Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Tavallinen mielipide maahanmuutosta

Suomalaisella maahanmuuttopolitiikalla ei ikävä kyllä ole selkeää suuntaa eikä tarkoitusta. Koska maahanmuuttokeskustelun tahallinen polarisointi on muuttunut helpoksi tavaksi kerätä ääniä, ei ratkaisuja maahanmuuton haasteisiin edes yritetä etsiä. Maailmaa halaava ”mokuttava vihervasemmisto” ei suostu näkemään maahanmuuton ongelmia kenenkään muun kuin rasististen suomalaisten syynä. ”Rasistiset ja fasistiset” kansallismieliset taas eivät kykene peittelemään patologista vihaansa valitsemansa kansallisuuden, etnisyyden tai uskonnon edustajia kohtaan. Maahanmuuttopolitiikalta konkreettisia tuloksia odottava suomalainen ei uskalla liittyä keskusteluun, koska edellä mainitut leimat ovat valmiina jokaiselle, joka ei varauksettomasti myötäile ääriryhmien näkemyksiä.

Mitäpä jos maahanmuuttopolitiikkamme perustuisikin tunteisiin vetoavan ja populistisen suunpieksännän sijaan rationaaliseen ja moraalisesti kestävään analyysiin?

Humanitäärinen maahanmuutto

Humanitäärisen maahanmuuton ydinajatus tulisi olla turvapaikan antaminen ihmisille, jotka ovat välittömässä hengenvaarassa kotimaassaan, ja jotka oletusarvoisesti palaavat kotimaahansa sen taas stabiloiduttua poliittisesti. Tähän maahanmuuton muotoon liittyy vastaanottajamaan vastuu tulijoiden onnistuneesta kotouttamisesta suomalaiseen yhteiskuntaan sekä pakolaisen itsensä vastuu tehdä kaikkensa tänne kotoutuakseen. Epäonnistuneen kotoutumisen seuraus on maahanmuuttajien työttömyyden ja yhteiskunnallisen eristäytymisen aiheuttamat sosiaaliset ongelmat, joista kärsivät niin maahanmuuttajat, suomalaiset veronmaksat kuin koko kansantaloutemme. Epäonnistuneen kotoutumisen seuraukset antavat myös pontta muukalaisvihalle, maahanmuuttovastaisuudelle ja rasismille.

Koska Suomella on rajalliset resurssit pitää huolta tänne muuttavista avuntarvitsijoista, ei ovemme voi olla auki kaikille tulijoille, kuten me idealistit ehkä haluaisimme. Toisaalta suurin osa meistä myöntänee moraalisen velvollisuuden auttaa hädänalaisia ihmisiä, jolloin emme voi automaattisesti sulkea rajojamme kaikilta apua tarvitsevilta. Humanitäärisen maahanmuuton volyymiä ei tulisikaan säännellä määräperusteisilla kiintiöillä, vaan resurssiemme ja onnistuneiden kotiuttamistulosten funktiona. Uudessa systeemissä uusien tulijoiden ensimmäiseksi valintakriteeriksi voitaisiin ottaa perheenyhdistämiset ja toissijaiseksi kriteeriksi esimerkiksi alle 10-vuotiaiden tyttöjen maahan ottaminen. Naisten koulutustason paranemisen ollessa merkittävin mittari kolmannen maailman maiden kehityksessä olisi suomalaisen korkeakoulutuksen saaneilla naisilla kotimaahansa palatessaan suurin mahdollinen vaikutus kyseisen maan kehittymiseen.

Sitä mukaa kun humanitääriset maahanmuuttajat ovat oppineet kielemme, saaneet koulutuksen ja saavuttaneet tyydyttävän työllisyysasteen, voimme avata ovea uusille avuntarvitsijoille. Ghettoutuminen, yliedustus rikostilastoissa ja sopeutumattomuus kulttuuriimme ovat vain pienen maahanmuuttajajoukon ongelmia, mutta meillä on velvollisuus ratkaista pienetkin ongelmat ennen kuin ne eskaloituvat mm. Ranskassa ja Ruotsissa näkemällemme tasolle. Tämä analyyttinen toimintamalli auttaisi meitä myös tunnistamaan parhaat kotouttamismetodit maahanmuuton kustannusten alentamiseksi, jolloin kapasiteettimme auttaa kasvaisi.

Näin kotouttamisjärjestelmämme palvelisi humanitäärisiä maahanmuuttajia tehokkaasti eivätkä maahanmuuttoon liittyvät potentiaaliset ongelmat voisi kasvaa liian suuriksi saati hallitsemattomiksi. Kun suomalaiset veronmaksajat kokevat maahanmuuton aiheuttamat kustannukset kohtuullisiksi ja järjestelmän toimivaksi ja oikeudenmukaiseksi kaikkia osapuolia kohtaan, ei eri maahanmuuttajaryhmiin kohdistetulle populistiselle vihalle löydy itämisalustaa.

Suuret konfliktit, ja niiden aiheuttamat pakolaisvirrat, eivät ratkea pakolaiskiintiöitä kasvattamalla tai sulkemalla maahanmuuttajayhteisöjä lähiöihin syrjäytymään, vaan lähinnä keskittävät avun vain harvoille onnekkaille. Jos katsomme velvollisuudeksemme auttaa, kuten mielestäni pitäisi, olisi parempi ottaa osaa konfliktien lopettamiseen esimerkiksi YK:n mandaatilla tehtävin rauhanturvaoperaatioin tai viime kädessä länsimaiden sotilaallisen intervention kautta. Ikävä kyllä yhdenkään hirmuhallinnon aiheuttama inhimillinen kärsimys ei ole loppunut perustamalla pakolaiskeskuksia susirajalle, vaan poistamalla kyseisen hallinnon johtohahmot vallasta. Sama tulee koskemaan myös mm. ISIS:n ja Robert Mugaben hirmuhallintoja, jotka kaatuvat vasta niiden johtajien kaatuessa.

Työperäinen maahanmuutto

Jos suomalaisella yrityksellä on tarve työvoimalle, tulee palkkaamisen olla ns. ilmoitusluontoinen asia, oli työntekijä rekrytoitu mistä tahansa päin maailmaa. ”Suomalaiset ensin!”, huudahtaa hyvää tarkoittava suomalainen. Varmasti suomalaiset yritykset työllistävät mieluummin suomalaisia kuin kielimuurin ja kulttuurishokin kanssa painivia ulkomaalaisia, mutta tosiasia kuitenkin on se, että rakenteellisen työttömyyden riivaamat työmarkkinamme eivät pärjää ilman ulkomaista rekrytointia. Etniset kiintiöt myöskin jäykistävät työmarkkinoita, joiden pitäisi olla mahdollisimman joustavia kunnolla toimiakseen. Loppujen lopuksi vain yrittäjällä tulee kuitenkin olla oikeus päättää, kenen käsiin yrityksensä hyvinvoinnin ja tulevaisuuden laskee, hänhän ne yritystoiminnan riskitkin kantaa.

Yhteiskuntamme tarjoamien etujen ja palveluiden laskelmoidulta hyödyntämiseltä vältytään niin, että työperäinen maahanmuuttaja vapautetaan työntekijän eläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksuista. Hänelle ei myöskään tarjota noilla veroilla kustannettuja palveluita, vaan velvoitetaan kustantantamaan ne palvelunsa henkilökohtaisella vakuutuksella tai työnantajansa kautta. Jos maahanmuuttajan työsuhde päättyy eikä hän löydä uutta työpaikkaa, voi hän jäädä maahan omalla kustannuksellaan tai poistua maasta.

Karkoitus on rikollisen valinta

Kuvitellaan, että naapurisi tulee ovellesi pyytämään yösijaa, koska puolisonsa on ollut humalassa ja lyönyt taas kerran. Tietysti empaattisena ja humaanina ihmisenä käytät naapuria autollasi terveyskeskuksessa tikattavana, tarjoat hänelle ruokaa, pedin sekä perheesi antaman tuen vaikeana hetkenä. Jos tämä henkilö seuraavana aamuna tukistaisi lapsiasi ja löisi puolisoasi, niin olisiko hän edelleen tervetullut nauttimaan perheesi vieraanvaraisuudesta vai poistaisitko hänet talostasi?

Oikeusjärjestelmämme perimmäinen tarkoitus on suojella Suomen rajojen sisäpuolella kaikkien ihmisten oikeutta itsemääräämis- ja omistusoikeuteensa. Jos kotimaansa väkivaltaa karussa, tai muuten vain vieraana, oleva henkilö loukkaa Suomessa kanssaihmisensä oikeuksia, niin kyseisen henkilön voitanee katsoa tehneen tietoisen valinnan paluustaan kotimaahansa. Meillä muilla Suomessa asuvilla ei ole moraalista velvollisuutta kantaa estettävissä olevaa riskiä joutua sijaiskärsijöiksi heille, jotka eivät pysty kunnioittamaan niin yksinkertaista ja moraalisesti universaalia periaatetta kuin ihmisen oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen.

”Mihin suomalaisen rikolliset sitten karkoitetaan?”, kysyy hyvää tarkoittava suomalainen. Suomalaisina veronmaksajina olemme tietysti vastuussa suomalaisten rikollisten vankeinhoitojärjestelmälle aiheuttamista kustannuksista, mutta en näe kestävää perustetta tehdä meistä maksajia ulkomaisten rikollisten kohdalla.

Olet maahanmuuttaja ja ymmärrät, että voimassa olevat säännöt ovat peilaavat Suomessa vallitsevaa moraalia ja pystyt kunnioittamaan vieraanvaraisuuttamme noudattamalla laatimiamme sääntöjä? Hienoa, tervetuloa Suomeen! Olet ylittänyt vieraanvaraisuutemme rajat esimerkiksi riistämällä kanssaihmiseltä oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen? Olet valintasi tehnyt ja kannat itse vastuun mahdollisen karkoittamisesi seurauksista, kuten kulttuurissamme koetaan oikeudenmukaiseksi.

Uskon, että myös maahamme tulevat maahanmuuttajat kokisivat tällaisen menettelytavan oikeudenmukaiseksi. Maahanmuuttajia yksilöinä ja omien valintojensa vastuunkantajina kohteleva järjestelmä myös veisi pohjaa maahanmuuttajaryhmiin kohdistetuilta negatiivisilta yleistyksiltä.

Vain integroituminen oikeuttaa kansalaisuuteen

Koska paikallisen kielen osaaminen ja lakien kunnioittaminen ovat myönteinen merkki maahanmuuttajan sopeutumisesta uuteen kotimaahansa, tulisi kansalaisuus myöntää ainoastaan suomea kiitettävästi puhuvalle, omasta toimeentulostaan huolehtivalle ja törkeisiin väkivaltarikoksiin tai toistuviin rikoksiin syyllistymättömälle maahanmuuttajalle. Jos edellä mainitut ehdot eivät täyty, ei maassa vietetty aika tai historiamme tunteminen ole merkittäviä kriteereitä kansalaisuuden suhteen. Kun maahanmuuttaja on demonstroinut käytöksellään olevansa suomalaisten luottamuksen arvoinen, voidaan hänelle myöntää kansalaisuus, joka takaa pysyvästi täysivaltaisen suomalaisen oikeudet ja velvollisuudet.

 

Edellä mainitun ei ole tarkoitus olla tyhjentävä vastaus kaikkiin maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin, mutta katsoisin esitetyn kuitenkin olevan monella tapaa perustellumpi järjestelmä kuin nykyinen ehkäistävissä olevia ongelmia aiheuttava maahanmuuttosysteemimme, joka osaltaan aiheuttaa tarpeetonta poliittista vastakkainasettelua. Olen itse asunut kolme vuotta Yhdyvalloissa jotakuinkin edellämainitun järjestelmän alaisuudessa ja koin sen moraalisesti perustelluksi niin itseäni kuin isäntämaani veronmaksajia kohtaan. Maahanmuuttopolitiikkamme on oltava toimivaa ja oikeudenmukaista niin maahanmuuttajille kuin meille Suomessa jo asuvillekin, vain niin järjestelmän oikeutus voi nauttia kansalaistne luottamusta jatkossakin.

Muista äänestää viisaasti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (84 kommenttia)

Käyttäjän ToniTervo kuva
Toni Tervo

Muilta osin viisasta tekstiä, mutta maahanmuuttajan eläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksuista vapauttaminen johtaisi työmarkkinoiden kahtiajakautumiseen.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Eläkemaksut voitaisiin maksaa kotimaahan tai jonnekin muualle muuttavalle henkilölle takaisin niinkuin vähän matkarahoiksi vaikkapa 3 osassa 1 vuoden aikana.

Käyttäjän ToniTervo kuva
Toni Tervo

Kyllä minäkin ottaisin vastaan maksetut eläkemaksuni ja varautuisin vanhuuteen itse.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Saattaa hyvin olla. Ehkäpä meidän olisi aika muuttaa koko verotusjärjestelmäämme sellaiseksi, että työntekijän maksut maksaisi nimenomaan työntekijä eikä työnantaja?

Pekka Heliste

"Yhteiskuntamme tarjoamien etujen ja palveluiden laskelmoidulta hyödyntämiseltä vältytään niin, että työperäinen maahanmuuttaja vapautetaan työntekijän eläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksuista. Hänelle ei myöskään tarjota noilla veroilla kustannettuja palveluita, vaan velvoitetaan kustantantamaan ne palvelunsa henkilökohtaisella vakuutuksella tai työnantajansa kautta. Jos maahanmuuttajan työsuhde päättyy eikä hän löydä uutta työpaikkaa, voi hän jäädä maahan omalla kustannuksellaan tai poistua maasta."

Suomen pitää näköjään erota EU:sta YK:sta ja irtisanoa kaikki vero-ja sosiaaliturvasopparit

Ja perustuslakiakin pitäisi muokata niin,että se koskee vain Suomen kanslaisia , ei kaikkia maassa asuvia.

Katsoin ajankohtaisohjelmaa ja siin LaasilaTiaknojan edustaja väitti pokkan, että he saisivat Aasiasta oitis työntekijän .Jo lento kestää 10-15 tuntia ja vähän joudutaan sielläkin järjestelemään asioita ennen kuin lähtö onnistuu

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Huonoista sopimuksista tietysti pitää pystyä sanoutumaan irti tarvittaessa. Ajattelin, että olisi itsestään selvää, että EU-kansalaisten kohdalla pätisi ne nykyiset EU-kansalaisia koskevat sopimuset.

Kuten jo sanoin, olen itse ollut USA:ssa kolme vuotta tällaisen järjestelmän "armoilla" ja viimeksi kun tarkistin, niin USA oli vielä YK:n jäsen eikä siellä liene järjestelmän ylläpitäminen vaatinut aivan noin radikaaleja toimenpiteitä?

Jouko Silvennoinen

Se että työnantajalla olisi oikeus ottaa työntekijä mistä vaan on aika riskaabelia, ensinnäkin meillä on noin 0,5 milj. työtöntä ja kuten olemme saaneet nähdä ahneus ajaa tekemään vaikka mitä liian suuri osa työnantajista ajaa todella härskiä työllisyyspolitiikkaa eli palkkoja alle minkäänlaista toimeentulo mahdollisuutta.
Ja missä on se tarve ns.työperäiselle maahanmuutolle ei missään.Entäpä nämä muut kaikkia en oikein ymmärrä, miten olisi jos ei minun vanhempani olisi tätä maata puolustaneet, vaan olisivat lähteneet vaikka jenkkeihin notkuvien pöytien ääreen.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Olkoon se työnantajan päätettävissä kuinka riskaabelia työvoiman rekrytointi mahtaa olla. Rakenteellisen työttömyyden ongelmia ei ratkaista laittamalla rajoja kiinni ja rajoittamalla yrittäjien oikeutta etsiä parasta mahdollista työvoimaa.

Pekka Heliste

Integroituminen on satua, ei sellsiat tule tapahtumaan.Singapore ja Malesia ovat hyvi esimerkkejä , ne ovat rikkaista ja kehittyneitä mutta 1000 vuodessa eivät kiinalaiset, malaijit ja intialiset ole integroituneet vaan maissa on käytännössä kolme kansaa samassa valtiossa

http://mvlehti.net/2015/03/22/verkkouutiset-debunk...

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Jospa pysyttelisimme Suomessa? Meillä on kymmeniätuhansia yhteiskuntaamme integroituneita maahanmuuttajia, joten integroituminen on kyllä ihan todistettavasti mahdollista.

Pekka Heliste

Soininvaara paljastaa blogissaan maahanmuuton todellisen tarkoituksen

Tarkoitus on luoda maahan paarialuokka, joka huolehtii siitä, että eliitillä on halpoja palveluita

"Humanitaarinen maahanmuutto on helpottanut merkittävästi työvoimapulaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Onko tämä oikein vain väärin? Toisena vaihtoehtona olisi ollut nostaa bussikuskien palkkaa. Palkat olisivat paremmat ja bussimatkat kalliimpia. Ulkomaisen työvoiman tarjonta pitää matalia palkkoja matalina ja toisaalta hyödykkeiden hintoja halpoina. "

http://www.soininvaara.fi/2011/08/01/hallitus-jarr...

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

On totta, että kielitaito on merkki sopeutumisesta, mutta en kyllä vaatisi kiitettävää kielitaitoa kansalaiselta. Mitä tarkoitat kiitettävällä?

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Komppaan. Tuolla perusteella pitäisi kyllä aika monet kantasuomalaisetkin paiskata samantien kielikurssille. Savosta ihan kaikki!

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Tuohon kysymykseen minulla ei ole vastausta. Kiitettävällä voi varmaankin ajatella tarkoitettavan sellaista kielitaitoa, että pärjää työssään ja jokapäiväisessä elämässä suomeksi.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Toisaalta on myös niin, että työ tekijäänsä opettaa ja kielitaito kehittyy juuri töitä tehdessä. En tietenkään kannata, että täysin kielitaidottomalle töitä annettaisiin tuosta vain, mutta tämäkin seikka kannattaa pitää mielessä. Olen sellaistakin kuullut, että ihan korkeasti koulutetut työperäiset maahanmuuttajatkin kärsivät Suomessa siitä, että moniin töihin on älyttömän kova suomen kielen vaatimus ihan vain periaatteesta. Ehkä joskus jonkinlainen jousto voisi olla paikallaan, ala -ja työpaikkakohtaisesti tietenkin.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #21

Ne palkattavan halutut ominaisuudet päättää työnantaja. Jos he haluavat palkata kielitaidottoman, niin siitä vain. Ja jos he haluavat pitää tiukkaa linjaa suomen kielen osaamisen suhteen, niin sekin on heidän oma asiansa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #23

Ja kun kielitaidoton pistetään pihalle niin hän ajautuu sossun ruokittavaksi ja kouluettavaksi ja sopeutettavaksi

Maahanmuuttajat ovat kuin kesäkissoja, kun niihin kyllästytään niin ne hyälätään muidne huoleksi

Niinpä mamujen työttömyysaste on 25 % kun kantasuomalaisten on 10 %.Eli kulut ovat suuremmat kuin tuotot.

Piraatit haluavat syytää veroeuroja kankkulan kaivoon.

Ei täällä muillakan ole rajatonta valinnanmahdollisuutta vaan on käyetttävä niitä resursseja mitkä ovat käsissä

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #27

En rehellisesti sanottuna ole enää ollenkaan kärryillä mistä mahdat puhua.

Tarkoitushan on nimenomaan muuttaa nykyinen järjestelmä sellaiseksi, että maahanmuuttajat integroituvat ja työllistyvät maassamme mahdollisimman hyvin. Samalla estetään keinot hyväksikäyttää sosiaalitukijärjestelmäämme sekä poistaa täältä ne, jotka eivät pysty sopeutumaan sääntöihimme.

Siis nimenomaan ei euroja kankkulan kaivoon, vaan tehokkaampaan käyttöön.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #38

Olen asunut monessa maassa eivätkä etniset ryhmät integroidu koskaan toisiinsa, ei ainakaan muutamassa sadassa vuodessa.

Esimerkiksi Malesia koostuu malaijeista, kiinalaisista ja inkkareista.He ovat asuneet maassa yhdessä jo 500 vuotta jaenemmänkin ja silti väestöryhmät elävät erillään, jokainen puhuu omaa kieltän ja pääosin käydään eri kouluja etc

Integraatio on kuvitelmaa ja haihattelua

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #38

Ja jos katsotaan mitä tahnsa maata niin maahnamuuttaja on se ensimmäinen joka lentää pihalle

Ja kun meillä on 500000 työtöntä ja heille yritetään keksiä kaikenlaista kuristusta ja kyykytystä

Voit olla varma, että tällä menolla meillä on edessä tilanne, jossa Suomi kaatuu väkivaltaan.Kyllä se kantasuomalisellakin pysyy ase kädessä tarvittaessa

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #23

Yhteiskunnassa hyvin harva on "oma asia". Juuri siksi olemme yhteiskunta, emme lauma yksilöitä.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #33

Tuo nyt ei vielä riitä alkuunkaan perusteluksi sille, miksi yrittäjää pitäisi estää palkkaamasta haluamansa työntekijä. Osaisitko jäsennellä asiaa hieman paremmin argumentein, koska logiikallasi mikä tahansa itsemääräämisoikeuden muoto voitaisiin kieltää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #39

Näinhän voidaankin. Ihan mikä tahansa.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #40

No tietysti voidaan, mutta ei moraalisesti perustellusti. Erikoista, että haukut minua kommunistiksi, mutta haluat itse näytät haluavan valtion puuttuvan esimerkiksi siihen, keitä yrittäjät saavat palkata.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #51

Missä minä olen ketään haukkunut? Käsittääkseni itse mainitsit kommunismin täällä - oliko se haukkumista?

Missä minä olen sanonut, että ylipäätään haluan jotain? Totesit itse tuossa, että on eri asia, miten asiat ovat ja miten niiden pitäisi olla. Minä totesin, miten asiat ovat. Se, miten niiden pitäisi olla, on asia, josta on erilaisia mielipiteitä. Toiminnasta sopimista kutsutaan sitten yhteisten asioiden hoitamiseksi.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #52

Kirjoitit 10.58 viestissäsi: "Palkkatasolla ja koulutusasolla ei markkinatlaoudessa ole ytheyttä. Moinen väite on puhdasta kommunistista ajattelua."

Minä en ole maininnut kommunismia kirjoituksessani ennen sitä.

Koska asiasta näyttää olevan epäselvyyttä, niin haluatko sinä, että työnantajalla on oikeus palkata haluamansa työntekijä vai ei? Onko se yrittäjän oma asia, jonka pitää antaa olla oma asiansa vai pitääkö sitä ruveta säätelemään?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #54

Tere Sammallahti 25.3.2015 10:39:

"Puheet paarialuokasta ja eliitistä ovat yleensä leimallisia juuri kommunisteille, joten kannattaa tarkkailla omaa retoriikkaa."

Työnantajalla on oikeus palkata haluamansa työntekijä laillisin reunaehdoin. Sitä säädellään jo nyt. Ja hyvä on, että säädellään.

Työnantajalla, ,kenelläkään, ei ole esimerkiksi oikeutta palkata minua lääkäriksi aivokirurgiakeskukseensa. Onneksi. Pidän sääntelyä jopa loistavana.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #57

Emme varmaankaan puhuneet pätevyysvaatimuksista luopumisesta? Koska softafirma tuskin palkkaa koodaustaidotonta työntekijää tai kuljetusfirma ajokortitonta, niin kommenttisi voitanee katsoa ennemminkin näsäviisasteluksi.

Minä en ole puhunut mistään muusta kuin siitä, että yrityksillä tulee olla oikeus palkata haluamansa työntekijä kansallisuuteen katsomatta. Se on eri asia kuin antaa jokaiselle oikeus toimia minkä tahansa ammatin harjoittajana.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #62

Ajokortin voi monessa maassa hankkia maksamalla vähän viranomaiselle, bussissa voi monetsi todeta, että kortti on ostettu, ei hankittu laillisesti.

Sama koskee muitakin pätevyyksiä:Kun työvoimaa kerätään maailman korrutoituneimmista maista niin mitään takeita pätevyydestä ole

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #68

Noin 30 % Intian lääkäreistä on vailla minkäänlaista koulutusta. Pätevyysvaatimukset ovat yksiselitteisesti kilpailunrajoitusmekanismi.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #68

EU:n ulkopuolinen ajokortti ei nähdäkseni kelpaa Suomessa. Lienet varsin vaativa asiakas, jos pyydät kuskilta ajokorttia näytille aina, kun astut bussiin. Vai miten voit tietää, onko kyseisen henkilön ajokortti hankittu laittomin keinoin?

Sitäpaitsi näiden asioiden tarkistaminen on edelleen yrityksen omalla vastuulla ja heidän etunsa. Tuskin bussifirmalla on erityistä kannustinta palkata "maailman korruptoituneimmilta alueilta" kuskeja. Koko keskustelu on aika naurettavaa tolppien siirtelyä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #73

Ainoa valtio, jossa annettu ajokortti ei kelpaa Suomessa, on Tansania.

Sinun kannattaa ottaa asioista selvää ennen kuin yrität olla nokkela.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #75

Niin, ulkomaisella ajokortilla saa täällä ajaa väliakaisesti yhden vuoden ajan. Puhe oli ammattikuskeista, siis bussikuskeista, joten kontekstista ei ollut jälleen kerran epäselvyyttä kuin sinulle. Onko todellakin noin vaikeaa edes yrittää keskustella asiallisesti?

Tekstisi eivät näytä liittyvän aloitukseeni mitenkään, vaan kyseessä vaikuttaa olevan lähinnä patologinen tarve vängätä joka asiassa vastaan vaikkei oikein ole syytäkään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #80

Jos haluat keskustella jostain muusta kuin mistä keskustelet, kirjoita siitä, mistä haluat keskustella. Älä jätä lukijan arvailtavaksi, mitä "oikeasti" tarkoitat.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #62

Ahaa, nyt tarkoititkin jo "rajoitettua" rekrytointia, kansallisuuden huomioimista. Olisit heti sanonut. Minulla kun ei ole - päinvastoin kuin useilla muilla keskustelijoilla Puheenvuorossa - tapana olettaa kirjoittajien ajatuksiksi muuta kuin mitä he ovat kirjoittaneet.

No, minä olen toista mieltä. Me elämme yhteisössä, ja yhteisönä meillä on oikeus asettaa oman yhteisömme jäsenet etusijalle. Se on jopa jokaisen velvollisuus. Toiset toki haluavat velvollisuudestaan luistaa.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #69

Mitä ihmeen rajoitettua rekrytointia ja kansallisuuden huomioimista? Sinulle näyttää olevan mahdotonta ymmärtää toisten kirjoituksia niin kuin ne on kirjoitettu. Ensin pistät sanoja toisten suuhun ja sitten hyökkäät itse keksimiäsi olkiukkoja vastaan.

Minusta jokainen firma saa palkata juuri sen ihmisen, kenet haluavat. Se on sitten eri asia, antaako laki mahdollisuuden rekkakuskille toimia kirurgina ja ajokortittoman kirurgin rekkakuskina. Mutta ei sen tarvitse vaikuttaa siihen, keitä yritys saa palkata.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #72

Minäkö laitan sanoja suuhusi? " Se on sitten eri asia, antaako laki mahdollisuuden rekkakuskille toimia kirurgina ja ajokortittoman kirurgin rekkakuskina. Mutta ei sen tarvitse vaikuttaa siihen, keitä yritys saa palkata."

Totta kai saa palkata, mutta miksi palkkaisi siis jonkun, joka ei saaa toimia tehtävässä, johon joku pitäisi palkata?

Yritäpä nyt ensi kerralla ensinmiettiä, mitä kirjoitat, ja kirjoittaa vasta sitten.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #74

"Totta kai saa palkata, mutta miksi palkkaisi siis jonkun, joka ei saaa toimia tehtävässä, johon joku pitäisi palkata?"

Ei sillä ole mitään väliä, mitkä syyt siellä taustalla mahtaisivat olla. Palkatkoon kenet haluaa, sehän se pointti on koko ajan ollut.

Alkaa Joukonkin ulosanti olla sitä luokkaa, että eiköhän tämä ollut tässä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #81

Annoin sinulle linkin kansantalouden persuteisiin tutustumista varten. Koska aihe on sinulle vieras, suosittelen siieh syventymistä ennen kuin alat esittää, miten sitä pitäisi sorvailla.

Käyttäjän Juha-MattiKarppi kuva
Juha-Matti Karppi

Rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkoituksiin lisäisin omasta puolestani pientä tarkennusta.

Karkoituksen pitäisi tapahtua ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittujen kohdalla. Määrittävänä tekijänä tulisi olla onko rikokseen syyllistynyt (tekohetkellä) Suomen kansalainen.

Tällöin saataisiin rajattua pois rasismi ja tuo "mihin suomalaisen rikolliset sitten karkoitetaan?" -kysymys. Vankeusrangaistus on kuitenkin aina viimeinen ja huonoin mahdollinen vaihtoehto, ja tehdään aina yhteiskunnan turvaamiseksi. Siinä yhteiskuntaan sopeutumaton suljetaan pois. Maan kansalaiset suljetaan yhteiskunnasta vankilaan, ja ne joilla ei kansalaisuutta ole suljetaan yhteiskunnasta karkoituksella.

Ihmisillä on muutenkin eri oikeuksia ja velvollisuuksia kansallisuuden mukaan, mm. asepalvelus ja äänioikeus. Se ei perustu etniseen taustaan, uskontoon tms. vaan muodolliseen juridiseen asemaan. Karkotetuksi voi siis tulla saksalainen tai turkkilainen, tai saksanturkkilainen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"tosiasia kuitenkin on se, että rakenteellisen työttömyyden riivaamat työmarkkinamme eivät pärjää ilman ulkomaista rekrytointia."

VOisitko avata hieman tätä?

Lyhyesti: Millä aloilla Suomessa ei ole koulutettua työvoimaa työttömänä omasta takaa?

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Ei ole joko koulutettuja, halukkaita tai muuten vain sopivia kaikilla niillä aloilla, joilla ulkomaalaisia työskentelee. Toisaalta koulutukseltaan sopivatkaan eivät välttämättä automaattisesti halua toimia juuri siinä toimessa, mikä on avoimena. Varmaankin tuolla high-techin puolella kysyntä on akuutimpaa ammattitaidon puolesta ja taas monilla matalan koulutustason aloilla taas kyse on esimerkiksi palkoista.

Pekka Heliste

Suomessa on haettu vuosittain oleskelulupaa n 2000-4000 asiantuntijalle, ja kaikki hakijat ovat saaneet luvat, yhtään ei ole hylätty

Nokia aloitti aikoinaan käytännösä ja jos viitsii kirjoittaa hakemukseen asiantuntija niin lupa heltiää oitis ilman tarveharkintaa ja kortistojen perkausta.

Mutta kyllä asiantuntijankin yluppa voi viivästyä esim supotarkistukset tai jokin viite taustassa terrorismiin tai rikollisuuteen ainakin hidastaa maahantuloa.

Mutta esim kun entinen työnantajani ulkoisti töitä intialaisille niin he olivat maassa kahden viikon kuluttua sopparin allekirjoittamisesta.

Eikä pienipalkkaisuus ole este hakemiselle , kun pistin pienipalkkaisen asiakaspalvelijan paikan haluun niin kahdessa viikossa kertyi 200-400 hakemusta
ja jos pisti lehteen ja vähän pidemmän haluajan niin tuli 500-700 hakemusta.

Eipä tuollaista määrää kukaan jaksa perkata ja niinpä hakua rajattiin iällä eli vain 25-35-vuotiaat jäivät.Silloinkin heitä oli 200-300.Näistä 7-8 pääsi haastatteluun ja 2-3 testiin ja yksi palkattiin.

Olen palkannut satoja ihmisiä, mutta ei valmista löydy koskaan , aina tarvitaan myös koulutusta esim kuluttajapuolella kesti tietojärjestemä ja tuotekoulutus 2 viikkoa ennen kuin pääsi puikkoihin toisen ohjauksessa ja yrityspuolella 6 viikkoa

Nykyään tynantajat luulevat/vaativat, että löytyy valmiita . Ja sopiva on suhteellinen käsite, ei tavisten hommiin tarvitse löytää 100 % sopivaa, silloin toiminta kärsii siitä ettei ole henkikuntaa eikä aikaa hakea sitä parasta ole rajattomasti

Enemmän nuo rekrytointiongelmat kertovat, että toimintaa ei tunneta, johtaminen on hukassa , eikä yleensäkään ammattitaito riitä rekrytoinnin hoitamiseen

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #20

Kuten jo todettua, vastuu rekrytoinnista tulee olla yrityksillä eikä heidän käsiään tule tässä asiassa sitoa minkään sortin kiintiöillä. Ulkomaisten työntekijöiden kohdalla lupahakemuksen tulee olla mahdollisimman kevyt ja kivuton. Kaikki muu on puhetta aiheen vierestä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"monilla matalan koulutustason aloilla taas kyse on esimerkiksi palkoista."

Naulan kantaan. Työvoimapulaa ei siis ole, työvoimalle vain ei haluta maksaa.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #22

Työvoimalle varmasti halutaan maksaa. Suurin osa työllistämisen kustannuksista menee kuitenkin kaikkeen muuhun kuin työntekijälle tai työnantajan katteeseen. Perustulo- tai perustilimalli sekä työnantajamaksujen karsiminen ratkaisisi nämä ongelmat, koska työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa eikä työlle näin ollen tarvitsisi enää asettaa minimiä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #26

"Suurin osa työllistämisen kustannuksista menee kuitenkin kaikkeen muuhun kuin työntekijälle tai työnantajan katteeseen"

?????

"eikä työlle näin ollen tarvitsisi enää asettaa minimiä."

?????????????????????

EDIT: Tyvoimalle aivan 100 % ei HALUTA maksaa yhtään mitään. Sen sijaan sille on PAKKO maksaa. No, orjuuden ollessa sallittua, ei ole.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #28

Jokainen oman tuntilaskutushintansa, yrityksensä kateprosentin ja palkkansa tietävä voi laskea paljonko työn laskutushinnasta jää työntekijälle ja työnantajalle. Tämä nyt on sellaista perustason huttua, että toivoisin sinun ottavan asiasta itse selvää. Toimihenkilöpuolella tyypillinen esimerkki voisi olla vaikkapa 75 euron tuntilaskutushinta, 18 euron tuntipalkka ja 15 % kate, ei muuta kuin laskinta kouraan.

Minimipalkkaa ei olisi tarvista asettaa, jos perusturva kuuluisi automaattisesti kaikille ja tuet leikkautuisivat lineaarisesti jokaista tienattua euroa kohden esimerkiksi 40-50 %. Onko tässä jotain epäselvää?

Tietysti väki haluaa maksaa ostoistaan mahdollisimman vähän, mitä sitten? Kysynnän ja tarjonnan laki kuitenkin asettaa työlle jonkinlaisen hinnan, aivan samoin kuin tuotteille ja palveluillekin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #41

Eihän tässä mitän epäselvää. Tuossa edellisessäsi ole.

Mutta noinhan se on: on muitakin kuluja kuin työpalkka. Sen sijaan ei ole muita kuin menot ja kate. Toisaalta myyntikate, toisaalta käyttökate. Tuo on nyt sitä perushuttua.

Edelllisessä et myöskään puhunut minimipalkasta, vaan työn minimistä, mikä aiheutti hämmennystä. Minimipalkkalakiahan Suomessa ei ole, joten asia on siltä osin kunnossa. Palkat ovat 100 % määräytyneet markkinoilla.

Hinnanmääräytymistekijöitä on kolme: Kysyntä, tarjonta ja ostajan maksukyky.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #43

Palkat, jotka sovitaan kolmikannassa, eivät ole mitään markkinoilla määräytyneitä palkkoja. Minimipalkkalainsäädäntöä ei ole enkä sellaista ole väittänytkään, vaan minimipalkat on kirjattu työehtosopimuksiin, ts. on olemassa vähimmäismäärä minkä työsuoritteesta voi tietyillä aloilla maksaa. Tällaista mekanismia ei tarvita perustulon tai perustilin kanssa, kun yksilön on vaivatonta hankkia itselleen lisätuloja hieman huonommin palkatullakin työllä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #63

Perustulo on yritystuki,joka ylläpitää tehotonta ja tuottamasta toimintaa

Perustulo pudottaa palkkatasoa perustulon verran

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #64

Perustulon tarkoitushan on korvata nykyinen byrokraattinen tukijärjestelmä ja purkaa kannustinloukkuja. Perustuloahan ei myönnetä yrityksille, sen verran pitäisi tietää ennen kuin ottaa kantaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #63

"Kolmikantapalkat" ovat nimenomaan markkinoilla syntyneitä palkkasopimuksia. Minimipalkat ovat siis vapaasti markkinoilla sovitut. Sellaiseksi voidaan osapuolten halutessa sopia vaikka euro/tunti. Mitään estettä sille ei ole.

Myös perustulo on osa markkinamekanismia. Millä ajattelit, että se rahoitettaisiin?

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #70

En usko, että ymmärrät mitä tarkoittaa "vapaat markkinat". Oletetaan, että 48" LED-televisioiden kuluttajahinnaksi päätettäisiin televisiotehtaiden liiton ja kuluttajien liiton välisissä neuvotteluissa 2000 euroa. Olisiko hinta silloin syntynyt markkinoilla? Ei tietenkään olisi, koska hintoja ei silloin sovittaisi kuluttajan ja jälleenmyyjän kesken eikä kuluttajalla olisi mahdollisuutta kilpailuttaa jälleenmyyntiliikkeitä.

Ei kolmikanta edusta vapaita markkinoita vaan nimenomaan suunnitelmataloutta.

Perustulo rahoitettaisiin varmaan siitä samasta kassasta mistä perusturva tänäkin päivänä rahoitetaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #78

Et ilmeisesti ymmärrä kansantalouden perusasioita.

Ensiksikin, täysin vapaat markkinat ovat avoimen sodan synonyymi. KAIKKI muut markkinatilanteet ovat suunnitelmataloutta, säänneltyä.

TOiseksi, kaikki sopimukset tehdään vapailla markkinoilla, jos niitä ei lainsäädännöllä määrätä tehtäväksi rajoitetusti. Niin myös tuo esittämäsi lapsellinen esimerkki on periaatteessa markkinalähtöinen. Jälleenmyyjien kesken sitten kilpaillaan välistävetoprosentista, jähinnä sisäänostohinnoissa.

Mitpä, jos palaisit taas todellisuuteen? Tuo teoriapuoli tuntuu olevan sinulla hakusessa. Kansantloauden perusteita sinullekin täällä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #26

Sinunkin ajatus on, että työtön on koira, jonka ajattelu yltää näkyvissä olevaan suupalaan ja nurkan takan oleva possu ei kiinnosta

Työtönkin on viimeisten tutkimusten mukan ihminen ja ihmiselle on ominaista ajatella etujaan pidemmällä tähtäimellä eli jos pääsee töihin niin omaa asemaansa voi kehittää 8 tuntia päivässä ja päästä tulevaisuudessa parempiin ja hyväpalkkaisempiin töihin.

Olet näköjään EK propagandan uhri

Minä olin 80-luvulla valtiolla töissä ja siihen aikana oli voimassa työllisyyslaki , joka edellytti , että valtio/kunta tarjoaa puoli vuotta työttömänä oleelle työtä, siis oikean palkan oikeassa työsuhteessa

Kyllä lähes kaikki lähtivät töihin vaikka kannustinloukut olivat suurempia kuin nyt,keiltäytyjiä olivat lähinnä maatalon emännät, maataloudelle työttömyyskorvaus oli piilotuki, samoin poromiehet eivät joutaneet ettotöiltä töihin.Mutta kortistosta he lensivät ulos. Pussikansaa taas ei näkynyt ensimmäisen tilin jälkeen

Kyllä 95 % lähti töihin kannustinloukuista huolimatta ilman mutinoita

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #30

Kyllä sinä Pekka nyt todella olet liian vanha. Jos tuo pitäisi paikkansa, niin se tarkoittaisi, että koko työllisyyspolitiikasta ja sen ongelmista käyty keskustelu on suurta kusetusta.

Eihän se niin voi olla, eihän?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #31

Silloin 80-luvulla työttömiä oli 80000 ja pitkäaikaistyöttömiä vielä vähemmän.Mutta tuolla pohjoisessa oli työttömiä paljonkin esim Savukosken työttömyys oli 25 % luokkaa ja se oli toistuvasti uutisten aihe

Kun otimme työllistämisvastuun niin työttömyys tippui alle 4 %.

Mutta eihän Savukoskella paljoa työttömiä ollet noin absoluuttisesti, vähän yli 100 ja niistä muutama häipyi etto-maataloustöihin-puistoon

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #35

Laiskoja ovat vain, työttömät. Töitä olisi pilvin pimein, vaikka heti aloittaisivat.

No, ei siitä kukaan mitään maksaisi, mutta olisipahan töitä.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #30

Keskustelu lienisi hedelmällisempää, jos et yrittäisi työntää sanoja suuhuni. Mielikuvat työttömistä koirina ovat omassa päässäsi eivätkä liity minuun mitenkään.

Oletko tullut ajatelleeksi mitä se maksaisi yksityisen sektorin tuottavalle työntekijälle, jos kaikki työttömät palkattaisiin esimerkiksi suomalaisen keskipalkalla julkiselle sektorille töihin? Tietysti työttömät lähtisivät tuohon hommaan mukaan, mitään kannustinloukkua ei olisi olemassakaan tuollaisessa tapauksessa.

Mutta jos meillä on oikeita töitä, joista voidaan maksaa oikea palkka, niin miksi valtiota tai kuntaa tarvitaan välikädeksi?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #42

Kuvitelmasi, joka on siis kuvitelmaa ja harhaa, on, että julkinen sektori ei tuota.

Valtio ja kunta "välikäsinä" mahdollistavat kaksi tärkeää asiaa:

1) Mittakaavaetujen hyödyyntäminen, ts. sama tuote voidaan tuottaa halvemmalla

ja

2) Palvelujen saatavuus: Kaikille tarkoitettuja tuotteita (palvelu, tavara tms.) ei voida tuottaa markkinaehtoisesti edes teoriassa. Saati käytännössä.

Toisaalta kaikkia tuotteita ei ole taloudellisesti järkevää tuottaa "julkisesti", erityisesti, jos ne on tarkoitettu "vapaaehtoisesti" kulutettaviksi eikä suunnattu kaikkien yhtäläisesti saataville.

Samoin reunaehdoin tuotettuna "julkkinen" on aina vähintäin voittomarginaalin verran halvempaa kuin yksityinen. Toisaalta koko jako "ykstyiseen" ja "julkiseen" on kansantlaoustieteen kannalta keinotekoinen, merkityksetön. Kansantlaouden kannalta ei ole merkitystä, onko Posti yksityinen vai julkinen. Mutta omistajan kannalta on.

Kansantlalouden perusteita täällä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Hauskoja lukuhetkiä.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #45

"Kuvitelmasi, joka on siis kuvitelmaa ja harhaa, on, että julkinen sektori ei tuota."

Missä sanoin näin? Toki yksityisellä sektorilla on insentiivi tuottaa paremmin ja halvemmalla, koska yksityisen sektorin yrityksen edellytys liiketoiminnalleen on tehdä asiat kilpailijoitaan paremmin. Julkinen sektori taas ei ole lähtökohtaisesti tulosvastuussa ja sen kassa varsinkin nyt velkaelvyttäjien kultakaudella on käytännössä loputon. Ei se kuitenkaan tarkoita sitä etteikö julkinen sektori voisi tuottaa jotain, mutta se tehdään yksityisen sektorin kustannuksella.

Koska julkisia ja yksityisiä palveluita ei tuoteta "samoin reunaehdoin", on asialla spekulointi turhaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #53

Tässä"se maksaisi yksityisen sektorin tuottavalle työntekijälle, jos kaikki työttömät palkattaisiin esimerkiksi suomalaisen keskipalkalla julkiselle sektorille töihin? "

Vai takoititko sillä jotain muuta?

Mistä päättelet, että se tehdään yksityisen kustannuksella?

Kuvitelma julkisen ja yksityisen talouden erillisyydestä on todellakin vain kuvitelmaa, harhaa.

"Koska julkisia ja yksityisiä palveluita ei tuoteta "samoin reunaehdoin", on asialla spekulointi turhaa"

Aivan. Tärkeä ero on tuo voitontavoittelun puute, mikä tekee julkisesta havlempaa, mainitsemassani tilasuudessa.

Sen sijaan esim. parturitoimintaa ei kannata tuottaa julkisena palveluna - samoin esittämästäni syystä.

Pekka Heliste

Markkinataloudessa ei ole työvoimapulaa , jos on pulaa siivoojista niin nostetaan palkkoja .Ja kun palkat nousevat niin siivouksen hinta nousee ja saavutetaan jossain pisteessä tasapaino.

Ja ne joilla ei ole varaa ostaa uusilla hinnoilla hukkuvat paskaan

Piraatit eivät taida kannattaa markkinataloutta vaan ovat enemmenkin kommunisteja.

Itse asiassa Soininvaara paljastaa blogissaan maahanmuuton todellisen tarkoituksen

Tarkoitus on luoda maahan paarialuokka, joka huolehtii siitä, että eliitillä on halpoja palveluita

"Humanitaarinen maahanmuutto on helpottanut merkittävästi työvoimapulaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Onko tämä oikein vain väärin? Toisena vaihtoehtona olisi ollut nostaa bussikuskien palkkaa. Palkat olisivat paremmat ja bussimatkat kalliimpia. Ulkomaisen työvoiman tarjonta pitää matalia palkkoja matalina ja toisaalta hyödykkeiden hintoja halpoina. "

http://www.soininvaara.fi/2011/08/01/hallitus-jarr...

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #25

Vapaata markkinatalouttahan on nimenomaan se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta kilpailee markkinoilla vapaasti ja sen kilpailun tuloksena kullekin työlle muodostuu ns. oikea hinta. Esimerkiksi minimipalkat eivät kuulu tällaiseen järjestelmään, koska se käytännössä estää palkkauksen alle rahallisesti alle minimipalkan arvoiseen työhön.

Minusta tuntuu, ettet ehkä ymmärrä termin "markkinatalous" sisältöä, kun tuollaisia puhut. Puheet paarialuokasta ja eliitistä ovat yleensä leimallisia juuri kommunisteille, joten kannattaa tarkkailla omaa retoriikkaa.

Se, että bussikuski ei tienaa kuin keskituloinen, ei tarkoita mitään paarialuokkaa. Kyse on siitä, että bussin ajaminen on matalan koulutustason työ, johon voidaan koulia kuka tahansa peruskoulun käynyt ihminen muutamassa kuukaudessa. Siksi akateemisilla aloilla on monesti parempi palkka, koska siellä tehtävien töiden vaatimukset ovat monella tapaa isommat ja potentiaalisia työntekijöitä on vähemmän.

Herääkin kysymys, että miksi bussin ajaminen työnä kelpaa ulkomaalaiselle, mutta ei suomalaiselle?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #29

Täysin vapaata markkinataloutta ei - onneksi - ole suurimmassa osassa maailmaa. Sellaista tilannetta kun kutsutaan yleisesti sodaksi.

Suomessa ei ole minkäänlaista minimipalkkalainsäädäntöä, vaan palkat ovat täysin vapaasti työmarkkinaosapuolten sovittavissa. Se, että nuo osapuolet ovat molemmat kartelleja, toinen osto- toinen myyntikartelli, on sitten toinen juttu. Ne voidaan toki purkaa, mutta se tarkoittaisi molemminpuolista kieltoa: myös ostokartellit, "yhtiö" pitäsi kieltää, ja molemmille puolille määrätä toimijoiksi vain yksilöt, jotka sitten tasavertaisina osapuoline sopivat työehdoista.

Palkkatasolla ja koulutusasolla ei markkinatlaoudessa ole ytheyttä. Moinen väite on puhdasta kommunistista ajattelua.

Loppukysymys on täysin relevantti. Voisitko yrittää esittää vastauksen?

PS: Itse lähtisin bussikkuskiksi vaikka heti, on sen verran hyvät liksat. Vaan ei palkata, vaikken ole mamu. Yritetty on.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #32

Niin, jos työehtosopimuksissa on määrätty vähimmäispalkka kyseiselle alalle = alakohtainen minimipalkka. En missään vaiheessa sanonut, että asia olisi kirjattu lakiin. Se, että asia on työmarkkinaosapuolten "vapaasti" sovittavissa ei poista sitä tosiasiaa, että vähimmäispalkka kuitenkin työehtosopimuksista löytyy.

Sanoinkin, että monesti akateemisella alalla on parempi palkka kuin matalan koulutustason töissä. Kai ymmärrät mikä ero on puhua siitä miten asia on ja siitä, miten asioiden pitäisi olla? Ymmärrätkö tahallaan kaiken sanomani väärin vai etkö vain kykene käsittelemään asiaa ilman ad hominem-hyökkäyksiä ja olkiukkoja?

Mihin kysymykseen haluat vastauksen?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #46

Palkkasopimuksista yleisesti löytyy palkka.

Koulutustaso ei ole mitenkään sidoksissa palkkaan.

Tähän kysymykseen: "Herääkin kysymys, että miksi bussin ajaminen työnä kelpaa ulkomaalaiselle, mutta ei suomalaiselle?"

Kuten totesin, itselleni kelpaisi vaikka heti, vaan ei palkata.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #48

Kyllä ja siellä on voitu myös kirjata se minimi, mitä työntekijälle voidaan kyseisen sopimuksen alla maksaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ei voida palkata työntekijää tekemään sitä työtä, mistä ei kannata maksaa minimiä tai sitä enempää. Suomessa on hirvittävä määrä työtä, jota ei yksinkertaisesti teetetä kenelläkään työntekijällä. Tässä maassa ylimmän tulodesiilinkin edustajat imuroivat itse kämppänsä ja pesevät ikkunansa, kun siivoojan palkkaaminen saattaa maksaa 50-60 euroa tunnilta tai jopa enemmänkin.

Sovitaan sitten vaikka niin, että koulutustaso ei ole mitenkään sidoksissa palkkaan.
Mikä sen relevanssi itse aiheeseen mahtaa olla? Tai oikeastaan mikään muukaan, mitä olet toistaiseksi kirjoittanut?

En minä osaa tuohon kysymykseen vastata. Jos minulla olisi siihen vastaus, niin en kai olisi sitä kysynyt.

Syy miksi sinua ei palkata on siinä, että riskisi aiheuttaa työnantajalle kustannuksia on isompi kuin jollain nuoremmalla samaan hommaan sopivalla. Jos esiinnyt työhaastatteluissa samalla tavalla kuin täällä, voi silläkin olla jotain vaikutusta asiaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #55

Minimi, mikä VOIDAAN maksaa on nolla. Minimi, mikä on pakko maksaa, on se, mikä on markkinoilla markkinaosapuolten kesken sovittu.

Mikäli työntekijää ei kannata palkata sovitulla hinnalla, työtä ei kannata teettää.

Kuten sanottu, työtä on. Sen sijaan maksajia ei tunnu olevan. On se kamalaa, kun joutuu imuroimaan itse.

Relevanssi on siinä, että koulutuksen ja palkan yhteyttä on esitetty. Esitys ei ole todellliseen maailmaan liittyvä.

Mieti nyt kuitenkin edes jotan vastausvaihtoehtoja. Jos sinulla ei ole yhtään, mikä on kirjoituksesi tarkoitus?

Mielenkiintoinen ajatus, että kokemus lisää riskejä. Samoin se, että köyhän pitää olla nöyrä. Mutta nuohan nyt näyttävät olevan vallalla.

Keskustelua sävyttääkin oman profiilisi kuvaus: " Haaveenani on Suomi, jonka poliittinen päätöksentekokoneisto on vapaa puoluekoneistojen ylivallasta, puoluekurista, eturyhmäsuhmuroinnista ja sokeasta idealismista"

Itse edustat sokeaa idealismia, joten haluat siis, ettet pääse vaikuttamaan päätöksentekoon. Ihan hyvä tavoite. Jos politiikka on vapaata, "eturyhmäsuhmoroinnista", mikä sitä ohjaa? Kuviteltu "objektiivinen etu" vai sinun sokea idealismisi?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #29

Et sinä aja taksiakaan alle polttoainehintojen.Koneen käytöstä päättää omistaja eikä siitä aiheudu vahinkoa koneelle

Mutta ihminenkin on kuin kone eikä toimi alle kulujen eikä kukaan edes yritä käyttää sitä, koneen minimikulu on hyväksyttävä syy olla käyttämättä konetta, mutta ihmisen voi orjuuttaa

Ihminen on myös sosiaalinen eläin ja toimii laumana, mutta joukossa on aina heikompia yksilöitä ja ihminen haluaa suojella heitä lauman röyhkeimmiltä pedoilta.

Toinen funktio minimipalkalla on yhteiskunnan kehittäminen,huonon tuottavuuden työt taannuttavat yhteiskuntaa, koska matalatuottonne työ huonontaa tekijänsä ominaisuuksia .Kun osa periytyy sosiaalisen kanssakäymisen kautta lähipiiriin ja lapsiin niin yhteiskunnan perimä heikkenee ja yhteiskunnasta tulee luokkayhteiskunta, joka sortuu kun eriarvoisuus on tarpeeksi suurta.Näin on käynyt kautta historian

Ihmisen tuottavuus ei ole yksistään ihmisestä kiinni nykyaikana vaan riipuu ihmisen, koneiden ja tietojärjestelmien yhteistoiminnasta Minimipalkka pakottaa kehittämään työn tuottavuutta koneiden ja tietojärjestelmien kautta ja yhteiskunnan tuottavuus ja kasvu vauhdittuu

Bussikuskille käy kuten on käynyt monelle muulle ammatilla , se katoaa 10 vuodessa . Enpä ole kuullut, että kukaan kaipaisi paimenpoikia takaisin ?

Piraatit rakentavat de-facto-feodaaliyhteiskunta , jossa eliitin muodostavat korkeakulutetut ja omistava luokka.Kirjoituksesi mukaan ns huonommalle ainekselle kuuluu nälkäkuolema

Verso Teemeri Vastaus kommenttiin #34

Meritokratia on ihan jees. Jos on taitoa ja kykyä, kuuluu saada työstä parempaa korvausta tahi päästä kykyjä vastaaviin haastaviin tehtäviin. On sääli, että lahjakkuus pakenee Suomesta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #47

Meritokratia on ihan jees, jos minä saan olla se kratia. Muutoin ei.

Kolutus, kyky tai muu vastaava ominaisuus ei ole mitenkään sidoksissa palkkaan. Jos olisi, ministerinpalkka olisi suunnilleen 500 euroa kuussa.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #34

"Kirjoituksesi mukaan ns huonommalle ainekselle kuuluu nälkäkuolema"

Alkaa olla sen verran korkealentoista tarinaa, että jätän sinut yksin monologiesi pariin. Kokeillaan sitten joskus uudestaan, kun osaat käsitellä asiaa järkevästi ilman tuollaisia tunnekuohuja.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #49

Ainoa , joka kykeni tienaaman vähemmän kuin söi oli Hullu Mies Huittisista ja hänkin lopulta kuoli

Olen ollut sellaisissa maissa töissä kuin Indonesia, Pakistan, Sri Lanka, Kenia, Venäjä ,Latvia etc ja palkannut ihmisiä näisä maissa

Ei seilläkään voinut palkat ihmistä tuottavuuden mukaan vaan minimi oli palkka, jolla voi elää ja jää vähän hupiinkin.

Eli ihmiselläkin on luonnollinen minimipalkka, jonka alle hän ei voi tehdä töitä.

Yrität vain luistaa asiasta vetoamalla epäleelliseen sivuseikkaan,ilmeisesti paukut loppuivat ?

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #67

Jos ihmisellä on luonnollinen minimipalkka, niin eihän sitä minimiä tarvitse mihinkään sopimukseen silloin kirjoittaa. Perustulon myötä jokainen voi itse päättää, millä palkalla töihin kannattaa lähteä.

Minä lainasin sinua, kun "vetosin epäoleelliseen sivuseikkaan". Miksi kirjoitat epäoleellisuuksia? Mikset kommentoisi vaikkapa tuota kirjoitustani sen sijaan, että harhailet kolmattakymmenettä viestiä jossain sivuraiteella?

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys

Hyviä ajatuksia, vaikka kaikkea ei tarvitse allekirjoittaa. Tere Sammallahti kirjoittaa täällä harvoin, mutta joka kerta huomaan komppaavani. Tälläisiä pragmaattisia ja analyyttisia tyyppejä mielestäni päätöksentekoon tarvitaan. Ei mustavalkoisia tunteella öyhöttäjiä, joita usari on pullollaan.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Hyvä kirjoitus. Asiallisia ehdotuksia maahanmuuttopolitiikan parantamiseksi tarvitaan. Mallia pitäisikin hakea niistä maista, joissa maahanmuuttopolitiikkaa harjoitetaan tavalla, joka hyödyttää sekä maahanmuuttajia, että vastaanottavia yhteiskuntia. Syrjäytymis-, työllisyys- ja rikostilastojen valossa Suomessa ei tällä hetkellä näin tapahdu.

Verso Teemeri

Itse olen viettänyt Poliisin turvasäilössä kaksi vuorokautta koska olin sekavassa tilassa, mutta en päihtynyt. Muistan, kun viereisessä sellissä ulkomaan kasvatti huusi kovaan ääneen ruokaa, palvelua, ilmaista jaffaa ja milloin mitäkin. Kun minä aloin huutamalla kysymään mm. kellonaikaa koska halusin tietää että kauanko olin ollut säilössä (sitä ei siis kerrottu kauanko minua aiotaan pitää siellä), minut komennettiin hiljaiseksi. Tummemmalla pigmentillä varhstetth ja murtaen Suomea puhuva sai melskata ja huutaa ja häiritä muita säilössä olevia ihmisiä.

Jälkeenpäin kysyin poliisilta, että miksi minua kohdeltiin eri tavalla. Vastaus oli sanatarkasti tällainen; "Ei niille pakolaisille mitään uskalla tehdä."

Ko. henkilö tuskin oli vakavaan rikokseen tai rikkeeseen syyllistynyt, mutta ihmettelen miksi Suomen valtio kohtelee maahanmuuttajia ja pakolaisia silkkihansikkain, kun esim. kolmekymppisiä kantasuomalaisia miehiä (parhaassa työiässä ja toivon mukaan -kyvyssä) poljetaan maahan ihan joka suunnasta.

Tuntuu siltä, että Suomi on ruotsia puhuvien ja naisten luvattu maa. Minun puolestani maahanmuuttajat saavat raiskata aivan vapaasti naisia ja tyttöjä täällä, ei kuulu minulle. En puutu asiaan, jos täysikäistä naista raiskataan. Alaikäisen kohdalla arvioin tilanteen vakavuuden ja saatan katsoa läpi sormien.

Käyttäjän MarkoHeikkuri kuva
Marko Heikkuri

Pakko kyllä myöntää sulla olevan melkoisen hyvä suunnitelma jota voisin katsoa kyllä käytössäkin. Aiemmin huomasin sinun tinkaavana julkisesta ja yksityisestä sektorista ja olet aivan oikeassa. Julkisen sektorin vaatimat kustannukset todellakin ammennetaan yksityisten ja yritysten taskuista. Sen verran haluan heittää omaa mielipidettä tähän, että jos kulutusverotusta laskettaisiin(ALV,energia yms...) ja saataisiin Suomesta hieman halvempi paikka elää niin kyllä ne pienempipalkkaisetkin työt kelpaisivat sen jälkeen. Tämä vaikuttaisi myös pk-yritysten lisääntymiseen ja kehittymiseen jolloin saisimme valtion taloutta parempaan suuntaan, vientiä kasvamaan ja työttömyyttä laskemaan. Puheesi työperäisestä maahanmuutosta on suunnilleen samalla kannalla kuin omat mietteeni, mutta mielestäni heille tulisi maksaa sama palkka kuin suomalaisille, jolloin se mahdollisesti vähentäisi kouluttautumattomien määrää ja lisäisi tarvittavaa asiantuntija taustaa. Marko Heikkuri - Muutos 2011 - NRO 33 - Lapin vaalipiiri

Pekka Heliste

Ei valtio verorahoja polta eikä jemmaa.Kaikki kerätty raha päätyy yksityiselle sektorille ja tuottaa uutta verotuloa

Jari Leino

Oikein hyviä ehdotuksia, joilla Suomen maahanmuuttopolitiikkaa saataisiin vietyä monta askelta parempaan suuntaan. Toivottavasti saat nämä "myytyä" valtapuolueille!

Ehdottamasi suomalaisen sosiaaliturvan rajaaminen vain Suomen kansalaisille on myös muutospuolueen eduskuntavaaliohjelmassa. Samoin tietenkin ulkomaalaisten rikollisten karkottaminen.

http://www.muutos2011.fi/muutos2011/eduskuntavaali...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Nyt heurekekkasin perusongelmasi: Sinä yksinkertaisesti et ymmärrä yhteisöllisyyden ja yhteisön perusteita. No, väännetään rautalangasta:

Oletetaan taysin kuvitteellinen henkilö, Moikka Samanlainen. Hän on luonteeltaan rajatttoman ahne ja itsekäs ihminen, jonka tavoitteena on ruhtinaallinen elämä muiden kustannuksella. Tällaisia Samanlaisia toki oikeastikin on, mutta tarinan henkilö on siis tällä kertaa kuvitteellinen. Hän on puhdas "yrittäjäluonne. Voidakseen toimia yrittäjänä yhteisössä, jossa hän elää, pelkkä yrittäjäasenne ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan tietoja ja taitoja, osaamista. Niitä ei saa syntyessäään, vaan niille tarvitaan koulutusta ja kokemusta.

Yhteisö järjestää tämän tarvittavan koulutuksen ja kokemuksen Moikalle maksutta. Samalla yhteisö maksutta hoitaa Moikan terveydenhuollon, turvallisuuden jne. Yksinkertaisesti, yhteisö pitää yhteisin varoin moikasta huolta, koska hän ei siihen itsekykene, kunnes hän alkaa siihen kyetä.

Nyt, elettyään ja hankittuaan koulutuksen, Moikka Samanlainen perustaa yrityksen, joka toimii tuossa samaisessa yteisössä. Yritykseensä Moikka tarvitsee myös henkilökuntaa. Sen sijaan,, että palkkaisi näitä yhteisön jäseniä, jotka ovat hänestä koko hänen edeltävän ikänsä pitäneet huolta, ja ylipäätään mahdollistaneet sen yhteisön, jossa hän voi yrittäjänä toimia, Moikka alkaa vaatia, että hänellä on oikeus palkata ihmisiä, jotka eivät ole osallistuneet hänen itsensä aiheuttamiin kustannuksiin eivätkä sen yhteisöinfran rakentamiseen, jossa Moikan yritys toimii, ja pystyvät siksi tekemään työtä halvemmalla.

Moikka vaatii, että yhteisön on hänelle tämä sallittava.

Moikka on väärässä. Yhteisöllä on oikeus vaatia, että Moikka palkkaa niin kauan porukkaa omasta yhteisöstä, kuin sellaista on tarjolla. Tämä siksi, että yhteisö voisi tuottaa Moikan omille lapsille saman, mitä se on Moikalle tuottanut. Vasta sitten, jos tarvittavia taitoja ei yhteisön jäsenistä löydy, sallitaan moikan palkata ulkopuolisia.

Että noin rautalangasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset