Teren totuudenmukaiset ja ehdottoman oikeat mielipiteet Asioita asioiden nimillä

Kollaja ja Vuotos - Suomen omat pyramidit

  • Tällaisilla projekteilla pääsee ainakin historiankirjoihin. (Lähde: Wikipedia)
    Tällaisilla projekteilla pääsee ainakin historiankirjoihin. (Lähde: Wikipedia)

Sain kipinän tekstin kirjoittamiseen Aki Mönkkösen taannoisesta blogauksesta, jossa hän puoltaa Kollajan tekoallashankkeen käynnistämistä. Ikävä kyllä tätäkään hanketta ei osata käsitellä ilman ronskia populismia, puoluepoliittista poteroihin kaivautumista tai  haluaisin esittää Kollajan ja Vuotoksen tekoallas- ja voimalaprojektit toivottavasti helppotajuisina lukuina.

Oletan nyt tietysti, että netistä löytämäni lähteet ilmoittavat luvut edes suunnilleen oikein.

-----------------------------------------------

Kollajan allashanke:

Tehonlisäystä uuden voimalaitoksen myötä tulisi 32 MW ja energiaa 155 GWh/a. Alajuoksulla olevien voimalaitosten tuotantolisäyksen myötä voimalaitosketju tuottaisi arviolta 200 GWh/a enemmän energiaa, jos alajuoksun laitoksien toimintaa tehostettaisiin lisäinvestoinnein.

Vuotoksen allashanke:

Tehonlisäystä tulisi uuden voimalan myötä 37 MW ja energiaa saataisiin n. 140 GWh/a. Koko joen kattavasta voimalaitosketjusta lisäenergiaa saataisiin arviolta 350-500 GWh/a, tämäkin vaatisi lisäinvestointeja ja voimalaitosten modernisointia.

Tästä projektista on myös vanhempaa materiaalia saatavilla. Oletan, että silloisella kauppa- ja teollisuusministerillä on ollut todellisuuteen perustuvia lukuja käytössään.

-----------------------------------------------

Miltä kokonaistilanne sitten näyttää näiden kahden altaan osalta? Lisäenergiaa tuotettaisiin pelkästään näillä uusilla voimaloilla 550-700 GWh. Suomessa sähkön kokonaiskulutus vuonna 2012 oli 85 131 GWh. Kun Kollajan ja Vuotoksen osuudet lasketaan mukaan, olisi niiden osuus vuoden 2012 sähkön kokonaistuotannosta  0,64 - 0,82 %. Esimerkiksi Olkiluto 2 tuottaa saman verran sähköenergiaa kuukaudessa.

Jos unohdetaan nyt luontoarvot, altaiden alle jäävien alueiden pinta-alat, lait, altaiden ekologiset vaikutukset, alueiden pakkolunastukset ja muut kotkotukset, niin silti näiden kahden projektin Suomelle tuomat hyödyt ovat niin marginaalisia, että niiden puolesta liputtaminen näyttäytyy minulle silkkana aatteellisena hapatuksena.

Energiateollisuuden kehityksen pitäisi nimenomaan pyrkiä siihen, että jokemme voitaisiin jossain vaiheessa palauttaa takaisin luonnontilaan. Vesivoiman valjastaminen sähköntuotantoon on ollut, joskin monella tasolla hyödyllista, myös historiamme suurin ekokatastrofi, joka vieläpä aiheutettiin täysin laskelmoidusti ja lopputulos todennäköisesti ymmärtäen.

Pyramidit ovat faaraoiden, suuruudenhullujen tyrannien, monumentteja itselleen ja omalle jumaluudelleen. Eräät poliitikot ja allashankkeiden puuhamiehet tuntuvat tavoittelevan samanlaista kuolemattomuutta näiden suuruudenhullujen ja tarpeettomien monumenttien myötä.

 

PS. Torsti Äärelä ehti jo blogata aiheesta. Ehdin kuitenkin kirjoittaa tekstin valmiiksi, joten en viitsi heittää vaivannäköä hukkaankaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kyse on mielestäni hiukan eri asia, kuin kokonaisuus Kollajasta, eli Kollajan tekoallas on kuin omakotitalon lisäsiipi, ei erillinen rakennus.

Pyramidista siis puuttuu vielä Kollajan kokoinen osa ja siksi se on tärkeä laittaa paikoilleen, muutenhan koko Ii-joen valjastaminen jäisi torsoksi.

Kollajan rakentaminen voisi olla myös kalataloudelle paras ratkaisu, jos sen tiimoilta kalaportaat vihdoin tulisivat kuntoon.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Jokiemme ekosysteemeille koskien palauttaminen luonnontilaansa olisi ehdottomasti paras ratkaisu, ei tekoaltaiden ja vesivoimaloiden lisärakentaminen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ehkä näin, mutta se on utopistinen ajattelumalli tähän hetkeen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ehkä näin, mutta se on utopistinen ajattelumalli tähän hetkeen.

Samalla voisimme aloittaa haikailun paratiisista.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #5

Kertoisitko, että miksi se on utopistinen ajattelumalli?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #10

Koska pienempiäkään askeleita et pysty saamaan aikaiseksi, niin sitten alat ensimmäiseksi hokea kaikki, kaikki...

Onhan se parempi kuin ei mitään mielipidettä, mutta utopiaa sanon minä, kun ei saada edes kalaportaita toimimaan, niin aletaan huutaa paratiisia vaihtoehdoksi.

Luulisi insinöörin jalkojen olevan enemmän maankamaralla, mutta pää taitaa olle pilvissä, vaikka koulutusta olisi katsella selkeämmin, niin tunnepuoli vie miestä.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #15

Enhän minä mitään hoe. Pidän vain koskiemme vapauttamista hyvänä tavoitteena. Oletettavasti tämä kannattaisi tehdä joki kerrallaan, jahka muuta tuotantokapasiteettia saadaan kasvatettua.

Juuri siksihän minä haluaisin vesivoimaa purettavaksi, että kalaportaita ei saada kunnolla toimimaan. Jos kalaportaat toimisivat yhtä hyvin kuin kosket, niin ongelmahan olisi huomattavasti mitättömämpi kuin se on nyt.

Kysyin sinulta, että mikä vesivoimasta luopumisessa on utopiaa? Miksi kyseessä ei ole mielestäsi täysin toteutettavissa oleva vaihtoehto? Koita vastata jotenkin muuten kuin menemällä henkilökohtaisuuksiin, jos suinkin pystyt.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #16

Voiko henkilökohtaista mielipidettä kumota menemättä henkilökohtaisuuksiin?

Sinulla on mielipide ja pidät siitä kiinni, mutta mielestäni se on tällä hetkellä utopiaa. Tässä se tuli!

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #17

Eli sinulla siis ei toisin sanoen ole vastausta esittämiini kysymyksiin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #20

Toki on, mutta ne tiedät varsin hyvin entuudestaan, eli haihattelua ei kannata lähteä tykillä ampumaan, koska se on jonninjoutavaa ilmankin.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #22

Eli siis ei ole? Älä nyt suotta pidä kynttilää vakan alla.

Käyttäjän indy kuva
Torsten Sandberg

siehä se kohtelias sälli oot kun meikän blogguksen muistit. tämä kirjoitus jatkaa keskustelua ansiokkaalla tavalla ja on helppotajuisempi kuin meikän laatima. suurkiitokset.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kuinkahan moni edes tietää tarkalleen missä Kollaja tai Kipinä sijaitsee? Kuinkahan moni heistä sitten olisi valmis jotain konkreettista tekemään luonnon eteen?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Prosentuaalinen osuus kokonaistuotannosta ei ole ainoa näkökulma. Vesivoima on ylivoimaisesti parasta säätövoimaa. Sitä tarvitaan lisää, jos tuulivoimaan liittyvät suunnitelmat toteutetaan.

Silloin kun vesivoimaa rakennettiin, oli kova pyrky parantaa elintasoa. Se ei olisi ollut eikä ole vieläkään mahdollista ilman energian tuotannon ja kulutuksen kasvua. Mikä olisi ollut parempi tapa tuottaa sähköä?

Aki Mönkkönen

Juuri näin. Vesivoima on ekologisesti kestävin tapa tuottaa sähköä säätövoimaksi, näillä leveysasteilla. Tuulivoimasta siihen ei ole, eikä aurinkovoimasta senkään vertaa. Ydinvoima on tietenkin tehokasta, mutta sillä on riskinsä ja ympäristövaikutuksensa. Energian kotimaisuus on sekin huomionarvoinen peruste, vaikka elämmekin eurokolhoosissa.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Huomauttaisin, että vesivoiman ekologiset riskit realisoituvat, kun joki padotaan. Se vaikuttaa koko joen ekosysteemiin. Ydinvoiman ympäristövaikutukset ovat huomattavasti pienemmät kuin vesivoiman vastaavat.

Aki Mönkkönen Vastaus kommenttiin #12

Ydinvoiman ympäristövaikutukset huomattavasti pienemmät? Sitä mieltäkö tosiaan olet? Uraanikaivokset eivät lukemieni artikkeleiden mukaan ole puhtaimmasta päästä kaivannaisteollisuudessa. "Yellow cake" ei putkahda itsekseen maan uumenista. Ei pidä unohtaa myöskään tapahtuneita reaktori vuotoja ilmakehään, mereen ja maaperään. Ydinjätteen säilytys on sekin oma lukunsa.

Vesivoima on saasteeton, pitkäikäinen, halpa ylläpitää ja riskitön energian tuotantotapa.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #18

Kyllä, olen sitä mieltä, että ydinvoiman ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin vesivoiman. Toki yhtenäistä mittaria ei näille kahdelle ole olemassa, mutta kun katsotaan suomalaista vesivoimaa ja suomalaista ydinvoimaa, niin asia on mielestäni täysin selvä.

Ydinvoima ei kaivoksineenkaan ole aiheuttanut sellaista ekokatastrofia kuin lähes kaikkien suomalaisten jokien moninkertainen patoaminen. Paikallinen kaivostoiminta ei sellaista vahinkoa tee, minkä tekee yksikin joen alajuoksulle rakennettu pato.

Mihin vuotoihin viittaat? Fukushimaan? Ydinjätteen säilytyskään ei Suomessa ole ongelma.

Vesivoima on toki ihan hyvä juttu, jos unohtaa sen ympäristövaikutukset. Riskitön se ei ole, kuten ei ole mikään energiantuotantomuoto.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Kuten sanoin jo tekstissäni, on vesivoimalla ollut paikkansa. Eikä tietysti prosentuaalinen kasvu ole ainoa näkökulma. Luettelin jo monta näkökulmaa tekstissäni, jotka myös sotivat näitä suuruudenhulluja hankkeita vastaan.

Tänä päivänä meillä on parempiakin keinoja tuottaa sähköä kuin vesivoima. En näe, miksi tuulivoimahankkeet pitäisi toteuttaa, joten en myöskään näe vesivoimakapasiteetin kasvattamiselle mitään aihetta. Suomalaisille ja turismille olisi parempi, jos meillä olisi luonnontilaisia jokia. Sähkö voidaan meillä tuottaa muillakin tavoin, esimerkiksi ydinvoimalla.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Joo toki otit esiin eri näkökulmia. Tarkoitin sitä, että vesivoimalla on osuuttaan suurempi merkitys monipuolisen käyttöarvonsa ansiosta. Se käy niin perusvoiman tuotantoon kuin säätöönkin.

Säätövoimaa tarvitaan, rakennettiin tuulivoimaa tai ei. Kulutus vaihtelee. Ei taida ydinvoiman sallitut ja teknisesti mahdolliset tehonmuutosnopeudet säätöön riittää.

Toki ydinvoima on merkittävä perusvoiman tuotantomuoto. En näe lähitulevaisuudessa sen vertaista vaihtoehtoa.

Aki Mönkkönen

Meillä on Suomessa vettä paljon. Se on meille kuuluvaa, eikä sitä tarvitse ostaa ulkomailta. Nyt ostamme energiaa ulkomailta n. 70 prosentin volyymilla vuosittain. Onko tämä viisasta, jos meillä on energiaa omasta takaa? Vaikka noiden uusien voimaloiden lisätuotanto olisikin prosentin luokkaa kokonaiskulutuksesta, ovat ne toimintavarmoja säistä riippumatta. Näin ei ole vihreiden vaihtoehdoiksi tyrkyttämissä tuulipuistoissa. Ja niistäkö ei olisi haittaa asukkaille tai eläimille? Mikä olisi niistä saatava todellinen vuotuinen energiamäärä?

Miksi vetisessä Suomessa ei innovoida tehokkaampia vesivoimaloita? Ovathan turbiinit nyt tosin paljon tehokkaampia, kuin sähköistämisen alussa, mutta uusia oivalluksia tarvittaisiin kipeästi. Onko vesivoima nähty liian alkeellisena energian tuotantomuotona, eikä ole viitsitty vihreän "clean techin" hurmiossa keskittyä sen tutkimiseen?

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Mitä tarkoittaa "70 prosentin volyymi vuosittain"? Tottahan meillä on energiaa omasta takaa, mutta mikä sen käyttämisen todellinen hinta on, kun puhutaan vesivoimasta? Ainakin se, että jokemme on padottu vuosikymmeniksi ja niiden ekosysteemit on tuhottu.

Vesivoima ei ole toimintavarmaa säistä riippumatta, vaan päin vastoin. Vesivoima on täysin riippuvaista sateista. Tuulivoimaa ei tähän keskuteluun tarvitse tuoda, kun se ei ole vaihtoehto missään tapauksessa.

Vesivoima itse asiassa on varsin alkeellista teknologiaa, sitä on käytetty jo ennen ajanlaskumme alkua. Tosin modernin vesivoimalan vaikutus jokeen on katastrofaalinen verrattuna vanhoihin myllyihin tai muihin vesipyörällä toimineisiin laitoksiin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Aina kun ihminen peukaloi luontoa, varsinkin elävää, kuten joet, siitä ei mitään hyvää seuraa

Käyttäjän VesaMarttiTapaniSoikkeli kuva
Vesa Soikkeli

Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa, vaikka olenkin erittäin skeptinen ydinvoiman "puhtauden" suhteen. Suomen virtojen valjastaminen on ollut kansallinen häpeäpilkku.

Rakennettua vesivoimaa taas pitäisi mielestäni tehostaa mahdollisuuksien mukaan, ja tutkia käyttämättömiä energiaresursseja.

Biokaasu on käsittääkseni ihan oikeasti varteenotettava ja toistaiseksi lähes hyödyntämätön luonnonvara.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset