*

Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Tappavaa päihdepolitiikkaa

Jos inhimillisen kärsimyksen lisääntyminen sekä kansantaloutemme rapautuminen ovat olleet poliitikkojemme tavoitteita, on nykyinen päihdepolitiikka tukenut tuota kehitystä todella tehokkaasti. Kieltolain hengessä laaditut lakimme eivät perustu tutkittuun tietoon vaan sille intuitiiviselle olettamukselle, että päihteiden käytöstä aiheutuvat ongelmat ratkeavat kielloin ja rangaistuksin. Tutkimustieto kuitenkin osoittaa, että kyseinen olettamus on täysin virheellinen.

Sosiaaliset vaikutukset - Portugali

Kovin yleinen perustelu nykyiselle rangaistuksiin perustuvalle päihdepolitiikalle on se, että huumeiden* käyttö aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, jotka ratkaistaan kovalla kurilla ja rangaistuksilla. Tällä hetkellä laittomien huumeiden ja hallussapitäjiä köyhdytetään sakoilla, heidät eristetään vankilatuomioin muusta yhteiskunnasta ja heidät yritetään sulkea työelämästä rikosrekisterimerkinnöin. Nykyinen päihdepolitiikka siis perustuu sellaiselle nurinkuriselle ajatukselle, että sosiaalisia ongelmia ehkäistään parhaiten aiheuttamalla sosiaalisia ongelmia.

Portugalissa uskallettiin ajatella toisin; maassa dekriminalisoitiin** kaikki huumeet vuonna 2001 ja kanavoitiin rahaa päihdevalistukseen, ennaltaekäisyyn, vieroitukseen ja auttavaan sosiaalityöhön. Tiettyjen huumeiden maahantuonti on edelleen rangaistavaa, mutta niiden hallussapitäjiä ei enää tuomita oikeusasteissa, jos hallussapidetty määrä ei ylitä kymmenen päivän annosmäärää. Huumeiden hallussapidosta kiinni jääneet portugalilaiset passitetaan sosiaalityöntekijän, psykologin ja juristin juttusille miettimään keinoja tilanteen korjaamiseen. Toisen kerran karenssiajan sisällä hallussapidosta kiinni jääneet saattavat saada sakkoja tai yhteiskuntapalvelusta, mutta järjestelmän ensisijaisena tarkoituksena on ohjata käyttäjät päihdevieroitukseen.

Tällaisen vapaamielisen päihdepolitiikan seurauksena huumeongelmat ovatkin Portugalissa räjähtäneet käsiin? Päinvastoin, entisestä huumeongelmien kärkimaasta on 15 vuodessa tullut uuden ajan päihdepolitiikan mallimaa. Vieroitushoitoihin hakeudutaan helpommin siinä, missä alaikäisten huumeiden käyttäjien, narkomaanien, huumekuolemien ja HIV-positiivisten narkomaanien määrä on laskenut. Ei ole vaikeaa ymmärtää miksi Portugalin malli näyttäisi toimivan; kun jo valmiiksi köyhiä ja syrjäytyneitä ei köyhdytetä ja syrjäytetä lisää, heidän on helpompi toipua yhteiskuntakelpoisiksi. Kun huumeiden hallussapidosta tai päihdeongelmista on seurauksena apua  eikä koko elämän tuhoavaa kuritusta, kynnys hoitoon hakeutumiselle pienenee dramaattisesti.

 "The data show that, judged by virtually every metric, the Portuguese decriminalization framework has been a resounding success. Within this success lie self-evident lessons that should guide drug policy debates around the world."

Portugalin malli osoittaa, että suomalaisella päihdepolitiikalla ei ole toivottua vaikutusta sosiaalisten ongelmien ehkäisijänä, vaan se nimenomaan pahentaa tilannetta. Joissain tapauksissa laittomien päihteiden käyttäjien pahin ongelma on itse asiassa nykyisen lainsäädännön ja viramomaisten aiheuttamat haittavaikutukset eikä suinkaan päihteiden käytön potentiaaliset riskit.

 

Taloudelliset vaikutukset - Colorado, USA

Toinen yleinen perustelu nykyiselle päihdepolitiikalle, kuten kaikelle suomalaiselle kieltämiselle yleensäkin, on sen "yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset". Jos sote-sektorille aiheutuneet kustannukset olisivat moraalisesti kestävä syy sakottaa ja vangita, niin esimerkiksi itsemurha, tupakointi, ylipaino, tinnerin imppaaminen, vähäinen liikunta ja liikuntaa harrastaessa loukkaantuminen olisivat myös kriminalisoituja tekoja. Jokainen ymmärtää ettei noiden asioiden kieltäminen auta itse ongelmaan, mutta päihdeaineista puhuttaessa logiikka kuitenkin rakoilee monilla lainsäätäjillä kuin muillakin suomalaisilla.

Coloradossa uskallettiin ajatella toisin; osavaltio laillisti kannabiksen vuonna 2012. Kotona saa kasvattaa muutaman kasvin omaan käyttöön, hallussapito on sallittu 28 grammaan asti siinä, missä teollinen tuotanto ja kaupallinen myynti on verotettua ja valvottua siinä missä alkoholi ja muutkin elintarvikkeet. Päihtyneenä ei edelleenkään saa ajaa autoa eikä kannabista saa käyttää julkisilla paikoilla.

Kai tällainen vapaamielisyys on kostautunut tehden Coloradosta huumehelvetin, missä kaikki rahat menevät rikollisuuden torjuntaan? Päinvastoin. 5,4 miljoonan asukkaan Colorado sai verotuloina yli 40 miljoonaa dollaria kannabista verottamalla. Osavaltioille määrätyn verokaton myötä Colorado voi itse asiassa joutua alentamaan veroprosenttiaan kasvaneiden verotulojen takia. Vaikka kausaliteetti ei ole 100 % selvää, on Denverissä eritoten huumekauppaan liittyvä väkivalta- ja omaisuusrikollisuus laskenut huomattavasti, mikä osaltaan on vähentänyt poliisien ja tuomioistuinten kuormitusta.

Kuten minkä tahansa myyntiartikkelin kohdalla, kysynnän, tarjonnan ja muutaman muun muuttujan suhde määrittelevät kuluttajahinnan. Ne miljoonat eurot, jotka laitetaan Tullin, Poliisin, tuomioistuinten ja muiden viranomaisten toimintaan, vain siirtyvät huumausaineiden kuluttajahintoihin "yritystoiminnan" kasvaneiden kulujen ja riskien myötä. Nämä rahat menevät suoraan järjestäytyneiden ulkomaisten rikollisjärjestöjen katteisiin ja huonontavat vaihtotasettamme. Suomeen kannattaa edelleen yrittää tuoda 1800 kiloa hasista, 330 kiloa amfetamiinia sekä kymmeniätuhansia pillereitä Subutexia, koska riski rangaistuksesta voidaan kompensoida niillä kymmenillämiljoonilla tienattavissa olevilla euroilla.

Voimme päihdepolitiikallamme valita, menevätkö suomalaisten päihteisiin käyttämät rahat ulkomaisille rikollisliigoille vai kotimaisille viranomaisille potentiaalisten haittojen hoitamiseen.

Johtopäätökset

Suomalainen päihdepolitiikka on täydellisen epäonnistunutta. Kansalaisten verorahoilla rahoitettu kilpajuoksu itsemääräämisoikeuttamme vastaan on jo hävitty, mutta silti käytämme hirvittävät määrät resursseja hoitamaan inhimillisiä ja taloudellisia ongelmia, jotka ovat suoraa seurausta resurssipulasta kärsivän lainvalvontakoneistomme tarpeettomasta kuormittamisesta.

Päihdepolitiikkamme tarvitsee suunnanmuutosta ja lainsäädäntömme päivittämistä. Faktojen valossa nykyään kiellettyjen huumausaineiden dekriminalisointi ja ainakin kannabiksen laillistaminen tuottaisi verotuloina ja säästöinä valtavan määrän rahaa siinä, missä viranomaisten uudelleen suunntut resurssit voisivat valistuksen, ehkäisevän päihdetyön ja ihmisten auttamisen myötä vähentää inhimillisiä kärsimyksiä.

Koska istun itse samassa veneessä, ymmärrän että suomalaisen propaganda- ja pelottelukoneiston peruskouluista asti muovaamat mielet eivät helposti taivu haastamaan nykyisiä käsityksiä päihdepolitiikastamme. Toivoisin kuitenkin kaikkien suhtautuvan ennakkoluulottomasti näihin uusiin toimintamalleihin, koska niiden vaikutukset on testattu ja todettu käytännössä.

Muista äänestää viisaasti.

 

* Teknisesti kaikki huumeet ovat päihdeaineita, mutta tekstin ymmärtämisen helpottamiseksi puhun huumeista ja päihdeaineista, jotta nykyisellä päihdepolitiikalla vedetty raja pysyy selvänä

** Dekriminalisointi tarkoittaa luopumista aikaisemmista käytöstä ja hallussapidosta annetuista rangaistuksista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän SamiNikula kuva
Sami Nikula

Jännittävä näkökulma Tero. Luin mielenkiinnolla.

Mihin tutkimuksiin kirjoituksessasi viittaat?

Mitä Portugalin ohjelma on maksanut verrattuna aikaisempiin kustannuksiin? Millä tämä muutos on rahoitettu? Kuten tiedät, Portugalin talous on yksi Euroopan heikoimmista tällä hetkellä.

Miten vastaava malli Suomessa rahoitettaisiin? Millaisia kustannusvaikutuksia sillä olisi lukuina? Miten järkevää on nykyisessä sote-tilanteessa sijoittaa päihderiippuvaisten ihmisten kuntoutukseen ja lakilöysennyksiin, kun perusterveydenhuoltokin on vaakalaudalla kohonneiden kustannusten vuoksi? Suurin syy tähän ovat lisääntyneet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, ts. ylipainoisuus.

Näkemyksiäsi näihin odotellen.

S

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Pahoittelu viivästyneestä vastauksesta. Tutkimukset, joihin viittaan, on linkitetty tekstiin.

Ymmärsin tutkimuksista, että niin Coloradossa kuin Portugalissakin uuden lainsäädännön vaikutus paikalliseen talouteen on ollut positiivinen. Coloradon taloudesta on enemmänkin tekstiä linkeissä. Portugalissa taas oikeuslaitosta ja poliisia kuormitetaan vähemmän, samoin terveydenhoitosektoria. Tarkkoja lukuja ei kuitenkaan Portugalista ole antaa.

Vastaava malli Suomessa rahoitettaisiin oletettavasti parantuneista verotuloista ja laskeneista virkamieskoneiston kustannuksista. Ei liene mitään erityistä syytä olettaa, että uusi malli kuluttaisi enemmän resursseja kuin tämä vanha malli. Kuten sanottua, lukuja on vaikeaa antaa, kun päivätyössä käyvän aika on rajallista tällaista massiivista selvitystyötä ajatellen.

Perusterveydenhuollon tila johtuu osaksi myös siitä, että se joutuu kantamaan vastuun päihdepolitiikkamme aiheuttamista negatiivisista vaikutuksista.

Jouko Silvennoinen

Erotteletko alkoholi ja huumausaine poliitiikan vai onko molempien hoito mielestäsi yhtä huonolla tolalla.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Päihdepolitiikka on päihdepolitiikkaa. Tuskin kaikki päihdepolitiikan nyanssit ovat absoluuttisesti yhtä huonolla tolalla, mutta harvassa ovat ne hyvät oivallukset suomalaisessa päihdepolitiikassa.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Loistava kirjoitus.

Itse tulkitsen nykyisen päihdepolitiikan järjenvastaiseksi.
Poliitikot ohittavan aiheen tai tekevät asiat vain tunnepohjalta. Ongelma olisi niin helppo vain korjata ja muuttaa, se on yksi päätös, joka vaikuttaisi yhteiskuntaa positiivisella tavalla niin henkisesti kuin taloudellisesti.
Se myös helpottaisi ongelmakäyttäjien auttamista ihan eri malliin kuin nykyisin.

Käyttäjän RistoMikkonen kuva
Risto Mikkonen

Järkevän keskustelun perusteeksi tarvitsemme tiedot nykyisen politiikan kustannuksista. Poliisi takavarikoi vuodessa yli 20 000 hamppupensasta. Jos keskimääräinen takavarikko on 5 kasvia, tekee se yli 4000 kotietsintää vuodessa pelkän hamppupensaan takia. Yksi kotietsintä vaatii useampien virkamiesten työpäivän. Lisäksi tulevat ns. hutikäynnit, joissa ei löydy mitään. Mutta tämän toiminnan kustannuksia ei löydy mistään. Tulosvastuullinen ajattelu ei ole koskaan ollut mukana huumekeskustelussa. Päinvastoin koska myönteisiä tuloksia ei ole pystytty osoittamaan, on toimintaan vain vaadittu koko ajan lisää resursseja. Tästä meillä on tuore kokemus, jossa huumepoliisin johtaja tuomittiin pitkään vankeusrangaistukseen kannabiksen salakuljetuksesta. Pelkät oikeudenkäyntikulut maksavat valtiolle miljoonia euroja.

Uuden huume- ja päihdepolitiikan kustannukset saadaan helposti tällaisten toimintojen säästöistä. Ulkomaisista kokemuksista on saatu arvioita, että dekriminalisointi säästää verrattuna nykyisen kaltaiseen toimintaan eikä lisää kustannuksia. Ihmisoikeuksia kunnioittava politiikka maksaa murto-osan verrattuna siihen, että kriminalisoimme ja marginalisoimme vuosittain satoja ja tuhansia ihmisiä.

Itse asiassa kannabiksen kotikasvatus on ollut ainoa toimiva tapa vaikuttaa järjestätyneeseen kansainväliseen huumerikollisuuteen. Kannabiksen käytön ja kotikasvatuksen dekriminalisointi on helppo ja halpa keino aloittaa huumepolitiikkamme uudistaminen. Ongelmana onkin lähinnä se, kuinka opettaa vanhat koirat uusiin temppuihin. Vuosikymmenien propagandan eli huumevalistuksen tarjoamat uhkakuvat ja ratkaisumallit täytyy muuttaa avoimen yhteiskunnallisen keskustelun avulla, jossa myös politiikan kohteilla eli kannabiksen käyttäjillä ja kasvattajilla on tunnustettu asema.

Käyttäjän SamiPaavilainen1 kuva
Sami Paavilainen

Nyt vaikuttaa asiaa tuntevalta, joten on hyvä ottaa esille yhäkin unohdettu, sivuutettu näkökulma. On tähdättävä tarkemmin ongelman ytimeen, missä kohtaa on vika? Tapauksessa, missä kohtaa tapahtuu rikos, rikollisuus kun asiassa vahvasti on olemassa? Kun tämä täysin sivuutetaan, mutta yhäkin jatketaan viattomien rankaisemista, on asia otettava tärkeimpänä esille. Muu menee kuuroille korville vastapuolella. Tarvitseeko asiaa tutkia enempää? Tarvitseeko uhrata aikaa vaikka terveydellisten tai muiden yksityiskohtien puimiseen? Poliisi ei ole oikeutettu tekemään rikoksia oman leipänsä eteen, kuten ei yksikään toinen virkamies. Myös lainsäätäjillä ON vastuunsa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset