Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Lumenpoiston sukupuolivaikutukset Helsingissä

  • Lumenpoiston sukupuolivaikutukset Helsingissä

Helsinkiläinen kunnanvaltuutettu Gunvor Brettschneider (Rkp) on tehnyt aloitteen, jonka mukaan lumenpoiston sukupuolivaikutukset pitäisi arvioida. Jätän hankkeen järkevyyden jokaisen itsensä päätettäväksi, mutta haluaisin tuoda esiin muutaman asian itse aloitteen sisällöstä.

Olettakaamme alkuun, ja ihan debatoinnin takia, että stadilaiset lumenpoistopalvelut ovat osa patriarkaatin sortokoneistoa. Aloitteessa todetaan, että "Tosiasia kuitenkin on, että kaupungilla on tässä asiassa [tasa-arvon toteuttamisessa] paljon parannettavaa erityisesti teknisellä sektorilla ja yhteiskuntasuunnittelussa". Millä perusteella tällainen väite heitetään ilmoille?

Ilmeisesti ruotsalaisessa Karlskogan kaupungissa tällainen sukupuolivaikutusten arviointi oli tehty. Aloitteessa jätetään huomiotta, että Karlskoga on n. 27 000 asukkaan pieni kaupunki siinä, missä Helsinki on yli 600 000 asukkaan kaupunki, jonka tiestöä käyttää päivittäin myös iso osa ympäryskuntien asukkaista. En jaksa lähteä edes selvittämään montako kilometriä aurattavaa Helsingissä on verrattuna Örebron takametsissä sijaitsevaan Karlskogaan verrattuna.

Karlskogassa tehdyssä tutkimuksessa, johon Brettschneider ei missään vaiheessa tarjoa lähdeviitettä, oletettavasti todettiin, että: "sukupuolivaikutusten arviointi lumenpoistossa osoitti, että kunta oli tiedostamattaan suosinut miehiä auraamalla ensin kehätiet ja suuremmat, pääasiassa miesvaltaisille työpaikoille johtavat kadut". Aluksikaan minä en edes löydä Karlskogasta kehäteitä. Toisekseen, ehkäpä aurausmenettelyitä sovittaessa pitäisi ottaa muitakin parametrejä huomioon kuin tienkäyttäjien sukupuoli? Ensimmäisenä tulee mieleen esimerkiksi raskaan ja kevyeen liikenteen määrä, ruuhkahuippujen kellonaika, julkisen liikenteen reitit, jne.

"Jalan liikkuville sattuu liukastumisonnettomuuksia kolme kertaa useammin kuin autoilijoille, ja liukastumisista johtuvat hoitokustannukset ja tuotannonmenetys aiheuttavat yhteiskunnalle nelinkertaiset kustannukset lumen auraukseen verrattuna", tietää Brettschneider, jälleen kerran esittämättä lähdeviitteitä tai muitakaan argumentteja. Olisin myös halunnut nähdä kausaliteetin aurauksenlisäämisen ja liukastumiskustannusten vähenemisen välillä, mutta sellaistakaan ei aloitteen tekijällä ole esittää.

Aloitteessa kyllä mainitaan, että lumenpoiston uudelleenjärjestelyn aikaan liukastumisonnettomuuksista johtuvat kustannukset laskivat. Mutta johtuiko moinen aurauksesta vai onko kyseessä normaali tilastollinen heittely tai jopa tilastollinen anomalia? Oliko talvi normaalia vähälumisempi tai olivatko tiet normaalia vähemmän liukkaammat? Kuinka isot kustannukset liukastumisista tulee vuosittain ja kuinka iso muutos oli tarkastelujaksolla? Minkä pituinen tarkastelujakso on?

Kaikkien liikkuminen kuulemma helpottui uudelleenjärjestelyn seurauksena. Minä kuitenkin uskallan väittää, että auraamattomilla teillä ajavien autoilijoiden liikkuminen ei helpottunut, vaikkei minulla kyseistä tutkimusta olekaan käytettävissä. Jokainen viime talvena Helsingissä autoillut uskoakseni tietää, mistä puhun.

Missään ei myöskään mainittu, että kasvoivatko esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden hoitokustannukset? Millaisia kustannuksia yhteiskunnalle tuli pidentyneistä ruuhkista, autojen ojaanajoista, kasvaneista päästöistä tai muista mahdollisista teiden auraamattomuuden lieveilmiöistä?

Lopuksi aloittessa ehdotetaan, että "...Helsingin kaupunki arvioi kaupungin lumenpoiston sukupuolivaikutukset ja ryhtyy mahdollisiin toimenpiteisiin lumenpoiston parantamiseksi. Kustannukset ovat noin 4 000 euroa".

Minulle on toki sinällään aivan sama millä kriteereillä helsinkiläiset lumenpoistonsa järjestävät. Ja jos muutoksille lumenpoiston priorisoinnissa on oikeaa tarvetta, niin sitten priorisointia täytyy muuttaa, mikäs siinä. Äkikseltään kuitenkin tuntuisi järkevämmältä pohjata lumenpoistopalveluiden organisointi tielläliikkujien tarpeisiin eikä esimerkiksi feministiseen teoriaan tai teidenkäyttäjien arvioituun sukupuoleen. Vielä vähemmän sitä on järkeä pohjata tutkimukseen, jonka metodi on täysin epäselvä ja siinä väitetyt kausaliteetit osoittamatta.

Annetulle 4 000 euron summalle ei voi kuin nauraa. Laskekaapa montako tuntia tuolla rahalla pystyy työllistämään ylempää toimihenkilöä kaikkien työnantajamaksujen ja verojen kanssa? Julkisessa virassa toimivaa ylempää toimihenkilöä tuolla rahalla työllistänee hyvällä säkällä 2 viikkoa, jos hommaa laitetaan tekemään TETtiläinen kai joku nurkkiin notkumaan jäänyt kesähessu. Laadukasta tutkimusta tuollaisella rahalla ei saa mistään, ei etenkään kunnalliselta puolelta.

Toivotan mitä lämpimimmin onnea helsinkiläisille veronmaksajille päättäjienne kanssa, sitä te todella tulette tarvitsemaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Ongelma on siinä, että yliopistoilla on oppiaineena naistutkimus, ja kun sitä opiskellaan, niin pitäisi sitten järjestää byrokraattityötä oppiainetta opiskelleille.

Ennen oli kuntatalouksissa varaa järjestää kaikkea kivaa kaikille. Nyt puhutaan massiivisista irtisanomisista kuntasektorilla lähiaikoina.

Mihin sinun puolueesi edustaja vähentyvät kuntarahat panostaa: Byrokratiaan vai sairaanhoitoon?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

http://vimeo.com/53928212

Asia kannattaa tutkia ja erityisesti päiväkoteihin ja kouluihin johtavat kadut ja kevyen liikenteen väylät priorisoida lumenpoiston kärkeen - autolla pääsee sentään eteenpäin kevyesti lumettuneilla teillä varsin hyvin ja työikäiset osaavat myös varata aikaa työmatkoilleen kelien mukaan.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Sitäpaitsi viranomaisille, virkamiehillä ja vastaavassa asemassa olevilla (kaupungin luottamushenkilöillä) on velvollisuus edistää tasa-arvoa KAIKISSA toimissaan - koskee siten myös kulkuväylien kunnossapitoa, liikuntapaikkojen varausjärjestelmiä, jne...

http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedott...

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Tuo velvollisuus ei kuitenkaan mene yleisen turvallisuuden edelle jota myös tehokas talvikunnossapito edistää. Kyllä minuakin ketuttaa kun käyn äitini kotona helsingin esikaupunkialueilla ja siellä ei pääse liikkumaan muuten kuin suksilla mutta hoitamattomat pääväylät olvat merkittävä turvallisuusriski etenkin pelastustoimelle.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Kysyn vielä, että onko mitään järkeä priorisoida lumenpoistoa väylien käyttäjien sukupuolen perusteella esimerkiksi liikenteen sujuvuuden sijaan?

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Miten ihmeessä lumenpoisto voi liittyä sukupuolikysymyksiin millään tavalla? En nyt ihan ymmärrä.

Joonas Vilenius

Uskallan väittää että jalkakäytäviä ei aurata samalla kalustolla kuin monikaistaisia autoteitä. Olisihan se tosin hauskaa seurattavaa kun ensin tuhat pientä Bobcatia aurailisi sivukatuja, kävelyteitä sekä parkkipaikkoja ja samaan aikaan isoilla väylillä olisi hillitön ruuhka ketjukolareineen.

Sitten kun pikkutiet on saatu puhtaiksi jotta 80+ -vuotias Gunvor pääsisi Siwaan sen pienen perässävedettävän kärrynsä kanssa, isoille teille tulevat niiden jumittuneiden autojonojen sekaan vielä armeija isoja auroja jotka yrittävät aurata autotiet puhtaiksi. Sieltä täältä pitkin jonoja kuuluu ambulanssien ja pelastuslaitoksen autojen vaimeat sireenit kun ne yrittävät päästä kolaripaikoille.

Kun sotku on selvitetty ja isot tiet vihdoin aurattu niin sitten tosin pitää taas kutsua paikalle pienet Bobcatit koska yllättäen näiden isojen aurojen siirtämä lumi ei olekaan mystisesti kadonnut taivaan tuuliin vaan se on suurina valleina taas mummoin kauppareissua häiritsemässä.

Alzheimer etenee erittäin salakavalasti, sairastunut ei yleensä itse ensin sitä edes huomaa.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Jos asiaa tarkastellaan sukupuolisilmälasien lävitse, huomataan, että nämä läpi yön työskentelevät auraajat ovat sovinistisia patriarkkoja. Ei kukaan itseään pätevänä pitävä naistutkija voi siis muuta olettaakaan kuin että he toimivat sovinistisen patriarkaalisesti. Muuta evidenssiä naistutkimus ei tarvitse kuin "minusta tuntuu siltä". Sitä kutsutaan laadulliseksi tutkimukseksi erotuksena määrällisestä tutkimuksesta (esim. luonnontieteet), missä vaaditaan numeroita todisteeksi. Mutta valitettavasti numerot ovat miehisiä symboleita eikä laadullinen naistutkimus voi niitä hyväksyä.

Ehdotukseni Helsingin kaupungille ja jokaiselle muullekin paikkakunnalle Suomessa: Feministiset auraajat auraavat päiväkotien ja muiden naistyöpaikkojen väylät ja sovinistiset auraajat miestyöpaikkojen väylät. Jos väylällä kulkee sekä miehiä että naisia, on tehtävä käyttäjämittaus kerran viikossa ja auraajien sukupuolisuhde pitää olla suhteessa käyttäjien sukupuoliin.

Kyllä tasa-arvo olla pitää. Aurauksessakin pitää joku tolkku olla, vaikka sitten huonompikin.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

"Jalan liikkuville sattuu liukastumisonnettomuuksia kolme kertaa useammin kuin autoilijoille"

Tähän oli pakko tarttua koska tämä seikka jaksaa ihmetyttää vuodesta toiseen kun joutuu nälkänsä eteen harrastamaan lumiurakointa.

Autoissa vaaditaan talvirenkaat mutta liukastumistilastoja johtavien jalankulkijoiden kenkiin tai liukuesteisiin ei kiinnitetä mitään huomiota!

Talven ajan liukastelujen hinta on noin 2,5 mrd euron luokkaa. Tuolla rahalla saisi helvetin hyvät talvikengät ihan jokaiselle. Ikään, sukupuoleen tai säätyyn katsomatta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset