta.

Yhä edelleen rakennusmääräykset ovat kovin suurpiirteisiä:

D2, 3.7.6.1:
"Rakennus suunnitellaan yleensä ulkoilmaan nähden hieman alipaineiseksi, jotta voitaisiin välttyä kosteusvaurioilta rakenteissa sekä mikrobien aiheuttamilta terveyshaitoilta. Alipaine ei kuitenkaan saa yleensä olla suurempi kuin 30 Pa."

30 Pa:n alipaine saa kyllä rakenteiden epäpuhtaudet liikkeelle jos sellaisia on. Entä mistä mitataan tuo paine-ero, tuulen puolelta vai vastaiselta seinältä, yläkerrasta vai alakerrasta, yhdestä pisteestä vai monien pisteiden keskiarvona. Savupiippuilmiön vaikutuksesta korkean rakennuksen alakerran ja yläkerran välillä saattaa talvella olla satojen Pascalien paine-ero. Näitä mitään ei huomioida suunnittelussa eikä taloautomaatio säädä ilmanvaihtoa näistä riippuen,koska määräykset eivät sitä edellytä. Tuloksena koneellisen ilmastoinnin suunnittelu ja toteutus yleensä epäonnistuu enemmän tai vähemmän. Painovoimaisella ilmanvaihdolla sitä vastoin saadaan yleensä se mitä on tilattu.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Tuo alipaineistus ei oikein käy järkeen millään muotoa.
Periaate ja ajatus on hyvä ja järkeenkäypä. Tuollainen vaan asettaa kohtuuttomasti vaatimuksia ulkoseinien ilmatiiviydelle.
Höyrynsulkuun ei tarvitse kummoisia reikiä vahingossa jättää kun alipaine alkaa aiheuttaa ilman ja kosteuden liikehtimistä ulkoa sisään.

Montakohan vanhaa koulua on pilattu modernisoimalla ilmanvaihto alipaineiseksi?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kyllä painovoimaisessakin ilmanvaihdossa tavoitellaan alipainetta sisätiloihin. Jos paine-eroa ei ole, ei ilmakaan vaihdu. Ylipaine taas puskee kostean sisäilman ilmavuotojen kautta rakenteisiin.

Muutenkin painovoimaisen ilmanvaihdon romantisointi ihmetyttää. 'Painovoimainen ilmanvaihto' tarkoittaa sitä, että ulkoseinään tehdään reikä. Tästä sitten otetaan sisälle katupöly, -melu ja pakkasilma.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman Vastaus kommenttiin #56

"Kyllä painovoimaisessakin ilmanvaihdossa tavoitellaan alipainetta sisätiloihin. Jos paine-eroa ei ole, ei ilmakaan vaihdu."

Tätä kyllä joudut avaamaan. Tavoitteena on ensisijaisesti saada ilma vaihtumaan ja se nyt onnistuu kätevästi paine-erolla. Ei se nyt sitä mökkiä varsinaisesti alipaineista.

Ylipaineen riskitkinn on tiedossa. Kysymys kuuluukiin pitäisikö rakennus suunnittella ensisijaisesti sen tohelon käyttäjän vai rakenteiden ehdoilla?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #62

Koneellisessa saadaan hallittu alipaine, painovoimaisessa esiintyy molempia, niissäkin usein alipainetta pyritään tehostamaan vaikkapa tuulihyrrillä. En mä vieläkään ymmärrä mikä siinä koneessa niin paha asia on, kun vielä ylipaineessa on riskejäkin.

Eero Mattila Vastaus kommenttiin #56

Eiköhän painovoimainen tarkoita lähinnä sitä, että lämmin ja kostea ilma siirty ylöspäin ja ulospäin. Seinissä ei ole varsinaista kosteussulkua vaan kosteus siirtyy lämpimän ilman mukana ulos rakenteista.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #66

Miksi ei voisi olla hengittävä/massiivirakenne _ja_ koneellinen ilmanvaihto?

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Painovoimainen toimii suodattamattomana kohtalaisesti talvella, mutta kesällä on pidettävä ikkunat auki ja helteillä olisi toivottava, että olisi hiukan tuulta ja savupiipunpellit kiinni. Siitepölyt ja muut ei toivottavat asiat lentelevät täysin vapaasti sisään. Tuo satojen pascalien (200) paine-ero ulkoilmaan nähden pakkaspäivinä (lämpötilaero 55 °C) vaatisi n. 70 m rakennusta.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Kyllä, ensin siirryttiin vain koneelliseen poistoon, mutta nykyään normi on koneellinen tulo-poisto LTO:lla. Epäilen, että modernissa suunnittelussa ollaan lähelläkään tuota 30 pascalin rajaa.

Olen työskennellyt LVI-suunnittelutoimistossa, jossa on tehty noita korkeita rakennuksia ja paine-erot kyllä otetaan ammattitaitoisessa suunnittelussa huomioon vaikkei sitä määräyksissä erikseen vaadittaisikaan. Mihin perustat väitteesi koneellisen ilmanvaihdon epäonnistumisesta yleisesti?

Painovoimaistahan ei mihinkään korkeaan rakennukseen enää suunnitella vaikka korkeuden tuoma paine-ero onkin painovoimaisen ilmanvaihdon edellytys. Vertailu lienee siksi varsin epärelevanttia.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Minulle suurin ongelma on se, että uudet rakennukset ovat niin tavattoman, kammottavan, ällistyttävän rumia lasiteräshökötyksiä verrattuna tsaarin aikaisiin Jugend-taloihin, jotka ovat jok'ikinen suorastaan monumentaalisia taideteoksia.

Vielä hirvittävän paljon rumempia ovat 60- ja 70-luvulla pykätyt elementtimörskät, jotka ovat kaikki kuin samasta muotista, ja se muotti on varmaankin laadittu jonkun Neuvostoliiton kansaintasapäistämisosaston toimesta niin masentavaksi, ettei sellaista voi katsoa ilman että sielu romahtaa. Ihan on sellainen fiilis, että olisi meidän kaikkien luterilaisen kärsimysihanteen tai Leonid Breznevin kunniaksi moiset aikansa tuotokset tehty.

Eikä siinä tietysti kaikki, vaan vieläpä päälle on keksitty ympäröidä nämä kammottavat uudet ja vanhat rötisköt moottoriteillä ja parkkipaikoilla, että olisi tavan tallaajalla mahdollisimman ankeaa. Joka paikassa seisoo 9 kuukautta vuodesta pelkkiä kuraisia autoja, vaikka voisi ehkä jotain järkevämpääkin tilankäyttöä miettiä.

Ongelma liittyy ensisijaisesti kaavoitukseen, mutta selvää on ainakin se, että ilmeisesti nykyään ei osata joko kaavoittaa, rakentaa tai suunnitella hienoja taloja sekä viihtyisiä ympäristöjä toisin kuin silloin, kun pääasiallinen kulkupeli oli hevonen. Jos hyvän kaupunkisuunnittelun hintana on huonompi sisäilma, niin sen kyllä kestäisi helposti.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Atte kyllä ne "60- ja 70-luvulla pykätyt elementtimörskät" olivat ihan suomalaisten rakennusliikkeiden tekemiä, suomalaisten poliitikkojen hyväksymiä ja suomalaisten arkkitehtien (vastahakoisesti) suunnittelemia. Kaikkeen ei tarvitse hakea syyllisiä sieltä rajan takaa.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Minä voin korkeintaan spekuloida moisen rakennustaiteellisen raiskauksen motiiveja, ja kun ei synkeämpää ja todennäköisempää vaikutetta löydy kuin Neuvostoliitto, niin olkoon sitten niin. En kertakaikkiaan kykene uskomaan, että tällaisia kauhukammarituotoksia on hyvillä mielin vilpittömästi tehty, vaikka jotkut näkemäni TV-dokumentit tietysti toisin väittää.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Minusta 70-luvun betonitalot ovat ihan hieno kuriositeetti (itsekin asun sellaisessa) mutta on käsittämätöntä että vielä rakennetaan samalla tekniikalla mutta pinnat naamiodaan. Siinä mielessä nykytalot ovat falsaarioita. Myös tapa tehdä yksityiskohtia jotka esim esittävät oikeata massiivista kiveä mutta ovat vain ohut kivilevy (joka pian murtuu) ilmentää ihmisten halveksuntaa. Se että betonista vielä rakennetaan niin paljon liittyy kyllä betoniteollisuuden lobbaustaitoon.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Et ole Sini ainoa, kun kyllähän minäkin ikäväkseni tämmöisessä kopperossa asustelen, kun ei ole miljoonaa euroa ylimääräistä. Vaikea se on kurjuudesta puhua ilman omakohtaista kokemusta. Joka viikko näen unta siitä, että asuisin kauniissa talossa miellyttävässä kaupunkiympäristössä, mutta sen miljoonan se tosiaan vaatii, kun ei niitä kauniita taloja ole tehty sitten 1910-luvun, saati sitten viihtyisää kaupunkia.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #61

Kyllähän ne parkkikset vähän masentaa, muhkeat autot aukioilla ja ihmisille ei mitään jalkakäytäviä. Se on erittäin maalaismaista. Itse rakennukset eivät minua niin hirveästi häiritse. Asuntojen selkeät pohjaratkaisut jopa miellyttävät minua.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #69

Nooh, selkeät pohjaratkaisut ovat ehkä käytännöllisiä, mutta eivät lainkaan kodikkaita. Koti kun ei minusta tunnu kodilta ilman omia omituisuuksiaan. Eniten häiritsee kuitenkin se, mitä ulkopuolella tapahtuu, mikä siis tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että siellä ei tapahdu yhtään mitään. Mesta on kuin zombi-invaasion jäljiltä, vaikka on 4 kilometriä Helsingin keskustasta. Juuri tällaisena tiistai-iltana olisi paras hetki lähteä pihalle mesoamaan. Tänne pitäisi saada 10 kertaa enemmän porukkaa, että homma toimisi.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #70

Tuota en ole ajatellut yksioikoisuutta tapahtumismielessä tai en ole muotoillut itselleni vaikka joskus haaveilin että jos olisi samanhenkisiä ihmisiä niin tehtäisiin karnevaalit tänne. Keskustassa tulee käytyä lähes päivittäin ja siellä näkee aina uusia naamoja.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #71

Tämän mittaamiseen käytetään asukasmäärää per neliökilometri. Noin 10 000 asukasta per neliökilometri saavutetaan vain Kalliossa ja eteläisissä kaupunginosissa, ja se on sattumoisin sellainen sopivan pyöreä luku, jolla on luontevaa määritellä urbaanit alueet. Sellaisella asukastiheydellä kivijalka elää. Jopa Kiinan kommunistinen puolue käyttää samaa lukua eritelläkseen autioitumisen vaarassa olevat seudut asutuista. Helsingin keskimääräinen asumistiheys on n. 3000/km2, minkä voi tulkita haluamallaan tavalla.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #72

Istanbul on kai ainoa tiheä kaupunki jossa olen käynyt. Täällä kyllä miettii että edes rautatieaseman ovet eivät ruuhkaudu. Toisaalta pääkaupunkiseutu tulee tihentymään, asukasmäärä kasvee tasaisesti. Se nähdään miten tihentyminen toteutetaan. Näiden lähiöihen tasakattojen päälle saisi pientaloja helposti.

Käyttäjän ylepola kuva
Ykä Lepola

Mielenkiintoisen keskustelun tosiaan sait aikaiseksi Tere tällä kirjoituksellasi. Aika vähän kuitenkin keskustelijoissa oli mukana niitä, joilla olisi ollut hallussaan kivenkovaa ja tutkittua faktatietoa. Sen sijaan mutua näyttää aiheesta olevan monilla. Mutta lieneekö tuo mikään ihme. Me kaikki asumme jossain ja siksi me tiedämme asumisesta ja asunnoista kaiken. Mihin siinä sitten enää jotain rakennusfysiikan tuntemista tarvitaan... :)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Vanhojen taitojen kadottamista ei voi millään rakennusfysiikalla korvata. Tietysti se on paikallaan jos rakennetaan vain hökötyksiä jotka eivät kaadu ensimmäisessä myrskyssä. Mutta niin kauan kun ei aleta arvostamaan käsityöläisyyttä ollaan hukassa. Käsityöläisyys tuo takaisin esim ajatuksen että seinämuurit kannattavat taloa. Ei ole edes taloudellinen kysymys. Ja miksei tiiliä voi valmistaa betonista sekin on parempi kuin kaikki feikki.

Käyttäjän ylepola kuva
Ykä Lepola

Tuo kommenttisi paljastaa, että et edes tiedä mitä sisältyy termiin "rakennusfysiikka" :) Mutta ei se mitään, meillä kaikilla saa olla tästä(kin) aiheesta ihan omia mielipiteitä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset