Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Tuulivoiman haasteet lämmityskaudella

Näillä seuduilla alkaa olla vuoden kylmin aika, jolloin lämpö- ja sähköenergian kulutus on huipussaan. Fingrid ilmoittaa, että Suomessa tarvitaan tällä hetkellä sähkötehoa n. 13 000 megawatin edestä. Tästä tarpeesta tuulivoimalla katetaan 37 megawattia, eli n. 0,28 %. Tuontisähköä Suomeen tulee Ruotsista ja Venäjältä yhteensä ~3 120 megawatin edestä.

Sitä minä en ymmärrä, että suomalaiset kauhistelevat skenaariota, jossa esimerkiksi ydinvoimaa rakennettaisiin niin paljon, että sitä olisi kesällä ulkomaille myytäväksi. Tämä on jostain syystä moraaliton ja ei-toivottava tilanne.

Mutta kun Suomesta loppuu sähköntuotantokapasiteetti kesken, niin ulkomailta ostettu kallis sähkö onkin onni ja autuus. Ei sillä väliä, tuotetaanko se venäläisessä ydinreaktorissa vai ruotsalaisessa tai norjalaisessa öljynpolttolaitoksessa. Pääasia, että omatunto on näennäisesti puhdas. Poissa silmistä, poissa mielestä, eikö niin?

Tämä olemassa oleva ongelma ei muuten ole vain tämänvuotinen anomalia, vaan tilanne toistuu joka vuosi. Tuulivoimakapasiteettimme on VTT:n mukaan tällä hetkellä n. 447 MW. Jos tuulivoima olisi vaihtoehto esimerkiksi ydinvoimalle, kuten tuulivoiman kannattajat haluavat usein antaa ymmärtää, pitäisi Suomen tuulivoimakapasiteetti olla (2 769 MW / 37 MW) * 447 MW = 33 452 MW, jotta sillä voitaisiin kattaa tämän hetken ydinvoimaloiden tuottama teho. Jospa Suomessa rakennettaisiin vaikkapa pelkästään kolmen megawatin tuulimyllyjä, voi siitä omatoimisesti laskea, montako myllyä pitäisi rakentaa. Rakentaminen maksaa Tuulivoimayhdistyksen mukaan pyöreästi n. 1,2 miljoonaa euroa per megawatti.

Kun ongelmat tuulivoiman tuottamisen kannattavuudessa ovat varsin ilmeiset ja sen haittavaikutukset veronmaksajan kukkarolle päivänselvät, on mielestäni Suomessa aika lopettaa pää pilvissä eläminen energiapolitiikan suhteen ja myöntää reaalimaailman raadollisuus.

Vaihtoehtoiset energiamuodot ovat hieno ja kannatettava asia, ja jokaisen tulisi vähintäänkin toivoa niiden muuttuvan kaupallisesti varteenotettaviksi energiantuotantomuodoiksi. Kuitenkin niin kauan kuin vaihtoehtoiset energiamuodot ovat nimensä mukaisesti vaihtoehtoisia, tulee meidän taata energiansaantimme niillä keinoilla, jotka ovat tehokkaita, halpoja ja luotettavia. Siis niillä keinoilla, joilla ihmiskunta on vuosituhantisen historiansa aikana taannut energian siirtymiseksi seuraavaan aikakauteen ja avaimen uusiin teknologioihin.

Realistisia vaihtoehtoja vuoden 2014 Suomessa on tasan tarkkaan kaksi; fossiiliset polttoaineet ja ydinvoima. Kahdesta pahasta pitäisi valita se vähemmän huono, kumman sinä valitsisit?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (69 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Valintakysymyksiä. Lämmittämiseen ei tarvita välttämättä sähköä, vaan lämmittämällä voidaan päinvastoin jopa tehdä sähköä jos tiukka paikka tulee. Silloin tietysti sähköntuotanto olisi pakkasilla suurimmillaan.
Itse asiassa edes lämpöä ei välttämättä paljonkaan tarvita - on vain edullisempaa tehdä lämpöä ja johtaa sitä pihalle, kuin yrittää säilyttää tai kierrättää lämpöä.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

VTT:n linkistä : "Vuoden 2013 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 447 MW, 209 tuulivoimalaa. Tuulivoimalla tuotettiin noin 0,9% Suomen sähkönkulutuksesta (noin 777GWh) vuonna 2013*."

Tuon perusteella yhtä tuulivoimalaa on keskimäärin ajettu :
777E9 / (447E6 * 209 ) ~ 8 h

Täysi työpäivä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Tuulivoimalat eivät ole samantehoisia eikä samanikäisiä, ja tuulen määräkin vaihtelee.

Karkeasti keskiarvoistaen annetuilla luvuilla voimalan keskimääräinen nimelliskapasiteetti on 2.14 MW ja näitä 209 kpl. Kun tuotto on 777 GWh, niin käyttötunnit 777*1000 / (2.14*209) = 1738 tuntia per mylly eli 217 työpäivää oletuksen mukaan.

Parhailla paikoilla päästään 3000 h käyttötuntiin.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

"Parhailla paikoilla päästään 3000 h käyttötuntiin."

Ehkä merellä, muutta maavoimalat eivät tuota yhtään tuntia päälle 2000 h:n. Ei ainakaan Englanissa eikä Tanskassa, josta on tilastoja.

Saksan myllyjen keskimääräinen teho vuonna 2012 oli 1 533 tuntia vuodessa ja siellä on tuhansia myllyjä merellä.

Yksi vilkaisu tuuliatlakseen Suomessa näyttää myös totuuden. Rannikolla tuulee, mutta sisämaassa ei.

Tuulivoimaukot väittävät aina, että korkealla tuulee aina. Voi olla, mutta rajat sielläkin tulee vastaan. Miksi vain Suomessa rakennetaan korkeita myllyjä. Tanskassa muutama vuosi sitten yritettiin, mutta sen jälkeen myllyjen kokoa on pienennetty.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Että sille kun peukutetaan kun lasketaan päin prinkkalaa käyttötunteja, saattaa osoittaa jotain siitä, kuinka filtteriasenteella keskustelua seurataan.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Täytyypä korjata aiempaa laskelmaani kun nimittäjään on tullutkin 2 kertaa kerroin 209, tuulivoimalaitosten kappalemäärä. Siis yksi tuulivoimala keskimääräisesti nimellistehollaan on ollut em. lukujen mukaisesti tuotannossa vuoden 2013 aikana :

777E9 / (447E6 ) ~1738 h

1738 / 24 ~ 72 vuorokautta

Jussi Rajaniemi

Eli keskimäärin yksi voimala tuottaa sähköä 72 päivänä vuodessa ja loput 293 päivää pusketaan jollain muulla tuotantomuodolla - yleensä hiilivoimalla tai öljykattilalla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuulivoiman haasteista tosiaankin sen verran, että teollisesti tuotettu tuulivoima ei ole järkevää millään mittarilla tarkasteltuna. Suomessa haasteita löytyy vielä lisää ilmastosta johtuen. Suomi on vielä laajalti metsäistä seutua, missä tuulivoimalat vievät hyvää kasvutilaa metsältä, teineen, uusine sähkölinjoineen etc. Vaikka sähkölinjat vedettäisiin kaapeleina maahan, vaatii se ajouran putsaamista ja hakkuita ja kaivamista usein vielä turvemailla, jolloin vapautetaan kasvihuonekaasuja ilmakehään, minkä estämiseksi niitä tuulivoimaloita on ensisijaisesti markkinoitu.

Hölmöläisten hommaa, kun realismi nousee pintaan pitkään jatkuneen propagandan saattelemana, aletaan vähitellen ymmärtämään, että tuulivoimalat eivät korvaa yhtään fossiilista lämmön- tai sähköntuotantolaitosta, eikä varsinkaan Suomessa, nytkin on menty lähes kaksi viikkoa nolla tuloksella tuulivoimaloiden osalta, ovat tosiasiassa kuluttaneet verkosta sähköä tuulivoimaloiden lämmittämiseen siltä varalta, että josko se alkaisi tuulemaan vähitellen.

Ruotsissa on kauhisteltu Öölannin saarella hirvivasojen kuolemia, tällaisia ei ole ennen ollut, ongelma on tullut vasta sen jälkeen kun suuria tuulivoimala-alueita merelle on avattu sähköntuotantoon, olisiko niillä osuutta asiassa, tutkimukset ovat vielä kesken? Tällaisia epäilyjä on raportoitu muualtakin hevosia ja kotieläimiä koskien. Saari on siitä paha paikka villieläimille, että aina ei niillä ole mahdollisuutta paeta äänilähdettä riittävän kauaksi.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Olisiko energian säästö mitään?

Omakotitaloni perusosa on rakennettu 1941, seinissä 10 cm purueristys. Vuonna 1980 peruskorjasin sen lisäämällä 10 cm villaa ja laittamalla 4-kertaiset ikkunat ja kaksikertaisen ulko-oven. Samalla lopetettiin pihasaunan käyttö ja laajensin vanhaa taloa kolmanneksella harjan suuntaisesti.

Mitä opin? Uuden osan silloisten rakennusmääräyksien mukaiset seinät ja lattia falskaavat enemmän kuin peruskorjattu osa. Vaikka kuutioita tuli kolmannes lisää, energian kulutus tippui. 400 kuutiota kuluttaa noin 10 500 KWh vuodessa, taloussähköä, lämpimän veden sähköä ja lämmityssähköä. Minulla on autoon moottori- ja sisätilalämmitin ja ulkorakennuksessa on puolilämmin tila ja ulkovalaistusta.

Onneksi säästin pönttöuunin, jossa poltan noin kuution talvessa. Toinen kuutio menee saunan uunissa, joten niistä lienee hyötyä noin 1500 KWh.

Energian kulutus siis on 12 000 KWh vuodessa noin 145 neliön talossa. Lämpöpumppumyyjät ravistelevat päätään, sillä sellaiseen investointi maksaisi itsensä sadassa vuodessa takaisin.

Uskoisin, että energiainvestoinnit ovat kannattavimmillaan siten, että nykyinen rakennuskanta saneerataan ulkoseinistä, ikkunoista ja ovista. Vetoisessa talossa vedon tunne ei häviä pelkästään lämpöä lisäämällä. Jos rakennuksen kulutus jää vieläkin korkealle, lämpöpumppu auttaa hieman.

Vasta jos tämä ei riitä, aletaan puuhaamaan lisäenergiaa.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Energian säästäminen saneerausten kautta on varmasti vaihtoehto heille, joilla on paljon rahaa. Maltillisesti verotettu suomalainen ei asuntosäätelyn ja siitä seuraavien korkeiden hintojen takia ehkä pysty panostamaan mahdottomia määriä asuntonsa energiatehokkuuden parantamiseen.

Sinun tapauksessasi remontille oli varmasti tilausta, onhan rakennus valmistunus sota-aikaan. Suurin osa rakennuskannastamme ei ole kuitenkaan enää noin itsestäänselvästi paranneltavissa, vaan tiukentuneiden rakennusmääräysten takia suhteelliset hyödyt rakennusvaipan lisäeristämisessä saattavat jäädä erittäin pieniksi.

Mielestäni on parempi rakentaa enemmän energiantuotantoa kuin olettaa, että yhteiskuntamme energiatehokkuus tuosta noin vain paranee. Lisäenergiaa kun kaivataan jo nyt kipeästi eikä sitä ongelmaa voida ratkaista lisäeristämällä rintamamiestaloja.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Ennen kuin laukoo mutu -mielipiteitä, olisi ehkä paikallaan tutustua aiheeseen. Esimerkiksi:
http://www.safa.fi/fin/safa/kestavan_suunnittelun_...

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #22

Niin mikä oli mutua ja mikä osa pastettamastasi linkistä vastasi tekstiini?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

" Olisiko energian säästö mitään? "

Kotitalouksien lisäksi energiaa tarvitsee myös teollisuus. Tuotannon pysäyttäminen sähköenergian säästämiseksi se vasta kallista onkin.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Et siis ole seurannut teollisuuden/kaupan energiansäästötoimenpiteitä? Teollisuudessa/kaupassa voidaan säästää energiaa tuotannon siitä alenematta, saati vaatien tuotannon/kaupan pysäyttämistä. Ihmetyttää se, että kauppojen kylmälaitteiden lämpö johdetaan katoilta taivaan tuuliin, kun siitä voitaisiin ottaa lämpöä talteen.

Loviisan ydinvoimala on ihan väärässä paikassa. Jos se olisi Santahaminassa, iso osa Helsingin tarvitsemasta lämmöstä saataisiin sen hukkalämmöstä, joka nyt johdetaan mereen. Samoin muut ydinvoimalat olisi pitänyt rakentaa isojen kaupunkien kupeeseen. Ydinvoimalassa ei ole mitään riskiä. Eihän niiden suuronnettomuuksia ole edes vakuutettu täydestä arvostaan.

Ottakaa mallia Riihimäestä ja Hyvinkäästä. Täällä kaukolämpöverkosto on kytketty Riihimäen ongelmajätelaitoksen polttokattiloihin ja sen hukkalämpö lämmittää täällä kaupunkeja. Ongelmajätelaitos on yli 20 km täältä.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #66

"Ihmetyttää se, että kauppojen kylmälaitteiden lämpö johdetaan katoilta taivaan tuuliin, kun siitä voitaisiin ottaa lämpöä talteen."

En kyllä usko tuota. Voihan jossain vielä tuollaisiakin kauppoja yms. olla, mutta eiköhän tuokin lämpö osata jo hyödyntää. Onhan lämmön talteenottolaitteita jo kerrostaloissa, omakotitaloissa ja jopa yksittäisissä kerrostaloasunnoissakin.

Juhani Putkinen

Kello 09.15 kulutus oli 13917 MW.

Kannattaa huomata, että sähkö on välttämättömyyshyödyke, jota TÄYTYY joka hetki tuottaa vähintään yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Mikään hurskastelu ei muuta tätä tosiasiaa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Voivoi, katsokaa nyt tätä uutista, nyt yritetään selitellä siellä yhdistyksellä...

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/01/23/talvi...

Tuntuu olevan epätoivoista porukkaa.

Jussi Rajaniemi

Tuosta osoitteesta voi vertailla sähkönkulutusta ja tuotantomääriä voimalatyypeittäin vuoden ajalta:
http://veroaste.fi/sahko/

Tuulivoiman osalta on käytetty kerrointa 2, joten niiltä osin tuotantoluvut ovat hivenen yläkanttiin verrattuna todellisuuteen.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

"...tai venäläisestä ydinvoimalasta..."

Nii' - en minä niinkään pelkää ydinvoimalaa sinänsä, vaan pelkään sitä kustannusta, joka kakaroille jää kun ne pitää purkaa.
Ydinvoimalaitosten purkaminen on kuulemma kaksi kertaa kallimpaa kuin rakentaminen.
______________________________

Ajatellaan, että olen väärässä.
Miksi ei rakenneta suomalaisia yv-laitoksia Ruotsiin:
- Kerrotaan, että haluamme tehdä sinne miljardi-investointeja.
- Hommataan rahoitus/me rahoitetaan ja omistetaan, jookos?
- Viedään puolalaiset rakentajat sinne.
- Ruottalaisillekin annetaan töitä. Kaikki verotulot menköön Ruotsiin. Sähköt meille, mehän se omistetaan.
- Ja kun pitää purkaa, sanotaan "Hasta-la-Vista!" Svea-Mammalle.. "Pidä tunkkis'!" (Näinhän nämä yhtiöt tulevat tekemään meille.)

Henry

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Olet tainnut ymmärtää Rosatomin osuuden Pyhäjoen laitoksessa hieman väärin.

Aluksikin projekti lähti liikkeelle suomalaisten yritysten aloitteesta ja heidän toimestaan sitä myös pääosin rahoitetaan. Rosatom valikoitui toimittajaksi vasta myöhemmin.

Rosatom suostuu rahoittamaan, joten miksi se ei saisi rahoittaa? Sehän on etu niin suomalaisille kuin oletettavasti Rosatomillekin. Samalla Rosatom sitoutuu suomalaiseen lainsäädäntöön ydinvoiman suhteen.

Esimerkiksi Olkiluodossa on ollut myös suomalaisia rakentajia. Miljardiluokan rakennuksissa työvoimakustannukset ovat tietysti merkittävä tekijä, jolloin on järkevää kilpailuttaa urakoitsijat. Tämä on ihan normaali toimenpide kaikessa rakentamisessa, joten en ymmärrä miksi siitä juuri ydinvoiman kohdalla itketään niin kovasti. Puolalaiset ne rakentavat meillä myös sairaaloita, omakotitaloja, toimistotaloja ja kaikkea siltä väliltä.

Rosatom ei pysty omimaan Pyhäjien reaktorin kapasiteettia itselleen vain sen takia, että se on yksi sijoittajista, vaan tuotannon jyvittäminen omistajille on sopimustekninen kysymys.

Pyhäjoen voimalaitoksen purkaminen tuskin on ajankohtaista, kun sen rakentamista ei vielä ole edes aloitettu. Toki Rosatom voi myydä osuutensa halukkaalle ostajalle, jolloin myös vastuu loppusijoitusta varten kerättävästä rahastosta siirtyy osaltaan uudelle omistajalle. Rosatom on maksanut omaa osuuttaan siihen asti, kun osuutensa oletettavasti myy. Rahoja laitoksen purkamiseen ja loppusijoitukseen ei siis kerätä vasta, kun laitos ajetaan alas, vaan sitä kerätään jo laitoksen elinkaaren alusta lähtien.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ei en ymmärtänyt väärin - en edes ajatellut Rosatomia.
Tämä:
"Rahoja laitoksen purkamiseen ja loppusijoitukseen ei siis kerätä vasta, kun laitos ajetaan alas, vaan sitä kerätään jo laitoksen elinkaaren alusta lähtien."

Ja kuinka paljon kerätään? Minun aikoinaan lukeman tiedon mukaan kyllä kerätään, varmaankin totta, mutta kerätäänkö esim. kaksinkertainen määrä rak.kustannuksiin verrattuna?

Henry

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #42

http://www.posiva.fi/loppusijoitus

Koska kukaan ei perustele miksi loppusijoituksen pitäisi maksaa tuplasti rakennuskustannuksiin verrattuna, ei ajatusta varmaankaan kannata käsitellä kiveen hakattuna faktana.

Juhani Putkinen

"Nii' - en minä niinkään pelkää ydinvoimalaa sinänsä, vaan pelkään sitä kustannusta, joka kakaroille jää kun ne pitää purkaa."

Todellisuudessa ydinvoimaloidemme purkamiskulut on kerätty ja kerätään koko ajan rahastoon ydinsähkön hinnassa - kuten kaikki muutkin ydinjätteen käsittelykulut.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kerro määrä ja mihin tavara laitetaan?

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #43

Kesällä 2013 Ydinjätehuoltorahaston tilanne oli seuraava, nyt tietysti suurempi:

"Valtion ydinjätehuoltorahasto perustettiin valtion talousarvion ulkopuoliseksi vuonna
1988 ydinenergialain (990/1987) edellyttämänä silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Nykyisin rahasto toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Sen tehtävänä on kerätä, säilyttää ja turvaavasti sijoittaa ne varat, jotka tulevaisuudessa tarvitaan ydinjätteistä huolehtimiseen. Näin yhteiskunnalla on taloudellinen takuu siitä, että ydinjätehuolto pystytään hoitamaan kaikissa olosuhteissa. Tällä hetkellä rahaston varat ovat noin 2,1 miljardia euroa."

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #46

OOKOO!!! Mittava summa! Hyvä juttu!
.
.
.
.
.
.
.
.
.
00
.

Eihän tuo summa oo Jutan ja Jykän käsissä, eihän?
"...a turvaavasti sijoittaa ne varat, jotka tulevaisuudessa tarvitaan ydinjätteistä huolehtimiseen."

Henry

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kaipaisin perusteita/viitteitä tuolle, että tuulivoimaa laajasti ajatellaan ydinvoiman korvaajaksi. Siis ei varmasti niiden osalta, jotka energiantuotantojärjestelmistä jotain tietävät. Maallikot on sitten erikseen.

Tahalliseksi retoriseksi kärjistykseksi epäilisin. Siis että asia on on/off. Eikä olisi ensimmäinen kerta.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

No vaihtoehtoisia energiamuotoja nyt yleensä on esitetty vaihtoehdoiksi nykyisille metodeille. En nyt osaa sinulle asiasta tutkimusta tehdä tai linkittää niitä varmasti satoja lukemiani viestejä, joissa mm. väitetään, että ydinvoimaan satsaaminen hidastaa esimerkiksi tuulivoiman kehittämistä.

Jos tuulivoimalla ei ajatella pystyttävän korvaamaan fossiilisia tai ydinvoimaa, niin miksi sitä edes ajatellaan vaihtoehtona?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kannattaako lukita energiaratkaisut vuosikymmeneksi ydinvoimaan, on argumentti minkä minä olen kuullut.

Jossain toisessa ketjussa esitinkin jo skenaarion, että sitten kun ne uusiutuviin energiamuotoihin perustuvat tuotantoteknologiat, tuotteet ja asuminen tms. innovaatiot tehdään muualla, niin asiakkaat viimeistään unohtavat suomalaiset tuotteet jotka on tuotettu "vanhanaikaisella" ydinvoimalla. Jossa uraanin halkeamisen energiasta suurimmalla osalla lämmitetään voimalan läheistä merenrantaa.

Ei kierrätyskuituakaan käytettäisi paperin ja kartongin tuotossa, elleivät kuluttajat ja ympäristöjärjestöt olisi sitä vaatineet. Samoin tuskin omasta aloitteestaan sellutehtaat olisivat lähteneet jätevesiensä puhdistukseen. Joka ympäristömyötäisyys on nykyään olennainen osa bisnestä.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #83

Eihän mitään ole mihinkään lukittu, jos ydinvoimaa rakennetaan. Ei kai energiayhtiöitä estetä rakentamasta tuulipuistoja, jos ne 20 vuoden päästä ovat taloudellisesti kannattavia ja järkeviä investointeja?

Noin yleisesti ottaen energiapolitiikkaa tehdään vuosikymmenien tähtäimellä. Ydinvoiman kohdalla pitkän aikajänteen energiavarmuus kuitenkin muuttuu jostain syystä liabiliteetiksi siinä, missä tuulivoiman epävarmuus ja voimaloiden lyhyt käyttöikä näyttää muuttuvan hyväksi asiaksi.

Ei mikään estä meitä tekemästä innovaatioita tuotantoteknologioiden, tuotteiden ja asumisen suhteen, vaikkei Suomen energiateollisuutta rakennetakaan huteran tuulivoiman varaan. Yhtä hyvin voisit väittää, että Suomi on unohdettu korkean teknologian maana, koska meillä ei ole omaa avaruusohjelmaa. Et kai oikeasti kuvittele, että kuluttaja tai yritys suomalaista tuotetta tilatessaan nakkaa paskaakaan siitä, onko tuote tehty ydinvoimalla vai tuulivoimalla? Mietitkö sinä sitä, kun käyt kaupassa tai teet bisnestä?

Kierrätyksellä ja jätevesien puhdistamisella on konkreettisia hyötyjä. Tuulivoimalla niitä hyötyjä on vähemmän ja ne ovat vaikeasti ennustettavissa eikä tuulivoiman rakentamista oikein voi perustella ympäristötekijöillä, koska sille täytyy rakentaa varavoimaa, joka siis tuotetaan fossiilisilla tai tuodaan ulkomailta.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Tuulen puute ei ole ainoa haaste. On myös käyttöongelmia:

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/tuulivoimala...

Tuulivoimarakentaminen on laitettava jäihin niin pitkäksi aikaa kuin T&T:n uutisoimia ongelmia esiintyy. Ainakin sellaisilla alueilla, missä noita ongelmia on ollut.

Antero Kuikanmäki

Kiitos asiallisesta analyyttisestä kommentista joka oli tuettu selvästi ja ymmärrettävästi numeroilla. Nyt olisi oikea hetki VASTUULLISTEN poliittisten päättäjien kertoa kuinka he näkisivät että luotettava sähköhuolto hoidetaan. Erityisesti kaipaisin Ville Niinistön ulostuloa,kuinka hän käytännössä korvaisi ydinvoiman ja turpeen.

Käyttäjän perttikostiainen1 kuva
Pertti Kostiainen

Vihreistä/Greenpeace porukoista vois tehdä semmoisen kommandojoukon joka vois rynnätä pyöritteleen tuulivoimalan ropellia silloin kun on tyyntä. Heillä on kokemusta roikkua korkeissa paikoissa köysien varassa,Sini vois olla johtaja. Tällä tavoin maailma pelastuu

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

"Hassi mm. tannoin linkkaili ylpeänä jotain twiittiä, jonka mukaan hiilen käyttö Saksassa olisi jatkuvassa laskussa. Kun sitten kertoo että se on suurimmillaan vuoden -90, vastauksena on syvä hiljaisuus".

Hassin probakansa aina ihmetyttää. Miten Saksan hiilen käyttö voi vähentyä, jos siellä rakennetaan 12 uutta hiilivoimalaa ja 27 uutta kaasuvoimalaa?

http://wattsupwiththat.com/2013/04/23/germany-to-o...

Jouko Koskinen

Suomalaiset voimalamiehet(ja naiset) ovat olleet kovassa koulussa Arevan, Siemensin, Westinghousen, Rossatomin ja Asean susia paikkaillessaan. Vahinkojen määrä ja ennätykset käyttöasteessa kertovat homman olevan hallinnassa. Kaikissa naapurimaissa on nukepäästöjä Suomea enemmän per TWh.

Hiili- liuskekaasuketju on satoja kertoja tappavampi kuin ydinvoima. Säteilyä pakoon ei ainakaan fossiilipoltolla voi päästä. Vihervasurien politiikassa saaste ja teholukemat sivuutetaan - merkitsevää on vain äänestäjäin harhauttamislukemat. Aivan skitsoa on haaveilu sähköttömästä onnelasta. Biopoltto samoin - nyt pitäisi päinvastoin aavikot vallata takaisin niiden polttajilta ja saattaa takaisin biotuotannon piiriin.

CO2 - fobia on suuri puhallus. Siitä vouhkaaminen peittää pahemman murhanäytelmän; hiukkaspäästöt -- polylähteitä vain lisätäään: Pienpoltto, dieselit, lentoliikenne, nastarenkaat, hiekkamyrskyt... Typpi- rikkioksidit yläilmakehässä avaruuden neutronivuossa.

"Vihreät" tekevät globaalisti sen mikä aluksi oli suunattu DDRstä vain Länsi Saksan nujertamiseen.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Minä valitsen ydinvoiman sähköntuottomuodoksi. Rautaruukki sai ruotsalaisomistajan samasta syystä, nyt SSAB sai Fennovoiman haltuunsa. Teräsyhtiö haluaa ja kuluttaa sähköä paljon, eikä siihen riitä satunnaisesti toimivat propellit vaikka ne nostettaisiin satojen metrien korkeuksiin. Ruotsi on huomannut kylmän kangistavan tuulivoimalat tuottamattomiksi. Suomessa ei vielä pakkasilmiötä hyväksytä. Realismi on julma herätyskello. Saksakin joutuu nyt tosipaikan eteen kun se hysteerisesti luopui ydinvoimasta. Jo silloin pidettiin selviönä että joskus vielä päätös kumotaan, mutta siihen asti Saksa joutuu kärsimään vihreästä katastrofistaan. Ja,ja nyt se peruutusvaihde on löytynyt, saattaa kuitenkin vielä hetken kestää mutta kun poliittinen "kiukku-raivo-itku-potku" lapsellinen kohtaus kestetään niin se realismi löytää oikean sähköntuottomuodon ilman poliittista ohjausta, -eikä se ole tuulivoima.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Mihin uniin tuo sinun juttusi perustuu?
"Ruotsi on huomannut kylmän kangistavan tuulivoimalat tuottamattomiksi."

Juuri eilen Dagens Industri-lehti kertoi kuinka tuulienergia menee kaupaksi.
Ruotsissa ja Tanskassa tuulivoima on kannattavaa.

Ja luuletko, että SSAB:lla on paljonkin ydinvoimaa takanaan?
________________________________

"Fyra nya vindparker som ska förse sökjätten Googles datacenter i Finland med el ska byggas i södra Sverige.
Det handlar om 29 turbiner med en sammanlagd kapacitet på 59 MW som ska byggas i Alered i Halland, Mungseröd i Bohuslän, Skalleberg i Västergötland och Laxå i Närke. Vindparkerna har redan planeringstillstånd och ska stå färdiga i början av nästa år."

ja

"Avtalet är det andra som Google träffat med nordiska vindkraftleverantörer på mindre än ett år. I Maevaara mellan Pajala och Övertorneå byggs 24 turbiner som ska drivas av bolaget O 2 och finansieras av det tyska försäkringsbolaget Allianz."

Huomatkaa, että Torniojoen länsipuolella tuulee... ;>)

http://www.di.se/artiklar/2014/1/22/google-koper-m...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

EU luopuu sitovista tavoitteista uusiutuvalle energialle. -tämä on se käännekohta johon perustuu realismiin herääminen niin vaikeaa kuin se onkin.
"Uusi järjestelmä antaa jäsenmaille vapauden itse valita keinot, joilla ne pyrkivät päästövähennyksiin.
Sen sijaan nykyistä järjestelmää on moitittu siitä, että se on saanut jäsenmaat luomaan uusiutuvalle energialle – kuten tuuli- ja aurinkoenergialle – liian runsaskätisiä tukijärjestelmiä, jotka puolestaan ovat nostaneet eurooppalaisen energian hintaa."
Vihdoinkin voidaan ihan luvan kanssa lopettaa vääristynyt ja sairas viherterrori!
Suomeen, jossa on pimeä ja jäinen talvi, ei ole pienintäkään järjenhäivää rakentaa tuuli- tai aurinkovoimaloita. Tuulivoima itsessään ei ole koskaan kannattava sähköntuottomuoto.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #47

Eli kun sakasalaiset rahoittaa Tornoijoen länsirannalle, niin meidän ei kannattaisi ottaa vastaan samanlaisia rahoituksia itärannalle?

Viittaan juttuun, jonka linkkasin tuossa yllä.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #49

Entä venäläinen rahoitus. Miksi ei kannattaisi ottaa vastaan?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #50

Totta helkkarissa kannattaa!!!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #49

http://www.tuuliwatti.fi/ci/Leipio-esite-web.pdf
http://www.paikkatietoikkuna.fi/published/fi/7016
Torniojoen itäranta ja siitä alaspäin on varattu Tuuliwatti Oy -nimiselle S-Ryhmään kuuluvalle tuulivoimayhtiölle, joka saa tuottamalleen tuulisähkölle Suomen valtion takaaman takuuhinnan, ensin 105,3 € MWh:lta ja sitten alennettua 83,5 € MWh:lta. Sähkön börssihinta on ollut noin 30,0 € MWh:lta.

Ei kannattaisi mainostaa Simoa tuulivoimapaikkakuntana, tuulivoimalat nimittäin ympäröivät Simo -nimisen paikkakunnan, sijaiten lähimmillään 600 metrin päässä asutuksesta, pääosin kuitenkin 1,5 - 2,0 km päässä Simon keskustasta. Tilaa olisi kyllä ollut, mutta ne valmiit tiet, sähkölinjat ja muuntajat ovat kuin ovatkin lähellä asutusta?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"Ruotsissa ja Tanskassa tuulivoima on kannattavaa." Olisi kannattanut lukea myöskin Dagens Industri -lehden kommentit kyseistä artikkelia koskien.

"Är det därför aktien stiger?
Vi undrar varför Eolus aktie tiger i en bransch som håller på att göra konkurs.
Vi frågar oss varför just Eolus.
Kan detta vara svaret?
Finnarna får igång sitt nya kärnkraftverk snart och kommer då att ha överskott på el. Google struntar naturligtvis i att svensk natur skövlad med vindkraftverk. De har vårt elände som en kul image.
Nu hoppas vi på att befolkningen i de nu drabbade områden gör allt för att hindra bygget. Överklaga, överklaga o.s.v.
Vår svenska natur måste räddas från skattesnyltande bolag, svenska som utländska.
Vindvansinnet måste stoppas.

B.Stymer
23 jan 09.56"

Tanskalaisilla on naapurimaitaan kalliimpi sähkönhinta jatkuvasti, johtuneeko sitten tuulivoimasta tai kalliista tuontisähköstä? Ruotsalaiset maksavat verosubventioiden muodossa kolmanneksen tuulivoimaloiden tuottamasta sähköstä, eivät tietenkään pidä siitä, että veronmaksajien subventoimaa sähköä tuodaan Suomeen Google hakukonejätin käyttöön ja samalla pilataan ruotsalaista maaseutua ja ihmisten terveysasiat joutuvat nyt tuulivoimalarakentamisen seurauksena koetukselle.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #51

Jaahas - mistäs löysit tuon mielipidesivun?

________________________

"Verksamhetsårets första kvartal, 1 september 2013 – 30 november 2013

Nettoomsättningen uppgick till 217,2 (377,2) MSEK.
Rörelseresultatet (EBIT) uppgick till 29,9 (88,1) MSEK. Resultat före skatt uppgick till 20,9 (70,0) MSEK. Kvartalets resultat efter skatt uppgick till 15,4 (66,0) MSEK.
Resultat per aktie uppgick till 0,63 (2,75) kronor per aktie.
Resultat efter skatt har påverkats av värdeförändring avseende finansiella derivatinstrument med -5,1 (+19,5) MSEK.
För räkenskapsåret 2012/2013 föreslår styrelsen en utdelning om 1,50 (1,00) kronor per aktie.
Under kvartalet etablerades 9 (19) nya vindkraftverk med en total effekt på 17,6 (39,5) MW.
Elproduktionen från koncernens vindkraftverk uppgick under kvartalet till 36,3 (66,7) GWh med en genomsnittlig intäkt på 56 (50) öre/kWh.
I november färdigställdes sju vindkraftverk om totalt 14 MW vid Stensåsa i Vetlanda kommun och överlämnades till det danska vindkraftbolaget European Wind Investment A/S (EWII).
I november tecknade Eolus avtal med Värmdö kommun om försäljning av ett nyckelfärdigt vindkraftverk i Nötåsens vindpark som etableras under 2014. Affären föregicks av en offentlig upphandling där Eolus anbud var det mest fördelaktiga.
I november avyttrade Eolus ett begagnat vindkraftverk av modell Enercon E82 2,0 MW till Istad Vind AB och Ölandsvind AB."

http://www.di.se/finansiell-information/dagens-rap...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #54

Siis kyllä tuulivoimayhtiön kannattavuus on riippuvainen valtion takuuhintajärjestelmästä, oikeastaan kaikki tuulivoimayhtiön toiminta perustuu tähän järjestelmään? Mikäli tuulivoiman tukia leikataan romahtaa myös tariffijärjestelmästä riippuvaiset firmat samalla. Tilanne on kutakuinkin samankaltainen joka maassa.

Kommentti löytyy samasta yllä linkatusta DI:n artikkelin kommenteista.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Sehän ongelman ydin onkin, että tuulivoimaa rakennetaan vielä, kun sitä tuetaan valtion toimesta ylisuurilla syöttötariffeilla.

Google on huomannut tässä hyvän liiketoiminnan. Aivan niin kuin muutkin tuulivoimarakentajat. Valtion pussilla siinä ollaan.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Aiemmin kun kommemntoin tuota ydinvoimalaitosten purkamisen hintaa, siihen vastattiin, että ydinjäte voidaan tulevaisuudessa käyttää polttoaineena.

Niin varmaan, mutta se ei ole se ongelma vaan se laitos. Mihin te ajattelitte sen jemmata?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Loviisassa näin:

http://www.ats-ydintekniikka.fi/lehtiarkisto/ATS_l...

sivu 7. Loviisassa tavoittena välitön purku tuotannon lopettamisen jälkeen. En tiedä TVO:n suunnitelmista, mutta arvaan että siellä odotetaan pitempään, että säteilytasot laskee. Vasta sitten puretaan.

Käytöstäpoistosuunnitelmat pitää olla:

http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinjatteet/mi...

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tästä keskustelusta:
- Rahaa on siis tarpeeksi ydinvoimalarakennusten purkamiseksi, mutta emme ihan tiedä missä ne on korkoja kasvamassa (vai maksetaanko niillä jotain muuta niinkuin kävi, kun noin vuosi sitten yrittäjien vakuutusrahat pöllittiin valtion toimesta.)
- Tuulimyllyt ovat siis kannattavia joen toisella puolella, muttei toisella puolella.
_____________________________

Ehdotan seuraavaa:
- Jokainen touhotkoon omien suunnitelmiensa mukaan.
- Valtio subventoikoon (vaikka kiinteistöverohelpotuksin) erilaisten talojen korjausrakentamisessa, jotka säästävät energiaa ja samalla työllistävät. Energiasäästöt ovat huomattavat.

Juhani Putkinen

Parhaillaan:
- kulutus 14080 MW
- tuonti 2548
- tuuli 139
- vesi 2078
- elspot-hinta 45,24€/MWh

Eikä Suomessa ole kunnon pakkasta.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Samaa argumenttia jankuttaa puheenvuorosta toiseen tämäkin herra. Tottakai tuulen osuus on pieni kun kapasiteettia on rakennettu vähän suhteessa muihin.

Ja pääsisit vähemmällä raportoinnilla kun laittaisit meille suorat linkit niihin tuotantolukuihin.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Miksi syöttötariffia tarvitaan jos tuulivoima olisi vähänkään kannattavaa ja sitä suuri osa kansasta haluaisi? Jos näin todella olisi, uskoisi että ihmiset ovat myös valmiit toimimaan näin ja maksamaan tuulisähkön todellisen hinnan, eikä mitään tukiasia tarvittaisi.

Meillä on toimivat sähkömarkkinat. Jokainen kuluttaja voi helposti valita eri sähkötuotantomuotojen välillä. Jos haluaa tuulisähköä, tilaa sitä ja maksaa myös siitä. Jos ihmiset toimisivat näin, se johtaisi tuulisähkön nousevaan kysyntään joka johtaa investointiin tuulivoimatuotantoon.

Näinhän ei ole käynyt. Ennen syöttötariffia, tuulivoimarakentaminen kitui Suomessa investointituista huolimatta. Selvästikin kukaan ei ollut valmis maksamaan toiveistaan. Sen vuoksi on hintamekanismia vääristävä syöttötariffi, jossa muut kuin tuotteen kuluttaja maksaa tuotteesta.

Juhani Putkinen

Nyt on Pohjanlahdella lähes ideaaliset olosuhteet Tuulivoimalle - vähän pakkasta ja tuulee mukavasti. Niinpä Suomen tuulivoimalat tuottavat peräti teholla 143 MW. Kuitenkin sähkömarkkinoilla sähkön hinta on 39,55 €/MWh. Siten veronmaksajat joutuvat maksamaan pussistaan tuulivoimajobbareille kuutisenkymmentä euroa jokaisesta tuotetusta megawattitunnista.

Syöttötariffi vääristää huomattavasti sähkömarkkinoita, joten se pitäisi kieltää jo kilpailulainsäädännönkin perusteella.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

OL3:n arvioitu sähkön omakustannushinta omistajilleen tulee ylittämään tuon pakkaspäivän sähkömarkkinahinnan. Pitäsikö OL3:n rakentaminenkin siis kieltää samalla perusteella? Pitääkö kaiken sähköntuotannon tapahtua alle pörssisähkön hinnan, jotta se saisi Putkisen maailmassa olla olemassa?

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #69

Mikä on lähteesi OL3:n tuottaman sähkön omakustannehinnalle? Veronmaksajathan eivät tule OL3:n tuotannolle tariffia maksamaan, vaan vastuun tuotantokustannuksista kantavan OL3:n omistajat. Tuulivoiman kohdalla taloudellisen taakan kantavat veronmaksajat.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Eihän tuo lämmitysajan energiantuotanto ole kahden kauppa. Toki fossiilisten polton ja ydinvoiman välillä suosin ydinvoimaa. Sen rakentaminen vaan ei näytä edistyvän.

Tosiasiassa kaikkia vaihtoehtoja kylmässä Suomessa tarvitaan. Haitatkin jakautuvat tasaisemmin kun tuotanto on monipuolista.

Bio- ja jätepoltto lisääntyvät varmasti. Aurinkopaneelit aloittavat läpimurtonsa. Pienet tuulimyllytkin löytävät varmasti täydentävän roolin ainakin pientuotannossa.

Lämmön tuotannossa maa- ja ilmalämpöpumput tuovat oman jatkuvasti lisääntyvän panoksensa.

Maailma ei ole tulevaisuudessakaan mustavalkoinen, ei ainakaan öljyn- tai hiilenmusta.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Väitteisiisi ja ruusuntuoksuisiin unelmiisi olisi helpompaa uskoa, jos perustelisit hieman. Miten niin kaikkia vaihtoehtoja tarvitaan Suomessa? Miten niin haitat jakautuvat tasaisemmin? Onko hyvä, että fossiilisten polton haitat jakautuvat meille tasaisesti? Millä perusteella aurinkopaneelit aloittavat läpimurtonsa, minkä on pitänyt tapahtua jo vuosikymmeniä? Miten niin pienet tuulimyllyt löytävät varmasti täydentävän roolin ainakin pientuotannossa?

Jos öljystä tai hiilestä halutaan eroon, niin ainoa realistinen vaihtoehto on ydinvoima. Joskus tulevaisuudessa ehkä jokin muu, mutta tällä hetkellä tasan tarkkaan, vain ja ainoastaan, ydinvoima. Siis olettaen, ettei energian hintaa haluta kasvattaa tolkuttomasti.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Pääpiirteissään olen samaa mieltä, mutta huomauttaisin, että eihän ydinvoiman tarvitse olla ainoa energiantuotantomuoto, joka korvaa fosiiliset. Voi niitä olla muitakin ydinvoiman lisäksi.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #78

Ei tietysti tarvitse, mutta se voisi teoriassa olla ainoa energiantuontantomuoto.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Mielenkiintoinen Talouselämä lehden artikkeli talvisesta tuulivoimasta. Ne pyörivät sittenkin. Fingridin tilastot eivät olekaan absoluuttinen totuus. Vai pyörivätkö? Kukahan osaisi vastata?

http://www.talouselama.fi/uutiset/tuulivoimalat+py...

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Tuulivoiman todelliset ongelmat tällä hetkellä ovat paljon pahemmat kuin Fingridin tilastointimenetelmät. Mikä todellinen funktio on energiantuotantomuodolla, jonka teho heittelee 2-57 % välillä huipputehosta ja vieläpä täysin ennalta arvaamattomasti?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

No ydinvoiman teho on noin 30-35% sen lämpötehosta. Eli millainen on funktio energianmuodolla joka haaskaa 70% tuottamastaan energiasta? On näköjään kovin vaikeaa ymmärtää ns. polttoaineettomien tuotantomuotojen luonnetta ja niiden nimellistehon ja toteutuvan tehdon vaihteluiden luonnetta. Verratessasi ydinvoiman ja tuulen tai auringon tuotantoa toisiinsa vertaat oikeasta omenoita ja karjalanpiirakoita toisiinsa. Kummatkin ovat syötäviä, mutta siihen se yhtäläisyys päättyykin.

Sähköntuotannon ja sähköverkon ominaispiirteet ja eri tuotantomuotojen ominaispiirteet muodostavat mutkikkaan kokonaisuuden jossa eri tuotantomuotojen hyödyt ja haitat riippuvat voimakkaasti siitä miten muut tuotantomuodot toimivat ja mikä niiden osa on kokonaisuudessa. Irroittamalla yhden osasen tarkasteluun ilman, että hahmottaisit niitä muita tekee väistämättä tarkkailustasi epätarkan ja osin virheellisen.

Esimerkiksi kommenttisi tuulen ja vesivoiman synergiaetujen puutteesta viittaa vahvasti siihen, ettet kokonaisuutta kunnolla hahmota.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #91

Ei sillä ole mitään väliä mikä on ydinvoimalan hyötysuhde - on oleellista, että ydinvoima on ympäristöystävällistä, halpaa, eikä tarvitse tukiaisia.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #91

Ydinvoimala tuottaa normaalikäytössä 100 % sen suunnitellusta sähkötehosta. Tuulivoimala ilmeisesti mitä tahansa 0-60 %:n välistä täysin satunnaisesti.

Millainen funktio ydinvoimalla on, kysyt? Kysytkö tosissasi vai pitääkö ruveta rautalangasta vääntämään, millainen funktio ympäristöystävällisellä, luotettavalla, halvalla ja erittäin tehokkaalla energiantuotantomuodolla mahtaa olla?

Ydinvoiman lämpötehoa ei Suomessa saada hyödynnettyä, koska niitä ei ole kytketty kaukolämpöverkkoihin. Se ei ole ydinvoiman syytä, vaan ydinfobisiksi peloteltujen suomalaisten syy.

Ymmärrän varsin mainiosti "polttoaineettoman tuotantomuodon" luonnetta. Sen luonne on epäluotettava ja tehoton. Vai mitä tarkoitat? Ydinvoimaa ja tuulivoimaa vertaan tuulivoimaa ja ydinvoimaa.

Toinen kappaleesi on sisällötöntä kapulakieltä. Jos haluat korjata epätarkkaa ja osin virheellistä tarkkailuani, niin silloin joudut oikeasti esittämään argumenttejakin. Pelkkä toteamus ei nyt vain riitä.

Sori nyt vain, mutta minä en ota vastaan arveluita asiaosaamisestani ihmiseltä, joka argumenttien sijaan vain tyytyy jankuttamaan, ettei vastapuoli nyt vain ymmärrä, koska X ja Y.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tuulivomayhdistyksellä tuli kova kiire korjaamaan Fingridin tilastoja. Ei Tuulivoimayhdistyksellä on mahdollisuutta mitata Fingridin verkon eri energiamuotoja.

STY hermostui asiasta ja antoi tiedotteen, jossa yritti selitellä, että myllyt pyörivät sittenkin ja Talouselämä uutisoi saman tiedotteen sellaisenaa.

Jouko Koskinen

Sähköautojen latausasemat ovat mainio kohde tuulisähkölle. Valtateiden varsilla parin kilometrin välein mylly - akkupaketti ja latauspistoke. Tonnikilometrin hintaa ei tarvitse nostaa, se tietenkin pidetään ennallaan joten polttoaineen (liikennesähkön) verotus käytännössä on lopetettava.

Liikennesähkö saisi tuolloin maksaa yhteensä noin 7 miljardia. Kun huomioidaan sähköauton kokonaistaloudellisuus niin 10 - 15 miljardia olisi vielä kilpailukykyinen nykyiseen verrattuna.

Liikkumisen verotuotto jäisi pois mutta eihän sitä tiepitoon käytetä nytkään.

Jouko Koskinen

Tuulivoimabuumi jatkuu niin kauan kuin veronmaksajilla on piikki auki. Kannattavuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Ilmiötä voidaan parhaiten verrata uskontoon - pyramidien rakentamiseen. Ei tiedetä ainoatakaan tuulivoimalaa joka olisi rakennettu kannattavuussyistä.

Tuulivoiman ainoa etu on jatkuvuus, tuuli puhaltelee melko varmasti vielä silloinkin kun varavoimalat ovat polttaneet kaiken mikä hiukankin käryää.
Ydinvoima tosin hakkaa sen siinäkin; Maan fissiilivaroista on 99% jäljellä vielä miljardin vuoden kuluttua vaikka käryttäminen heti korvattaisi ydinenergialla.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Mauri Pekkarisen ministerinä päättämät tuulivoiman standardit ja verohuojennukset ovat todella paikallaan. Pekkarisen vävy ja tytär ovat osoittautuneet kiistatta erinomaisiksi asiantuntijoiksi ilman mitään omanvoitonpyyntiä. Tuulivoimalla on hyvä tulevaisuus ja veronmaksajien täysi tuki. Minäkin odotan innolla päästä maksamaan tuulivoimasta. Onhan se puhdasta energiaa. Eikö olekin?

Jälleen kerran rakentamisen normituksessa tehdään typeryyksiä, mutta eihän se ole uutta. Tällä kertaa määrätään tekemään nollaenergiataloja ja jopa plusenergiataloja. Näistä tulee pulloja, joissa on hirveitä homeongelmia. Tietenkin teoreetikot suunnittelijat sanovat, että kaikki vika johtuu siitä, kun ei ole tehty kunnolla kaikkea. Käytännössä se olisi mahdotonta.

Juhani Putkinen

Jokaisen tuulivoimalan verkkoon syöttämää ja verkosta kuluttamaa sähköä seurataan taatusti reaaliaikaisesti - saavathan tuulivoimalan omistajat ja sähköyhtiöt rahaa tuotannon/kulutuksen mukaan.

Nämä mittaustiedot pitäisi saada julkisiksi. Yksi julkinen tietokanta, josta kuka hyvänsä voisi käydä milloin hyvänsä katsomassa minkä hyvänsä voimalan hetkellinen tilanne, kumulatiivinen tilanne ja kokonaistilanne.

Siitä pitäisi säätää laki. Kuinka ollakaan tuulivoimayhdistys vastustaisi sitä viimeiseen pisaraan saakka. :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset