Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Fennovoima ja energiapoliittinen hysteria

Fennovoiman uuden ydinvoimalan ympärillä pyörivä mylläkkä alleviivaa hienosti sitä, kuinka suomalainen energiapolitiikka ja siitä käytävä julkinen keskustelu ovat muuttuneet sokeaksi ideologiseksi fanatismiksi. Energiantuotannon ympäristöpäästöt ovat pahin globaali ongelmamme, jolloin energiapoliittisen keskustelun keskiössä pitäisi olla päästöintensiivisten energiamuotojen korvaaminen vähäpäästöisillä energiamuodoilla. Suomessa on kyllä herätty vaatimaan muutosta, mutta täällä vastustetaan nimenomaan vähäpäästöistä ydinvoimaa ja kannatetaan vain uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä silläkin uhalla, että kyseinen ratkaisu jättää meidät edelleen paljolti riippuvaiseksi fossiilisista polttoaineista.

”Mikä ero on uusiutuvalla ja vähäpäästöisellä?”, saattaa joku kysyä. Vähäpäästöisten energiamuotojen rakentaminen vastaa täsmällisesti tavoitteeseen ilmastopäästöjen vähentämisestä siinä, missä uusiutuvat energiamuodot taas eivät ole automaattisesti vähäpäästöisiä, vaan niiden ensisijainen ominaisuus on nimensä mukaisesti uusiutuvuus.

Esimerkiksi Vihreiden laatima Vihreän kasvun malli esitetään vaihtoehtona ydinvoimalle eikä suinkaan saastuttavalle fossiilisten polttamiselle. Greenpeacen ydinvoimavastaisella propagandasivustolla ilmoitetaan yksiselitteiseksi tavoitteeksi vastustaa ydinvoimaa ja promotoida uusiutuvia energiamuotoja, ei suinkaan edistää vähäpäästöisiä teknologioita kuten ympäristöjärjestöltä voisi odottaa. Sama koskee Energiaremontti 2015-kampanjaa, johon moni kansanedustajaehdokaskin haksahti vaalien alla ilmeisesti termin ”uusiutuva energia” sokaisemana. Greenpeacelta on jopa ehdotettu kaiken ydinvoiman korvaamista maakaasua ja hiiltä polttavilla CHP-laitoksilla, jota voidaan ilmastopolitiikan näkökulmasta pitää täysin nurinkurisena kehityksenä.

Energiapolitiikan fokus, eli ympäristömme hyvinvointia, elintasoamme ja sivilisaatiomme kehitystä ylläpitävän vähäpäästöisen, luotettavan ja kohtuuhintaisen energian turvaaminen, on jäänyt ideologisen ja idealistisen fanatismin varjoon. Uusiutuvista energiamuodoista on tullut itsetarkoitus sen sijaan, että ne olisivat vain osa sitä vähäpäästöisten teknologioiden palettia, jolla vähennetään ihmisen ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta. On surullista joutua toteamaan suomalaisen, ja jopa kansainvälisen, energiapoliittisen keskustelun taso niin heikoksi, että se uhkaa koko ihmiskunnan hyvinvointia.

Uusiutuvien energiamuotojen investointi- ja tuotantotukien kritisoijille sanotaan, ettei taistelussa ilmastonmuutosta vastaan voida katsoa hintalappua samalla kun ydinvoimaan investoivia kunnallisia energiayhtiöitä ja yksityisiä yrityksiä yritetään syyllistää muka tappiollisten investointien tekemisestä. Uusiutuville energiamuodoille vaaditaan rakentamiseen liittyvän lupa- ja byrokratiaprosessien keventämistä rakentamisen vauhdittamiseksi, kun taas jokaisen ydinreaktorin eteen kasataan jatkuvasti poliittisia hidastustöyssyjä, joilla taataan vuosikymmenen, tai jopa kymmenten, tarpominen byrokratiaviidakossa. Ydinvoimasta on yritetty vuosikymmenten ajan tehdä tehdä poliittisilla päätöksillä liian riskialtista ja kallista investoinneille, jotta voitaisiin väittää, että se on liian riskialtista ja kallista investoinneille, jotta voitaisiin poliittisella päätöksellä kieltää ydinvoiman rakentaminen liian riskialttiina ja kalliina. Mitään muuta energiantuotantomuotoa, edes fossiilisia käyttäviä polttolaitoksia, ei luviteta Arkadianmäellä kansanedustajillaa, joista suurimmalla osalla ei ole edes alkeellista ymmärrystä energiatekniikasta tai toisinaan edes ala-astetason yleissivistystä.

Suomeen ollaan tukieurojen toivossa rakentamassa valtavat määrät tuulivoimaa tulevina vuosina, mutta kukaan ei kysele tuulivoimayhtiöiden omistajien taustoja. Ranskalainen, japanilainen tai venäläinen ydinreaktori on leimattu ulkomaiseksi energiantuotannoksi, mutta saksalainen tuulimylly tai kiinalainen aurinkopaneeli taas ei. Näin ollen on täysin selvää, että suomalaisen veronmaksajan lompakosta viedyt tukieurot valuvat ulkomaisille, myös todennäköisesti venäläisille, sijoittajille. Suomen talouden pelastajaksi kaivataan kipeästi ulkomaisia investointeja, mutta satojenmiljoonien eurojen investoinnit suomalaiseen  ydinvoimalaan yritetään torpata erikoisrajoitteilla omistajaosuuksista, morkkaamalla ulkomaisia sijoittajia rasistisilla stereotypioilla ja lynkkaamalla heitä mediassa ilman asianmukaista tutkintaa. Jos työ- ja elinkeinoministeriö toteaakin Migrit Solarna Energijan olevan legitiimi sijoittaja, ei anteeksipyyntöjä tai oikaisuja tule sen enempää Greenpeacelta, vihreiltä kuin muiltakaan nopeisiin johtopäätöksiin hypänneiltä kriitikoilta.

Ja kaikesta tästä huolimatta Suomeen halutaan edelleen rakentaa lisää ydinvoimaa. Minusta Suomessa olisi aika ruveta arvostamaan mahdollisuutta rakentaa vähäpäästöistä, turvallista, tehokasta ja halpaa ydinvoimaa sen sijaan, että siitä yritetään päästä eroon keinoja kaihtamatta. Fennovoiman ja Rosatomin yhteistyö ei ole missään nimessä toivottavin mahdollinen skenaario, mutta kaikista ongelmistaan huolimatta paljon parempi kuin se vaihtoehto, ettei reaktoria rakenneta ollenkaan.

Helsingin Energia investoi lähivuosina fossiilisia polttoaineita käyttäviin CHP-laitoksiinsa näennäisvihreiden idealistien taputtaessa käsiään hiilen korvautuessa todennäköisesti päästöintensiivisen tuontimaakaasun ja puupolttoaineiden yhdistelmällä. Ydinvoimalla tuotettua kaukolämpöä ei kuitenkaan haluta pääkaupunkiseutua lämmittämään vaikka niin voisi tiputtaa pääkaupunkiseudun energiantuotannon hiilipäästöjä 75 % vuoden 1990 tasoon verrattuna ja vieläpä kaikista vertailutapauksista kustannustehokkaimmin. Tosiasia on se, että jos kotimaisia päästöjä halutaan vähentään, energiaomavaraisuutta merkittävästi kasvattaa ja tuontienergian ostamiseen käytetyt 8 miljardia euroa vuodessa halutaan kiertämään kotimaassa, ei ydinenergiaa yksinkertaisesti voida jättää pois energiapaletista.

Ydinvoiman jatkuva poliittinen ja ideologinen kampittaminen on nyt johtamassa siihen, ettei biodiversiteettiä, luonnon kantokykyä ja sitä myötä ihmiskunnan elinoloja uhkaavia ympäristöpäästöjä saada merkittävästi alennettua tällä vuosisadalla. Jos ympäristöpäästöjen vähentäminen on todella energiapolitiikkamme prioriteetti numero yksi, kuten pitäisi olla, ei ole loogista vastustaa ydinvoimalla saavutettuja päästövähennyksiä. On äärimmäisen vaarallista ja vastuutonta luoda vastakkainasettelua ydinvoiman ja uusiutuvien energiamuotojen välille tilanteessa, jossa meidän pitäisi keskittyä vähentämään fossiilisten käyttöä kaikilla potentiaalisilla vähäpäästöisillä energiantuotantomuodoilla.

Energiapolitiikassa olisikin nyt yhdestoista hetki kääntää retoriikka ja ohjausvaikutukset helpottamaan tasapuolisesti vähäpäästöisen energiantuotannon rakentamista ja siirtyä rankaisemaan päästöintensiivistä energiantuontantoa. Näin saataisiin luotua energiateollisuudelle ja kotitalouksille kannustimet investoida vähäpäästöisiin teknologioihin biodiversiteettiä ja ihmiskunnan hyvinvointia uhkaavien päästöjen vähentämiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Vielä, kun otetaan huomioon, että hiilidioksidihumppa on aivan /C:stä ja vain käännytysmetodi pois hupenevista fossiilista energialähteistä.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Insentiivi vähentää fossiilisten käyttöä on olemassa, oli ilmastonmuutosdenialisti tai ei. Fossiilisten käytöllä on paljon muitakin negatiivisia ulkoisvaikutuksia kuin hiilidioksidipäästöt.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Totta. Yksi ongelmista onkin, että ilmastonmuutos (ja ylipäätään energiataseen viimeaikainen kehittyminen troposfäärissä) on liiaksi yksinekrtaistettu hiilidioksidikeskusteluksi. Pitäisikin kait kirjoittaa erillinen blogi tuosta kehityksestä.

Mutta yksi "ydinvoimaongelma" on ilmennyt ylitse muiden, joka ylittää järjen rajat: omistussuhteet. Mitä merkitystä sillä on, kuka Fennovoiman voimalassa on osakkaana, ja millä osuudella? Hanhikiven voimala on Suomessa ja sen voimintaa säätävät Suomen (ja viime kädessä EUn) lait, täysin omistussuhteista riippumatta. Myös toiminnan valvonta on 100 %:sti viranomaisilla.

Eihän kukaan kitise Teboilinkaan omistajista, vaikka yritys on 100 % venäläinen.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

On, on. Mutta on niillä muutamia positiivisiakin vaikutuksia, esim. pusikoiden raivaaminen tai pellon kyntäminen on nykyään hiukan kevyempää hommaa kuin aiemmin.

Timo Marttila

Tarvitsemme sekä vähäpäästöistä että uusiutuvaa energiaa. Kuten myös hajautettua ja keskitettyä energiantuotantoa. Tämä on oikeastaan aika itsestään selvää tässä tilantessa, jossa lähes kaikki tiedemiehet ovat yhtä mieltä siitä että kasvihuonekaasuja tulee vähentää ilmakehästä todella nopeasti. Muutaman tiedemiehen mielestä olemme jo myöhässä, koska ilmaston lämpeneminen aiheuttaa lisää kasvihuonekaasupäästöjä - olemmeko lämpenemisen noidankehässä?

Tämän päivän energiantuotantomuodot ovat kaikki siirtymävaiheen tekniikoita matkalla kohti luonnon - ja siinä mukana elävän ihmisen - kannalta nykyistä kestävämpiä ratkaisuja.

Suurin uhka on päättämättömyys, fanatismi sekä yhteistyökyvyttömyys - kaikkiin näihin voimme demokratioissa vaikuttaa. Viisautta johtajille!

Tapani Lahnakoski

Mikähän nyt on niin itsestään selvää? Minkähänlainen noidankehä nyt on menossa, kun ei ole lämmennyt pitkään aikaan?

Jos nyt uskommme kuitenkin tuohon karmeaan CAGW-teoriaan, niin meille riittää nykyinen systeemi energiantuotannossa. Vesivoimaa sen verran kuin on mahdollista järkevästi (kalaportaat tarvitaan). Uusiutuvia sen verran kuin niitä luonnostaan syntyy puunjalostusteollisuudessa. Yhteistuotantovoimalat voivat aivan hyvin pitäytyä nykyisissä polttoaineissa.

Lisää tarvitaan vain ydinvoimaa. Voimaloiden hinta on poliittisin päätöksin onnistuttu nostamaan taivaisiin muka turvallisuussyistä. Paskan marjat, koko homma on vihreää aivopesua, johon poliitikot ovat hurahtaneet ympäri Eurooppaa.

Tämä siirtymävaihe on samaa vihreää soopaa. Kukaan ei vielä tiedä, miten energiantuotanto ratkaistaan vaikka 30 v kuluttua. Tuulimyllykö on nykyajan keksintö? Nykyisissä myllyissä ei ole mitään uutta, paitsi koko ja sen tuoma melu.

Viisautta johtajille voin minäkin toivoa. Syöttötariffin poisto olisi siitä oivallinen näyttö.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kyllä se globaali energina varastoituminen, "ilmaston lämpeneminen", on jatkunut koko ajan. Se, mitä on tapahtunut, on, että - aivan fysiikan lainalaisuuksien mukaisesti - hukkalömpö on alkanut varastoitua meriin. Tämän seurauksena meret ovat alkaneet happamoitua. PH lähenee seiskaa, ja kun se saavuttaa 6, on kaikki oikeastaan myöhäistä. Alkaa itseään vahvistava reaktio, eikä ihmisellä ole mitään mahdollisuutta omalla teknoloiallaan muuttaa kehitystä. Mitään ei ole enää tehtävissä, ja elämä sellaisena, kuin se tunnemme, katoaa Maapallolta.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #12

Olipahan sellaisia lukuja, että kaipaisi hiukan lähdeviitettä. Lämpö ei ole happamuuden aiheuttaja ja meret ovat edelleen vahvasti emäksisiä, pH yli 8. Paikallisia eroja kyllä on.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #13

Olen pahoillani, jos kirjoitin epätarkasti. En ole esittänyt, että lämpö aiheuttaa muutoksia pH:hon. Sen sijaan co2 aiheuttaa. Hiiliioksidi on se medium, jolla lämpöenergia on siirtynyt. Sen liukeneminen johtaa hiilihapon syntymiseen merissä, mikä taas reagoi merisedimenttien kalsiumkarbonaattikerrosten kanssa. Tämä synnyttää happamoitumiskierteen. Happamoituminen on jo nyt aiheuttanut onelmia kotiloiden kuorten keittymisessä.

Tuossa muutamia käppyröitä kehityksestä:

http://www.dosits.org/images/dosits/noaa-hitimeser...
http://www.sciencebuzz.org/sites/default/files/ima...
http://switchboard.nrdc.org/blogs/lsuatoni/media/C...

Laajempiakin tutkimuksia tietysti on. Mistään tuntemattomasta asiasta siis ei ole kyse. Kyse on enää vain ajasta, jos jotain ei tehdä. Yinvoima ja eräät muut uudet energiamuodot ovat sitä tekemistä. Myös aurinko- ja tuulivoima ovat varteenotettavia kehityssuuntia, vaikkeivät ehkä Suomessa. Mutta onggelmahan ei ole yksin Suomen ongelma.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #14

Kaikissa noissa käppyröissä pH oli yli 8. Mistä siis väite, että lähenee seiskaa? No lähenee,jos laskee, vaikka olisi 12. Mistä lie mitattu, jäi epäselväksi.

Liitukaudella CO2-pitoisuus oli n. 2000 ppm. Meret useita asteita nykyistä lämpimämpiä, korallia kasvoi laajoilla alueilla ja kaikki kasvu oli valtaisaa. Mikähän silloin pelasti maapallon?

Merissä arvioidaan olevan hiilidioksidia kymmeniä kertoja (ehkä n. 40) enemmän kuin ilmakehässä. 0,3 pH:n aleneminen vaatisi siis toisen mokoman meriin. Mistäköhän löytyy?

Muitakin näkemyksiä asiaan on: http://joannenova.com.au/2011/11/the-chemistry-of-...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #16

Tässähän juuri toinen tuon viittaamasi artikkelin esiin tuomista ongelmista: "were the oceans to become progressively more acidic from increasing amounts of carbon dioxide released in the air, the exo-skeletons of organisms (corals, shells, and other calciferous organisms) might be dissolved by the process shown in equation (5). Whereas in principle this may be true there is no conclusive evidence that this process is occurring to any measurable extent, despite the almost universal public posturing of marine biologists."

Kuitenkin, pH:n muutoksesta: http://ocean.si.edu/ocean-acidification

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #18

Juu, monenlaista spekulointia riittää. Mistä nämä erinäköiset kotilot sitten merissä kuorensa rakentavat? Ettei vaan liuennut hiilidioksidi olisi aineosana.

Mielenkiintoista, jos hitusen neutraloitunut merivesi (jossain) niitä tai jotain muuta liuottaisi.

Argo-aikana merivesi ei siis näytä lämmenneen. Valitettavaa on, että vanhemmista ajoista emme tiedä juuri mitään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #25

Kalkkikuorisiahan nuo. Ja se pH on siinä rakentamisessa oleellinen.

Mutta noista esiargonauttisista lämpötiloista vielä:

http://www-argo.ucsd.edu/levitus_2009_figure.jpg

(lämpömäärä)

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #26

Juu käppyröitä löytyy, mutta kun on kyse sadasosa-asteista merialueilla, joissa laiva on mennyt silloin tällöin ja joskus tiputtanut "ämpärin", millä vettä ammentanut, niin asiaa voi ihmetellä, miten luotettavia tulokset ovat, kun Argo-mittaustenkin kattavuus on sitä luokkaa, että Suomenkokoiselle alalle mahtuu kaksi mittaria.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #28

Rgon mittaussyvyys on max. n. 2 km, joten ihan ämpäri ei siihen vaikuta. Suomi taas on valtameren mittakaavassa melkoisen pieni läntti. Meri on kuitenkin nestettä, ei kalliota.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #29

Et näköjään ymmärtänyt kommentistani pätkääkään. Luehan uudestaan tai kysy tarkennusta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #31

Jos tuolta tuntuu, niin luulisi sinun tarkentavan ihan pyytämättäkin.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #29

Maailman merien keskisyvyys on n. 4,7 km ja suurin syvyys on n. 11 km. Argo -järjestelmän mittauspoijut keräävät siis tietoa 2 km syvyyteen saakka. Argo -järjestelmän poijuja on laskettu mereen alkaen vuodesta 1999. Tällä hetkellä Argo -poijuja on noin 3000 kpl ympäri maailman meriä. Alunperin Argo -poijut ovat mitanneet vain meriveden suolaisuutta ja lämpötilaa. Nyttemmin on alettu kehittämään poijuja, jotka mittaavat myös biologisia ja kemiallisia parametreja.

Lähde:https://en.wikipedia.org/wiki/Argo_(oceanography)

Argo -järjestelmä on siis melko uusi järjestelmä, jolla päästään kurkistamaan merien syvyyksiin. Merien tutkimus verrattuna ilmakehän tutkimukseen on melkolailla vielä lapsen kengissä. Toisaalta ilmakehän kaasujen massa on n. 0,4 % merien vesimäärän massasta.

Eräs tutkimuksen alue lieneekin ilmakehän ja merien rajapinnassa sekä merenpohjan ja merien välisen rajapinnassa tapahtuvat termiset, kemialliset ja biologiset ilmiöt. Paljonkohan niistä tiedetään ja miten niiden vaikutusta ilmaston muutokseen voidaan tulkita ?

Todettakoon, että Suomen Merentutkimuslaitos on lakkautettu vuonna 2008.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merentutkimuslaitos

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #38
Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #39

Merien termodynaaminen, virtauteknillinen, kemiallinen ja biologinen kokonaisuus on melko tuntematonta. Samoin tähän kokonaisuuteen kuuluvat ilma-kehän ja merenpinnan sekä maankuoren ja merien rajapinnoissa tapahtuvat ilmiöt. Herääkin kysymys, miten voidaan tulkita merien vaikutusta ilmastoon, kun merien , joiden pinta-ala on 70 % maapallon pinta-alasta, tuntemus on vielä melko vaatimatonta ?

Tämähän osaltaan vaikuttaa sitten myös keskusteluun ja tulkintoihin ihmisen vaikutuksesta ilmastoon. Miten voidaan tehdä suoraviivaisia johtopäätöksiä ihmisen roolista, kun yhtä mittavaa tekijää prosessissa ei tunneta ?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #44

Arvioita on tehty CO2:n vaikutuksista ilmastoon, merien osalta puhutaan merien happamoitumisesta (ocean acidification).

Tutkimuksen taso ja tutkimustulosten luotettavuus on on ollut vielä huonolla tasolla, kts. linkit,
http://icesjms.oxfordjournals.org/content/early/20...
”To assess the use of appropriate experimental design in ocean acidification research, 465 studies published between 1993 and 2014 were surveyed, focusing on the methods used to replicate experimental units.”

”And the individual contributions to radiative forcing cannot simply be added together to get the total, because some of the factors overlap — for example, some different greenhouse gases absorb and emit at the same infrared wavelengths of radiation, so their combined warming effect is less than the sum of their individual effects.” http://newsoffice.mit.edu/2010/explained-radforce-...

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal

"Minkähänlainen noidankehä nyt on menossa, kun ei ole lämmennyt pitkään aikaan?"

Jos et nyt kuitenkaan turvautuisi niihin denialistiblogeihin tieteessäsi.

Itse kukin voi analysoida vaikkapa ne UAH ja RSS sateliittimittaukset, tuloksena selkeä ja kiihtyvä lämpeneminen. Vaikkapa minun linkeistäni blogissani.

Jos rupeaa kirsikanpoimintaan ja uskomaan tilastollisesti epäselviä asioita niin sitten voikin ruveta uskomaan mitä tahansa haluaa. Vaikkapa Mikko Mäkisen 'Ilmastodenialismia' blogia.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #15

Vai vielä oikein kiihtyvä noiden mittaussarjojen mukaan. Kummasta päästä sinulla on tapana käyriä lukea?

Atte Peltomäki

Jos nyt unohdetaan viherpiipertäjien hapatukset ja keskitytään olennaiseen? Ydinvoimala olisi ihan järkevä rakentaa, se pitäisi vain tehdä ilman venäläisten rahoja. Ei nyt ensihätään vaikuta kovin järkevältä pitää venäläisrahoittajia hankkeessa, kun samanaikaisesti puolustusvoimat valmistautuu sotaan Venäjän kanssa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Voisitko vähän selventää: Miksi kannattaisi jättää venäläinen raha käyttämättä?

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Kuten sanottua, venäläinen rahoitus tuskin on paras mahdollinen skenaario nykyisessä ulkopoliittisessa tilanteessa, mutta paljon isompi katastrofi on se, että reaktori jäisi rakentamatta.

Emme me reguloi muillakaan aloilla sitä, minkä maalaiset saavat omistaa minkäkin kokoisia palasia teollisuusyrityksistä. Juuri lähti 2300 työpaikkaa entiseltä Nokialta, mutta ei kukaan puhu siitä, että jenkkien omistusta kotimaisissa yrityksissä pitäisi rajoittaa.

Atte Peltomäki

Microsoft on kyllä ihan jenkkifirma. Mutta olet ihan oikeassa, kyllä se reaktori pitäisi rakentaa. Hieman vain arveluttaa sinisilmäisten suomalaisten kyky toimia venäläisten liikemiesten kanssa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #33

Jospa se sujuisi paremmin ryssien kanssa kuin ranskalaisten ja saksalaisten.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

Ei voi olla kuin samaa mieltä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Fennovoiman hankkeessa vain kolme show stopperia. Venäjä, Rosatom ja Putin.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Miksi ne olisivat showstoppereita? Siksi että niiden avulla voi valittaa ydinvoimasta, mutta ei koskaan silloin kun niillä (sähkön, öljyn ja kasuntuonti Venäjältä) paikataan Vihreiden unelmahötön ja todellisuuden välistä kuilua. Jotenkin huvittavaa tuo Vihreä logiikka. Sähkö on ihan OK jos se ostetaan venäjältä venäläisten omistamasta voimalasta, mutta ihan totaalisen väärin jos se ostetaan venäläisten vähemmistöomistamasta voimalasta kotimaasta - äly hoi älä jätä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Siksi, etten halua lisätä energiariippuvuutta Venäjästä. Sitä on nytkin jo aivan liikaa. Älyä perusteluissani oli merkittävästi enemmän kuin blogissasi. Fennovoima on älyvapaa hanke, johon verorahoja ei pidä laittaa enää euroakaan.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Siksi, etten halua lisätä energiariippuvuutta Venäjästä. Sitä on nytkin jo aivan liikaa. Älyä perusteluissani oli merkittävästi enemmän kuin blogissasi. Fennovoima on älyvapaa hanke, johon verorahoja ei pidä laittaa enää euroakaan.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #36

Miten Fennovoima lisää energiariippuvuutta Venäjästä, josta kyllä mielellämme ostamme öljyä ja kaasua, joita Venäjällä on tarjota yllikyllin?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Paras kirjoitus usarissa pitkään aikaan.

Raimo Karppinen
Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Uskoisin vihreidenkin hyväksyvän ydinvoimalat, jos ne maalataan vitivalkoisiksi ja niiden huipulle laitetaan propellit pyörimään.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Suomessa on kyllä herätty vaatimaan muutosta, mutta täällä vastustetaan nimenomaan vähäpäästöistä ydinvoimaa ja kannatetaan vain uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä silläkin uhalla, että kyseinen ratkaisu jättää meidät edelleen paljolti riippuvaiseksi fossiilisista polttoaineista"

Juuri näinhän on Saksassa Energie Wendessä käynyt. Saksassa v. 2014 sähkön tuotannon osuudet jakautuvat seuraavasti:

- tuuli- ja aurinkosähkö 16%
- rusko- ja kivihiili 46,5 %
- ydinsähkö edelleen 17,6 %
- kaasu 6,1 %
- biopolttoaineet 10,3 %
- vesivoima 3,6 %

Lähde: http://www.ise.fraunhofer.de/en/downloads-englisch...

Tuulivoiman ihmemaassa Tanskassa sähkön tuotanto jakautui v. 2014 seuraavasti:
- fossiiliset polttoaineet 58%
- tuulivoima 35 %
- biopolttoaineet 7 %

Suomessa sähkön tuotanto vuonna 2014 jakautui seuraavasti:

- vesivoima 19 %
- tuulivoima 1 %
- biopolttoaineet 16 %
- ydinvoima 33 %
- fossiiliset polttoaineet 30 %
- muut 1 %

Lähde: http://energia.fi/tilastot-ja-julkaisut , ks. pdf -tiedosto Energiavuosi 2014 , sivu 13 .

Kannattaa muuten käydä läpi kokonaisuudessaan em. linkkien sivut. Näin saa kattavan tosiasioihin perustuvat näkökulman sähköenergian tuotannosta.

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Kukaan ydinhurmostansa hehkuttava kommentoija ei ole muistanut kertoa, että sähkönhintojen pitäisi vähintään tuplaantua, että Fennovoiman (varsinainen mainostoimiston keksimä nimi!) laitos ehtisi tuottaa senttiäkään voittoa elinkaarensa aikana. Tästä kyllä on tietoa saatavana, jos haluaa etsiä. Ja jos ydinvoima on turvallista ja saasteetonta, miksei yksikään vakuutusyhtiö uskalla myöntää ydinvoimalalle vakuutusta? Juuri siksi, että ne pelkäävät onnettomuuksia.
Aikanaan jokainen ydinvoimala pitää ajaa alas ja siivota säteilevät osat ja jätökset jonnekin. Alue on käytännössä lopullisesti pilalla, eikä kustannuksia ole kukan vielä uskaltanut edes laskea, mutta tällaiset triviaalit trollauksethan eivät saa häiritä horjumatonta ydinvoimauskoa. Kun se kannattaa ja on saasteetonta ja sillä siisti.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kukaan ydinhurmostansa hehkuttava kommentoija ei ole muistanut kertoa, että sähkönhintojen pitäisi vähintään tuplaantua"

Et taida edes tietää mitä ydinsähkö maksaa ja viisastelet siinä laitoksen purkukustannuksilla jotka on jo sisällytetty ydinsähkön hintaan.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Ei kukaan ole kieltänyt ydinvoimaan liittyviä ongelmia, kuten onnettomuusriskiä tai purkuun liittyviä ongelmia. Onnettomuusriski uusilla voimaloilla on marginaalinen ja pahimmankin sattuessa vahingot rajoittuvat voimalan sisälle. Ydinvoimalta ei nähdäkseni vaadita vakuutuksen ottamista, joten vakuutushintoja ei lie kyselty eikä sen koommin laskettukaan. Joku hintahan niille väkisinkin saataisiin. Ydinvoimalan purkamisen haasteet on jo tiedossa ja niihin on varauduttu.

En tiedä mihin perustat väitteesi ydinvoiman kannattavuudesta. Miksi ihmeessä ydinvoimaa olisi koskaan rakennettu yksityisillä pääomilla, jos se olisi tappiollista? Ja jos päästöjä halutaan vähentää, niin eikö marginaaliset kustannukset tavoitteen saavuttamiseksi ole perusteltuja?

Triviaalia trollausta täällä edustaa lähinnä kommenttisi, jossa vain heitellään muka-argumentteja ilmoille. Isoon osaan kysymyksistäsi löytyisi vastaus STUK, Olkiluodon tai Loviisan voimaloiden sivuilta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset