Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Suomi - Energiapolitiikan fossiili

Suomalaiset poliitikot ottivat eilen askeleen kohti menneisyyttä ja esiteollistumisen aikaa, jolloin maaseutu eli tuulimyllyistä, vesimyllyistä ja metsästä saatavasta puusta siinä, missä kaupungit elivät öljyllä ja koksilla. Tätä taantumista kutsutaan ydinvoiman ideologisten vastustajien keskuudessa kehitykseksi siinä, missä ydinvoimasta yritetään retorisella kikkailulla antaa kuva menneisyyden energiantuotantomuodosta.

”Meidän pitää kehittää kotimaisia uusiutuvia”, meille jankutetaan kertomatta millainen energiapotentiaali suomalaisissa uusiutuvissa energiamuodoissa mahtaa olla ja mitä tuohon utopiaan siirtyminen meille mahtaa maksaa. Tämä Ville Niinistönkin eilen toistama fraasi tarvitsisi todellakin lihaa luiden ympärille. Paljonko esimerkiksi tariffituettua tuulivoimaa pitäisi rakentaa, että sillä pystyttäisiin kattamaan merkittävä osa tuontisähköstä tai fossiilisia polttavissa voimalaitoksissa tuotetusta sähköstä saati sitten lämpöenergiasta? Entä aurinkovoimalat, biovoimalat, jne? Paljonko toivottujen kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen subventoimaton hinta on kuluttajalle? Näihin väistämättä herääviin kysymyksiin ei tunnu saavan vastausta vaikka uusiutuvien ja vaihtoehtoisten energiamuotojen suitsutetaan pelastavan meidät fossiilisilta ja fissiolta.

Kirjoitushetkellä Fingridin nettisivu kertoo, että tehontarve Suomessa on 8 397 MW, josta tuonnilla katetaan 2 284 MW (vaihtotase n. 400 MW pienempi), eikä lämmityskausi ole edes vielä alkanut! Kuulisin mielelläni, mikä on se konkreettinen ehdotus, jolla tuo määrä tuontienergiaa saadaan korvattua näillä mystisillä ”kotimaisilla uusiutuvilla”. Mikä on tämän haaveen kustannus veronmaksajille ja mikä on se aikaikkuna, millä muutos tapahtuu?

Aurinkopaneelit, tuulimyllyt, tislaamot ja biovoimalaitokset eivät yksinkertaisesti toimi markkinahinnalla niin tehokkaasti, että niitä kannattaisi rakentaa. Jos toimisivat, nousisi Suomeen ennätystahtia näitä voimalaitoksia ilman rakentamis-, kehitys- ja tuotantotukiakin. Nämä tukimuodot ovat tällä hetkellä kuitenkin ehto uusiutuvien rakentamiselle siinä, missä ydinvoiman rakentamiseen riittää hinkua ilman massiivista subventointiakin. Tämä on kaikki, mitä energiapolitiikasta tarvitsee tietää ymmärtääkseen mikä energiamuoto on tällä hetkellä järkevää ja mikä ei.

Kautta ihmiskunnan historian ehto uuteen energiantuotantomuotoon siirtymiseen on ollut halpa energia, jolla uutta teknologiaa on kehitetty. Tällä hetkellä ideologisten ydinvoimavastustajien toimesta yritetään siirtyä suoraan fossiilisten ajasta täysin uusiutuvaan energiantuotantoon. Tämä on jotakuinkin verrattavissa siihen, että ihmiskunta olisi yrittänyt siirtyä suoraan leirinuotiolta kaukolämpöön. Vaihtoehtoisista ja uusiutuvista energiamuodoista on yritetty juhlapuheissa tehdä messiasta jo vähintään 30 vuotta, mutta vieläkään niistä ei ole energianjanomme sammuttajiksi. Toivottavasti vaihtoehtoisista energiamuodoista tulee meille todellinen vaihtoehto mahdollisimman pian.

Tuohon ennustamattomissa olevaan aikakauteen asti energiaa täytyy kuitenkin tuottaa jollain tehokkaalla ja luotettavalla tavalla, johon todelliset vaihtoehdot Suomessa ovat A) ydinvoima ja B) fossiiliset. Esimerkiksi ydinvoimasta luopuvat Saksa ja Japani turvautuvat laajalti fossiilisiin korvatakseen lyhytnäköisen ideologisen energiapolitiikkansa seuraukset. Ydinvoiman vastustaminen reaalitodellisuudessa tarkoittaa fossiilisten käytön lisäämisen kannattamista ja taas toisinpäin, vaikkei aatteellinen vihreä liike halua asiaa itselleen myöntääkään.

OL-4:n ja Hanhikivi-1:n torppaaminen tarkoittaa sitä, että 2 850 MW sähköntuotantokapasiteettia jäisi rakentamatta. Kukaan ei ole vielä esittänyt uskottavaa suunnitelmaa siitä, miten tällainen vajaus tulevaisuuden sähköntuotantokapasiteetissa tullaan korvaamaan. Kuten virheellisesti edelleen annetaan ymmärtää, ”kotimaisten uusiutuvien kehittäminen” ei ole konkreettinen markkinaehtoinen vaihtoehto. Tietysti tarpeeksi subventoimalla voidaan rakentaa melkein mitä tahansa, mutta se käy kalliiksi suomalaiselle veronmaksajalle, kuten suomalainen tuulivoimapuuhastelu osoittaa verorahoista maksettavine rakentamis- ja tuotantotukineen. OL-4:n ja Hanhikivi-1:n potentiaalisen sähkömäärän tuottamiseksi on tällä hetkellä tasan tarkkaan yksi realistinen vaihtoehto ja sen vaihtoehdon realisoituminen vaatii molemman projektin rakennuslupien vahvistamisen.

Ydinvoimavastainen klikki ei jostain syystä halua päästää meitä irti riippuvuudestamme ulkomailta tuotuun öljyyn, kivihiileen ja maakaasuun. Tästä jo vuosikymmeniä jatkuneesta eturyhmäpolitikoinnista, idealistisesta sokeudesta ja kehityksen jarruttamisesta kärsii, ja tulee kärsimään, koko Suomi. Nykyisen hallituksen saavutuksista voi olla montaa mieltä, mutta sillä on nyt tilaisuus vaikuttaa todella merkittävästi ja positiivisesti Suomen tulevaisuuteen hyväksymällä OL-4:n sekä Hanhikiven ensimmäisen reaktorin luvan ilman erityisvaatimuksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kahden insinöörin isänä ja olkiluodon molemmissa ydinvoimaloissa työskennelleenä täysin samaa mieltä blogistin kanssa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyse on harhaanjohtavasta markkinoinnista, kun päätöksiä valmistelevat kunnan ja valtion virkamiehet käyvät seminaareissa istumassa ja kuulevat miten tuulivoimaloilla yms. voidaan pelastaa maailma?
Veronmaksajien varoilla on luotu kallis rinnakkaisjärjestelmä, joka ei suoriudu tehtävästään vaan perinteiset energiantuotantomuodot pidettävä valmiudessa ja käytössä säätö-, tuki- ja perusenergian saamiseksi.

"Instead of providing all of the renewable energy from its wind or solar projects to Vermont residents, GMP purchases “brown” power from fossil fuel, coal and nuclear sources outside the state..."

"Kevin Jones, a professor of energy technology and policy at Vermont Law School, said Green Mountain Power’s marketing is false, and the state law that permits it is fundamentally flawed.

“This is most significant form of utility green-washing I have ever seen in my life,” Jones said." http://vtdigger.org/2014/09/15/group-calls-ftc-rev...

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Juuri noilla Tere Sammallahden perusteilla olen osaltani yrittänyt levittää tietoa tuulivoiman kelvottomuudesta sekä bioenergiaharhasta. Ilman tukea mikään näistä niin sanotusti luontoystävällisistä energian tuotantomuodoista voisivat toimia vain pieninä yksittäisinä kokeiluina. Nyt niitä tuetaan suoraan valtion varoista ja syöttötariffin kautta kaiken sähkön hinnan lisänä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei kotitalous välttämättä sähköverkkoa tarvitse kuin akuksi, esimerkiksi hellan aiheuttaman, hetkellisen kulutuspiikin tasaamiseen.

Tässä oman taloni päiväkulutusesimerkki tilanteessa, jossa mitään eksoottisempia säästömenetelmiä ei ole otettu käyttöön (hella, uuni, pesukoneet, jääkaappi, pakastin jne toimivat sähköllä):

http://uppaa.fi/image/rh (välillä 09-19 todellinen kulutus on oman tuotannon vuoksi negatiivinen, joten palkki edustaa vain kertymää tilanteista, joissa hetkellinen kulutus on ylittänyt senhetkisen tuotannon)

Kiinteä kulutus on 0.06 kW tasoa, minkä määrän saa enemmän kuin helposti tehtyä puulämmityksen sivutuotteena tai melkein miten tahansa.

Ongelmaksi jää siis vain hetkittäinen kulutus. Sen voisi hoitaa kohtuuvaivalla jaksottamalla sähkönkulutusta, käyttämällä akkua tai vaihtamalla laitteet toimimaan ilman sähköä.

Mitä maksaisi kaiken kotitaloussähkön tekeminen itse ja co2-neutraalisti? Ehkä luokkaa 20-30 c/kWh, eli enemmän kuin töpselisähkö tällä hetkellä.

Kotitalouksia tarvitaan lähinnä järjestelmän maksumiehiksi. Todellista vaikutusta koko maan sähkönkulutukseen on ainoastaan kotitalouksien sähkölämmityksellä. Kyseessä on teollisuuden ongelma ja he saisivat minun puolestani sen myös ratkaista parhaaksi katsomallaan tavalla ilman veronmaksajien tai poliitikkojen apua tai haittaamista.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Aika paljon pikkuvirheitä tekstissäsi. vaatisi aika pitkän kommentin joten tyydyn osoittamaan pari.

Finngridin luvut eivät kerro paljoakaan sähkön tuotannosta vaan niiden markkinoista. Tämä ero on hyvä huomata. Suomen sähköntuotantokapasiteetti riittäisi hyvin kaiken nyt kulutettavan sähkön tuottamiseen, mutta se ei ole liiketaloudellisesti mielekästä, sillä Ruotsin kautta saadaan sähköä edullisemmin kuin kotimaassa tuottamalla. Tämän taustalla on suurelta osin Ruotsin ja Norjan vesivoima mutta myös joltain osin mm tuulienergia.

Viittaat uusiutuvien tukeen, mutta valitettavasti nykyisessä tilanteessa myös ydinvoimakin tarvitsisi tukea, juuri siitä kertoo haluttomuus sitoa rahoja Eurajoen hankkeeseen. Käytännössä sen toteutuminen on venäjän panoksesta kiinni. Eli sitä ei pidetä kannattavana sijoituksena riittävissä määrin. Bitanniassa ydinvoimaa on tuettu paljon kotimaisia tukiamme korkeammalla sähkön takuuhinnalla. Ydinvoima ei ole tällä hetkellä erityisen edullinen tapa tuottaa sähköä.

Mitä "todellisiin" vaihtoehtoihisi tulee, niin muu maailma on toista mieltä, uudesta rakennettavasta energiantuotantokapasiteetista merkittävä osa on ollut jo vuosia uusiutuviksi luokiteltavia. Jopa Kiinassa.

Lisäksi kannattaa tutustua siihen, mitä oikeasti ajetaan, eikä vastustaa niitä vain mielikuvatasolla. Kukaan ei esimerkiksi aja lämpvoimalaiteosten korvaamista tuulivoimalla, vaikka jotkut toki kehittelevät mielessään kummia uhkakuvia tavoitteista joita todellisuudessa kenelläkään ei ole.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

En minä ole Fingridin lukuja väittänytkään indikaattoriksi Suomen energiantuotannon kapasiteetista. Kun keskustelun keskiössä on selkeästi energiaomavaraisuuden kasvattaminen, niin ei tuontienergiaa voida kotimaiseksi laskea vaikka se olisi kuinka halpaa. Tilanne ei varmasti muutu sillä, että rakennetaan tuotantokustannuksiltaan kallista tuulienergiaa, jonka kapasiteetti korvataan myös halvalla tuontienergialla. Toki huippukulutuksen aikaankin tilanne on se, että energiaa tuodaan ulkomailta.

Paras tilanne olisi se, että Suomessa tuotettaisiin energiaa vientiin asti. Tällainen tilanne voidaan saavuttaa vain markkinaehtoisella energiapolitiikalla ideologisen puuhastelun ja tukihimmeleiden rakentelun sijaan.

Ydinvoima ei tarvitse tukea, koska sitä ei rakenneta valtion subvention varassa. Kaikki ydinvoimaprojekteihin lähteneet tahot ovat mukana omasta vapaasta tahdostaan. Jopa kunnalliset energiayhtiöt ovat liiketoimintayksikköjä, jotka investoivat liiketoiminnasta saamaansa rahaa eivätkä suinkaan veronmaksajilta väkisin verotettua rahaa, kuten uusiutuvien kohdalla tehdään.

Britannia ei kuulu tähän keskusteluun, Suomessa kun ei ole sellaista mekanismia, jolla valtion rahalla subventoitaisiin ydinvoiman tuottamista.

Missä ne uusiutuvat mahtavat muodostaa merkittävän osan esim. sähköntuotantokapasiteetista puhumattakaan koko energiantuotantokapasiteetista? Kiinan talous pyörii tasan tarkkaan fossiilisten varassa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Electricity_sector_in...
http://instituteforenergyresearch.org/analysis/wha...

Ei tietenkään lämpövoimalaitoksia olla korvaamassa tuulivoimalla, sehän olisi täysin mahdotonta. Siksi sanoinkin, että vaihtoehto fossiilisille on ydinvoima, se kun sattuu olemaan fossiilisilla toimivien lämpövoimalaitosten ainoa potentiaalinen korvaaja.

Todellisuudessa Vihreillä ei ole keinoja vähentää fossiilisten käyttöä tai korvata tuontienergiaa, mutta he eivät halua sanoa sitä ääneen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

aloita vaikkapa tuosta: http://blogit.iltalehti.fi/satu-hassi/2011/04/15/v...

En sinällään ole ihan Hassin linjalla, mutta tuossa on jokin verran tutustumisen arvoista asiaa. Linkit saattavat olla vanhentuneita...

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #8

Olen jo tutustunut tuohon filosofian tohtori Peuran väitöskirjaan. Kommentoi asiaa aikaisemmin päivällä näin:

"Aluksikin, väitöskirja koskee yhteiskunnallista muutosta filosofiselta kantilta katsottuna eikä ole energiatekniikan väitöskirja. Toisekseen kyseisestä dokumentista ei löydy viittauksia kustannuksiin, vaan lähinnä tietoa Vaasan seudulla hyödynnettävistä uusiutuvista energianlähteistä.

Dokumentissa ei millään tavalla käsitellä sitä, mitä näiden uusiutuvien energiavarojen hyödyntäminen mahdollisesti maksaa tai ovatko ne edes markkinaehtoisesti hyödynnettävissä olevia varoja. Nämä ovat niitä asioita, joita filosofian tohtorin ja vihreät idealistit eivät mielellään käsittele.

Koko Suomen energiantarve voidaan kattaa vaikka satasen seteleitä polttamalla, mutta onko se kustannustehokasta, järkevää tai tarpeenmukaista? Samat kysymykset voidaan esittää Peuran väitöskirjan ja ideologisen ydinvoimavastaisen retoriikankin tiimoilta."

Hassi on ilmeisesti vahvistusvinoumansa huumassa lukenut vain lehtiartikkelin tutustumatta itse väitöskirjaan, jota kirjoituksessaan esittelee auktoriteettina. Hassin luvut ovat luonnollisesti vanhentuneita eikä niissä näy mitenkään Fukushimasta johtuneiden eurooppalaisten energiapoliittisten ratkaisujen seuraukset.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #10

Ent ehkä huomannut, mutta Hassi viittasi muutamaan muuhunkin seikkaan.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #14

Niin, varmasti viittasikin raskaasti subventoituun tuuli- ja aurinkoenergian rakentamiseen. Mitä sitten?

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #10

Peuran usein hehkutetussa väitöskirjassa todetaan ihan suoraan, että siinä ei edes tarkasteltu energiakysymystä kokonaisuutena. Siinä sen sijaan tarkasteltiin kotitalouksien ja pienteollisuuden tarvitseman sähkön ja lämmön tuottamista haja-asutusalueilla. Näiltä osin itse väitöskirja on selväsanainen: jos suuret metropolit, eli yli 10 000 asukkaan taajamat, jätetään huomioimatta, tarkastelluilla alueilla Pohjanmaalla voisi olla mahdollista tuottaa suurin osa sähköstä ja lämmöstä uusiutuvasti. Liikennepolttoaineet ja alueella käytettävien tuotteiden valmistukseen käytetty energia pitäisi sitten saada jostain muualta.

Ekstrapoloimalla tulokset koko Suomeen nähdään, että esitetyillä keinoilla olisi ehkä mahdollista tuottaa noin puolet Suomessa vuosittain käytetystä primäärienergiasta. Tämä on linjassa top-down-tarkastelun tulosten kanssa, eli kun katsotaan Suomen alueella kasvavan biomassan määrää. (Aivan kaikki kasvava biomassa raapimalla voitaisiin tuottaa Lundin et al. arvioiden (2007) mukaan noin 428 TWh lämpöenergiaa vuodessa, eli hieman enemmän kuin Suomen primäärienergiankulutus. Tämä tarkoittaisi mm. maatalouden loppumista ja aivan kaiken kasvavan riipimistä polttouuneihin. Kestävyyskriteerit edes jotenkin täyttävää biomassaa voisi SYKE:n laskelmien mukaan olla enintään noin 110 TWh, kenties jopa merkittävästi vähemmän.)

Kirjoittajat eivät olleet tarkastaneet edes Suomen primäärienergiankulutusta, eikä väitöskirjasta löytynyt mainintaa tästä, vaikka huomautin asiasta väitöskirjan tulosten kannalta keskeisen artikkelin (artikkeli III) tekijöille kirjoittamassani kritiikissä.

Väitöskirja sinänsä on ihan kiinnostava, mutta uutisointi siitä on pahasti harhaanjohtavaa. Peura tekisi hyvin, jos yrittäisi hieman korjata lehdistötiedotteessa esiintyneitä väittämiä.

Aurinkosähköstä muuten mielenkiintoinen huomio: kun tukiaisia Saksassa vedettiin taaksepäin, aurinkosähkön asennukset romahtivat 2012-2013 57 %, ja tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla vielä 44 %. Nyt hyväksytty uusiutuvien "asennuskäytävä" ei riitä edes likimain edes sähköverkon kunnolliseen dekarbonisointiin, ennen kuin uusasennusten määrä kuluu vanhentuvien voimaloiden korvaamiseen.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kiinassa ydinenergia luokitellaan uusiutuvaksi energiaksi.

Kiinan tiedeyhteisö eikä poliittinen eliitti eivät tunnusta ilmastonuutosta.

Kiinassa rakennetaan tuulivoimaa, koska valtio sitä voimakkaasti tukee ja koska sen rakentamisessa ovat mukana valtaapitävien poliitikkojen rakennusyhtiöitä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kiinassa ei myöskään ole mitään demokratiavajetta jos kiinalaisilta viranomaisilta kysytään... Niin mitä ajoitkaan takaa?

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Luokittelu "uusiutuvaan" ja "uusiutumattomaan" energiaan on jossain määrin mielivaltaista ja useimmiten perustuu sille, että energianlähteen hyödyntämiseen kuluvia materiaaleja ei huomioida. Tällöin voidaan ohittaa se tosiasia, että tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämiseen tarvittavat laitteistot vaativat valtavia määriä materiaaleja, jotka pitää kaivaa maan uumenista aivan kuten uraanikin. Ero ydinvoiman rakentamiseen ja loppusijoitukseen vaadittavaan kaivostoimintaan voi olla moninkertainen - ydinvoiman eduksi. Vaikka näitä materiaaleja kierrätettäisiinkin nykyistä paljon ahkerammin, pelkästään maailmanlaajuisesti vaadittujen "uusiutuvien" generaattoreiden rakentaminen sitoisi moninkertaisesti maailman vuosituotannon monia tärkeitä raaka-aineita.

Esimerkiksi WWF:n skenaarioiden toteuttaminen vaatisi jo vuoden 2030 tienoilla koko maailman nykyisen vuosituotannon verran terästä, lasia, alumiinia, betonia ja kuparia yksin uusien voimaloiden rakentamiseen. Ero vastaavaan ydinvoimarakennusprojektiin on huikea. Lisäksi on vielä vaadittava maa-ala. Tässä lähteitä ja lisätietoa:

http://jmkorhonen.net/2013/11/29/graphic-of-the-we...

Jos mielivaltainen "uusiutuva"-kriteeristö korvattaisiin esim. kriteerillä "riittävän hyvä" ja se määriteltäisiin tarkoittamaan energianlähdettä, jota voidaan käyttää laajassa mitassa vähintään seuraavat 10 000 vuotta ilman merkittäviä ongelmia raaka-aineiden saannin kanssa, ns. uusiutuvat pääsisivät samalle tasolle ydinvoiman kanssa. Jo kokeilluilla ja rakennnetuilla reaktoreilla se kriittisin komponentti, polttoaine, riittää pelkästään helposti hyödynnettävän uraanin suhteen vähintään miljooniksi ja ehkä sadoiksi miljooniksi vuosiksi; toriumia on käytettävissä vielä enemmän.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

”kotimaisten uusiutuvien kehittäminen”

em. fraasi on ihan järkeenkäypä, tietyillä ehdoilla. Uusiutuvia pitää nimittäin edelleen kehittää ennen kuin niistä tulee markkinaehtoisia. Ydinvoima on yksi siirtymävaiheen energiantuotantomuoto. Nyt kyseessä ei ole ydinvoiman ideologinen kannattaminen vaan kyse on pienimmän riesan tiestä.

Minusta tuntuu (kunnon mutuilua...) aina vaan vahvemmin siltä, että tuulivoima on valittu tekemään muut energiantuotantomuodot kannattamattomiksi. Tuettu ja vaihteleva tuulivoima on saanut etuajo-oikeuden. Sen saavuttaessa kriittisen osuuden, se tekee monet muut sähköntuotantomuodot kannattamattomiksi, kun laitoksia pitäisi ajaa alas ja ylös, ja pitää tarvittaessa valmiudessa.

Keskusjohtoisesti on päätetty, mikä on hyvä energiantuotantomuoto. Markkinoiden päätettäväksi sitä ei uskallettu jättää. Samaa periaatetta sovellettiin eräässä epäonnistuneessa yhteiskuntakokeilussa.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Minäkin olen sitä mieltä, että uusiutuvia pitää kehittää, eritoten niitä kotimaisia sellaisia, jotta niistä joskus tulisi kilpailukykyisiä. Sitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä valtiojohtoisesti, vaan markkinoiden ehdoilla, kuten totesitkin.

On kohtuullisen selkeää, mikä tuulivoiman rooli lähitulevaisuuden energiantuotannossa on, kun se ei 30 vuoden rummutuksen ja pitkän subventiokierteen jälkeen ole noussut meillä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset