Perintövero on kohtuuton rangaistus

Kautta ihmiskunnan historian ihmiset ovat tehneet työtä rakentaakseen lapsilleen paremman maailman kuin mihin itse syntyivät. Niin suomalaisissa toimistoissa ja tehdashalleissa kuin kolmannen maailman maiden hikipajoissakin työskentelee miljardeja epäitsekkäitä ihmisiä, jotka haluavat omalla työllään antaa lapsilleen mahdollisuuden elää parempaa elämää. Jälkikasvustaan huolehtimista ja heille paremman tulevaisuuden luomista pidetään universaalisti vanhempien velvollisuutena ja tinkimättömänä hyveenä. Paitsi tietysti Suomessa.

Täällä vanhempien vastuu lapsistaan on ulkoistettu julkishallinnolle, joka rajoittaa mustasukkaisesti sitä, kuinka paljon vanhemmat saavat lapsiaan tukea ilman tuntuvia sanktioita. Jos autat perhettäsi liikaa, on rangaistuksena raippavero ja rikollisen leima. Suomessa lasten hyvinvoinnista ja paremman huomisen luomisesta puhutaan vain silloin, kun ollaan korottamassa vanhoja veroja tai keksimässä uusia sellaisia. Ja kun kasvaneen verotaakan köyhdyttämät suomalaiset ajautuvat entistä riippuvaisemmiksi valtion luomista tukimekanismeista, selittää moni poliitikko silmät kirkkaina, kuinka yhteiskuntamme on taas piirun verran oikeudenmukaisempi paikka.

Auta armias, jos haluat ostaa lapsellesi paremman koulutuksen tai vaikkapa asunnon säästääksesi hänet siltä asuntolainahelvetiltä, missä miljoonat suomalaiset tälläkin hetkellä kituvat. Puhumattakaan siitä, että vuosikymmenien määrätietoisella työnteolla rakennat itsellesi yrityksen, jonka haluat jättää jälkipolvillesi työllistäjäksi ja tulevaisuuden turvaksi. ”Kehtaatkin suojella omaisuuttasi valtiolta, itsekäs riistäjä!”, huudahtaa maksamistasi verorahoista palkkansa saava poliittinen broileri. Toinen samanlainen kysyy: ”Etkö ymmärrä, että menestyksesi ei ole omaa ansiotasi?”. ”Luokkayhteiskunta, epäoikeudenmukaista, rintamakarkuri!”, parkuu joukko sinulle tuntemattomia sivustakatsojia, joiden mielestä sinun tulisi pönkittää omaisuudellasi valtiokoneiston toimintaa eikä oman perheensä hyvinvointia.

Mitäpä, jos Koskelan Jussin olisi pitänyt torppansa lisäksi rakentaa 4 torppaa pappilan käyttöön? Tai jos Jussin kuollessa rakentamastaan torpasta olisi viety katto ja pari seinää poltettavaksi pappilan kakluuneissa ennen kuin Akseli perheineen olisi saanut asettua taloksi pirttiin? Jos Koskeloiden tällaista menettelyä vastustaessa heidät olisi haukuttu ahneiksi isänmaanpettureiksi ja rintamakarkureiksi, olisi sisällissota alkanut vuosia aikaisemmin. Yksikään tämän päivän poliitikko ei uskalla edes sivulauseessa luonnehtia moisia skenaarioita oikeudenmukaiseksi, mutta silti samat ihmiset puhuvat jatkuvasti veronkorotusten puolesta.

Jokaisesta työlläsi tienaamasta satasesta valtio on vienyt 65-80 euroa erilaisina veroina. Tästä maksamastasi epäinhimillisestä verotaakasta huolimatta johtavat poliitikkomme katsovat, että sinä kiittämätön luopio olet ollut vain taakka tälle yhteiskunnalle. Jos oletkin saanut jotain säästöön itseäsi tai lapsiasi varten, on se vain merkki siitä, ettei sinua vielä ole verotettu tarpeeksi. Muista paikkasi tässä yhteiskunnassa ja unohda perheesi hyvinvointi, työmuurahainen. Koska valtio on hyvää hyvyyttään antanut sinun menestyä, olet sille ikuisessa kiitollisuudenvelassa, kuolemaasi asti ja vielä sen jälkeenkin.

YLE:n uutisen mukaan elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA), valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), talouspolitiikan arviointineuvoston, sekä Hetemäen suuren verotyöryhmän johtopäätös on se, että perintöveron mahdollisen poiston maksavat keskituloiset. Tämä oletus tietysti lähtee siitä perusolettamuksesta, ettei julkisen sektorin menoja missään maailmantilanteessa tulla karsimaan eikä kukaan koskaan muuta Suomesta perintöverotusta karkuun. Koska näistä jälkimmäinen jo toteutuu, on syytä olettaa ensimmäisenkin olevan edessä lähitulevaisuudessa. Leikkauskohteita miettiessä juolahtaakin mieleen kysymys, että mihin tarvitsemme nämä neljä edellä mainittua julkisrahoitteista entiteettiä toteamaan tismalleen saman asian, ja kuka niiden kulut mahtaa maksaa?

Veropoliittinen keskustelu on viime aikoina pyörinyt veroasteen korottamisen ja verotukseen liittyvien uusien pakkokeinojen ympärillä sen sijaan, että ihmisten, yritysten ja pääomien pakenemisen hillitsemiseksi oltaisiin mietitty, miten saamme muutettua suomalaista verotusta kilpailukykyiseksi, kannustavaksi ja oikeudenmukaiseksi. Verottajan ratkaisu ongelmaan on kuin Pahkasiasta tai painajaisunesta; Pohjois-Koreastakin tuttuna keinona ollaan maastamuuttajille pystyttämässä muuria, joka hidastaisi muuttoliikettä tästä ”hyvinvointivaltioksi” kutsutusta verodiktatuurista.

Ei ole oikeudenmukaista saati järkevää, että oman perheensä auttaminen on raippaverolla rangaistava teko. Niinpä perintöverosta ja varainsiirtoverosta pitäisi luopua ja siirtyä maltilliseen myynti- tai luovutusvoittoverotukseen, kuten Ruotsissa. Verotuloihin jäävä potentiaalinen kuoppa voidaan kattaa leikkaamalla valtion menoja esimerkiksi päällekkäisten tutkimuslaitosten, neuvostojen ja työryhmien budjetteja leikkaamalla.

Muista äänestää viisaasti.