Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Suomalainen maanpuolustus makaa talvisodan poterossa - hengettömänä

Puolustusvoimiemme toimintakykyä heikentävät suomalaisen maanpuolustuksen menneisyyteen jämähtäneet, tehottomat ja kansalaisia eriarvoistavat toimintamallit. Poliitikoiltamme ja Puolustusvoimilta meni neljä vuotta runoilla kirje reserviläisille sodan ajan sijoituksesta. Modernit ja tehokkaat armeijat taas rakentavat reservinsä ytimen hyvin koulutetuista, hyvin varustetuista ja nopeaan toimintaan kykenevistä sotilaista, siis täysin päinvastaisella konseptilla kuin tsaari Nikolai II:n 1800-luvulla aloittamaan asevelvollisuusperinteeseen jämähtäneessä Suomessa.

Järkevä maanpuolustuspolitiikka lähtee tosiasioiden myöntämisestä. Maanpuolustusjärjestelmämme ei pysty tällä hetkellä vastaamaan nopean ja epäsymmetrisen, eli nykyaikaisen, sodankäynnin haasteisiin. Suurin osa reservistämme ei kertausharjoittele ollenkaan ja se kertaava vähemmistökin käy vain kerran 2-5 vuodessa parin päivän leirillä. Uudet kalustohankinnat, kuten panssarivaunut ja panssarintorjuntakalusto, luovat illuusion modernisoidusta armeijasta. Noilla kalustohankinnoilla kuitenkin lähinnä kurotaan kiinni aikaisemmin laiminlyötyjen investointien puolustuskykyymme jättämiä aukkoja, eikä valmiiksi rikkinäisiä helikoptereita tai ylijäämäpanssarivaunuja ostamalla voida muutenkaan ratkaista menneisyyteen lukkiutuneen asevelvollisuusarmeijamme ja rupukuntoisen reservimme aiheuttamia haasteita.

Hitaasti kehittyvän kriisin aikana reservimme saataisiin varmasti valmiuteen ajallaan, mutta mitä tapahtuisi kriisin eskaloituessa nopeasti? Monenko viikon ennakon tarvitsemme reservimme ytimen varustamiseen, kouluttamiseen ja muuten taistelukuntoon saattamiseen, ja onko potentiaalinen vihollinen valmis odottamaan niin kauaa? Reservin terävin kärki saadaan varmasti viikossa tai parissa aseisiin, mutta varusvarastolla käynti ei vielä tee kenestäkään tehokasta taistelijaa.

Maanpuolustuskykyämme on enää turha ylläpitää nykytasossaan, vaan se pitää saada aivan uudelle, korkeammalle, tasolle. Tilanteen korjaamiseksi maanpuolustukseen liittyvistä stereotyyppiseen maskuliinisuuteen ja tunteikkaaseen nationalismiin nojaavista perinteistä sekä jäykistä ja aikaansa jäljessä olevista toimintamalleista tulee luopua. Tilalle on keksittävä jotain aivan muuta. Tässä ehdotukseni:

Asevelvollisuus korvataan koulutustarpeesta riippuen 3-6 kuukauden vapaaehtoisella maanpuolustuskurssilla, jolle voi hakea kuka tahansa nykyisessä asevelvollisuusiässä oleva Suomen kansalainen sukupuoleen katsomatta. Maanpuolustuskurssilta valmistuneet voivat hakea maanpuolustuskorkeakouluun tai siirtyvät halutessaan aktiiviseen reserviin, johon kuuluvat velvoitetaan osallistumaan nykyistä tiheämmin kertausharjoituksiin, mahdollisiin virka-aputehtäviin ja säännölliseen määrään ampumaratapäiviä vuodessa. Aktiivireserviläiset myös säilyttäisivät nopean toiminnan mahdollistamiseksi sotilasvarusteitaan lähtövalmiudessa kotonaan.

Asevelvollisuudesta luopuminen mahdollistaisi maanpuolustusresurssien keskittämisen ammattisotilaisiin, jotka kouluttavat ja johtavat niin maanpuolustuskurssilaisia kuin hyvin varusteltua aktiivireserviläisten joukkoakin. Tämä ammattisotilaiden ja aktiivireserviläisten joukko toimisi myös rekrytointialustana haettaessa vapaaehtoista miehistöä mm. rauhanturva- ja mahdollisiin NATO-operaatioihin.

Aktiivireserviläisistä kootaan paikallisesti sodanajan yksiköitä, joita kertausharjoitetaan mahdollisimman muuttumattomalla kokoonpanolla tiiviimmän ryhmäkoheesion ja yksikkönsä paremman toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Näille yksiköille, olivat ne sitten minkä kokoisia tahansa, määrätään kriisitilannetta varten kokoontumispaikka, jonne jäsentensä on saavuttava valmiusvarustuksessaan mahdollisimman nopeasti tiettyjen kriisitilanteelle ominaisten ehtojen täyttyessä tai erikseen kutsuttaessa. Näin meillä olisi potentiaalisesti mahdollisuus koota kokonaisia toimintakykyisiä prikaateja vain muutamassa tunnissa ympäri maata.

Korvaukseksi ja kannustimeksi maanpuolustuskurssille sekä aktiivireserviläisyydelle osallistumisesta annettaisiin verovähennysoikeus, tai jokin muu rahallinen kannustin, reserviin kuulumisen ajan. Maan suvereniteetin takaavan puolustuskyvyn ylläpitäminen on valtion tärkein tehtävä, joten reilun korvauksen maksaminen vapaaehtoisille on perusteltua. Maanpuolustusvelvollisuus pidettäisiin voimassa, jolloin aktiivireservin ulkopuoliset suomalaiset olisivat valmiustason kohotessa tai kriisitilanteessa silti velvoitettuja osallistumaan myös aseelliseen maanpuolustukseen.

Näin armeijamme toimintakyky ja -nopeus paranisi, reservi saisi parempaa koulutusta ja pysyisi paremmin taistelukykyisenä, resurssit kohdistettaisiin pitkäjänteisesti motivoituneimpiin reserviläisiin ja samalla pääsisimme eroon yhdestä aikakautemme suurimmasta tasa-arvo-ongelmasta eli sukupuoleen sidotusta rauhanajan pakkotyövelvoitteesta, jota myös asevelvollisuudeksi kutsutaan.

Yksi modernisoinnin kulmakiviä olisi myös myös Puolustusvoimien ylimmän johdon tarpeenmukainen uusiminen. Henkilökohtaisesti kieltäydyn riskeeraamasta henkeäni esimerkiksi Gustav Hägglundin kaltaisten ihmisten komennossa. Jos ei kykene ymmärtämään mikä on biologisen sukupuolen mahdollistaman valinnanvapauden ja sukupuoleen perustuvan juridisen pakon ero, niin ei ole henkisesti tarpeeksi kypsä poistumaan edes peräkammarista saati tekemään päätöksiä toisten ihmisten elämästä ja kuolemasta.

Maailmanhistoria todistaa, että ajastaan jäljessä olevan armeijan on riskialttiimpaa joutua korvatuksi jonkin toisen maan armeijalla, kun nostoväki on todennäköisesti alakynnessä ammattisotilaita vastaan siinä välineurheilussa, jota myös sotimiseksi kutsutaan. Vain maanpuolustukseen liittyvien toimintamallien uudistamisella maanpuolustuskykymme voidaan rakentaa niin uskottavaksi, ettei sen kestävyyttä tulla kokeilemaan jatkossakaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Hyvä Tere Sammallahti,

kirjoituksenne on niin täynnä pohdiskelua, kritiikkiä ja aktiivisen toiminnan ehdotuksia, etten laiskana ajattelijana ja vielä laiskempana toimijana (ilmeisen keskivertona suomalaisena) ehdi mukaan saati pysy kyydissä. Ehdottamanne systeemi tuo mieleen Antiikin Spartan valtion; sellainen meno ei viihdekeskeisiltä ja kirjavasti veltoilta, saavutettuja etuja helliviltä suomalaisilta onnistu, olisi myös liian nopeaa ja taitoa vaativaa - kuin canadalainen jääkiekko.

Suosittelen kirjoitusta, koska sen suorien ja koukkujen väistely herätti ainakin minut jopa ajattelemaan ja todennäköisesti puutarhailemaan lapion varressa tavallista ahkerammin.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Kuten sanottua, aktiivireserviläisyys olisi vapaaehtoista ja rahallisesti kompensoitua. Tällä saadaan motivoitua sitä osaa viihdekeskeisistä, kirjavasti veltoista ja saavutettuja etujaan hellivistä suomalaisista, joille maanpuolustusvalmiuden ylläpitäminen ei tapahdu silkasta maanpuolustustahdosta. Tai näin ainakin toivon.

Toisaalta, tarvitseeko tämä maa reserviä, johon ei saada ihmisiä kuin pakottamalla?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Reservi koulutettaisiin niin, että yleisellä varusmieskoulutuksella olisi edelleen tärkeä rooli varusmieskoulutuksen alkuvaiheissa. Kaikki varusmiespalvelukseen kutsutut eivät tule edelleenkään selviytymään asepalveluksen fyysisestä rasituksesta ja henkinen rasitus on aina ollut kompastuskivi osalle jo kutsunnoissa, osalle löytyisi nykyaikaisessa puolustusvoimissa kyllä tehtäviä, jotka eivät vaadi ns. kenttäkelpoisuutta, jota ei olisi saavutettavissa puolenkaan vuoden harjoittelulla? Monelle saattaisi yleinen kuntoisuuden nosto olla kyllä paikallaan, sijoituksesta riippumatta.

Eli säilyttäisin kutsunnat asepalvelukseen ja varusmieskoulutuksen. Kuitenkin jatkokoulutusta reservin kertausharjoituksille ja maanpuolustustaitojen ylläpitämiseksi toteutettaisiin paikallisesti vapaaehtoisen (koko maan kattavan) maanpuolustukseen liittyvän koulutusorganisaation toimesta, edelleen yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Molemmilla organisaatioilla olisi budjettinsa valtion budjetissa. Tällä tavalla päästäisiin niihin etuihin mitä luettelit, reserviläisten nopea kokoontuminen, omat aseet kotona, koulutus ja taitojen ylläpito jatkuvaa...

Materiaalihankinnoista vastaa puolustusvoimat.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Hyvä oli minustakin kirjoitus, silkkaa asiaa. Spartan legendassa voi olla jotain sovellettavaa hirviön naapurissa elävän, pienen ja itseään 'kehittyneenä' pitävän valtion puolustukseen periaatteellisesti ja asenteellisesti. Johan Suomea eräs puolustuskommentaattori ehti tituleeraamaan Pohjolan Spartaksi. Saattoi ehkä liioitella ja lienee todellakin niin ettei nykysukupolvia hetkessä muokata muinaisten hopliittien kaltaisiksi fyysisesti eikä henkisesti. Vaan mitä jos todellisuus ei kysele sitä kykenemmekö siihen, jos asia vain on niin että sitä kuitenkin tarvitaan. Etenkin sitä asennepuolta - se että jaksaa teurastaa vihulaisia päivät pitkät keihäällä ei välttämättä ole niin oleellista tänään kuin oli tuolloin.

Maanpuolustuksemme saattaisi todella hyötyä jostain ajanmukaisesta kolmestasadasta. Ultrayksiköstä. Näin viihdesukupolven termein ilmaistuna. Samoilla ilmaisuilla voisi lainata kunkku Leonidasta elokuvasta ja muistuttaa, että meillä on maine varjeltavana. Nykyisellään en näe että paljonkaan yritetään varjella, vaan enemmänkin tunnutaan vain nojaavan siihen.

Blogistilta jäi varustautumispuolesta mainitsematta kanta vanhentuneiden työkalujen säilyttämiseen ja hyväksikäyttöön sekä lisäksi mitä mieltä on naiivin ideologian merkityksestä työkalujen valinnassa. Tarkoitan tietenkin Ottawan sopimusta. Mitähän Spartalaiset sanoisivat Suomen päätökseen luopua jalkaväkimiinoista.

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi

Blogisti vetää suuria linjoja, mutta kun hän keskivälissä kirjoitustaan nimeää henkilön, jonka alaisuudessa ei suostu palvelemaan, voi vain todeta että pohja koko kirjoitukselta putoaa pois.,

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Onko mielestäsi kohtuutonta vaatia ylimmältä johdolta edes alkeellista loogista päättelykykyä? Omasta mielestäni ei.

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi

Nimeltä mainittu henkilö ei kuulu ylimpään johtoon.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #7

Ei kukaan ole niin väittänytkään, vaan puhuttiin hänen kaltaisistaan johtohenkilöistä. Hägglund on kuitenkin kuulunut ylimpään johtoon ja siellä ylimmässä johdossa on ollut ja on edelleen hänen kaltaisiaan puutteellisella ajattelukyvyllä varustettuja henkilöitä.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #7

Kuten Juhanikin jo kommentoi, puhuin Hägglundin kaltaisista ihmisistä. Tiedän kyllä Hägglundin olevan eläkkeellä, mutta on vaikeaa uskoa, etteivätkö Hägglundin järkeilyä kompattaisi pääesikunnassa. Jos ei, niin sieltä todennäköisesti kuultaisiin ainakin kommentteja reserviläispohjan kasvattamisesta laajentamalla asevelvollisuus myös naisiin.

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi

Noin yleisesti ottaen voi todeta, että sotavoima, jossa alaiset valitsevat johtajansa, ei ole koskaan toiminut missään.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Esimerkiksi merirosvot aikoinaan äänestivät johtajansa ja he kuitenkin valloittivat kaupunkeja. Visiollasi ei liene paljoa perusteita.

Vastineeksi voidaan kuitenkin sanoa, että sotavoima, jossa alaiset eivät kunnioita johtajaansa, ei ole koskaan toiminut missään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset